Miten teillä työkaveriin ihastuneilla meni tänään?

Työkaverini on nyttemmin jo mieheni, ja meillä on vauvakin. Työpaikkaromanssina alkoi kolmisen vuotta sitten. Nyt olemme perhe!

Suosittelut työpaikkaromansseille täältä päin :)

tuli juttelemaan mulle odotellessani toisen luennon alkua. Huomasin, ettei hänellä todellakaan ole sormusta. Hän katsoi minua silmiin ja taisin punastua. Hän on varmaan kaksi kertaa minua vanhempi, mutta olen lääpälläni. Onkohan hän edes huomannut sitä?

Tajuaakohan ne varattuja yrittävät, että varmaan loppujen lopuksi aika monella on se parisuhde ja yhteinen side niin luja ja luottamuksellinen, että ihan kaikesta puhutaan, siellä _oikeassa elämässä_ kotona. Ainakin me ollaan huvittuneena naureskeltu joskus eräälle naiselle, jolta tuntuu puuttuvan paitsi käytöstavat (kunnioitus toisten rakkautta/liittoa kohtaan) niin myös itsekunnioitus... Säälittävää.

Monta ihanaa katsetta, pientä juttelua ja HÄN hakeutui aina minun viereeni, kun olimme samassa tilassa. Vieläkin poskia kuumottaa.

Ei mitään piristystä työpäivään. Olemme isossa firmassa töissä, emmekä työasioiden puitteissa tapaa ollenkaan. Ainoastaan ruokalassa saatan nähdä hänet. Firman juhlia odotan ihan kauheasti (jokus kuukauden päästä vasta!). Olen jo kuvitellut kaikkein kamalimman ja ihanimman mitä voisi tapahtua :-) Jos ei juhlista seuraa mitään, niin sitten saa kyllä luvan unohtua, sen olen PÄÄTTÄNYT. On tämä niin kuluttavaa. Jok ailta nukahdan ja aamulla herään vieras mies mielessä... ja vieressä oma mies :-(

mä en ole näihin viimeaikaisiin ketjuihin osallistunut, mutta joskus vuosi sitten aloittanut itse aiheesta, kun on niin riuduttavaa olla itse naimisissa, ihastunut naimisissaolevaan työkaveriin ja hän nimenomaan tunnustanut ihastumisensa useaan kertaan. Yllättäen paskaa satoi niskaan palstalla niin että tuntui.



No, mulle kävi helpotus siinä mielessä, että hän lähti muualle töihin ja luulin tämän tulen jo sammuneen. Paitsi että vuoden päästä palasi samaan firmaan takaisin, mutta etäiselle osastolle ja tapasimme taas yhdessä illanvietossa. Ja voih..... Ja viimeiset tiedot on, että hän palaa ihan minun läheiseksi työkaveriksi. Olemme tänään viimeksi puhuneet puhelimessa - työasioita toki - mutta olen ihan sulaa vahaa...... Se ääni on niin ihana..



Ja joo, emme ole olleet sängyssä, mutta e-rit-täin lähellä on ollut. Pusuja, halauksia, tanssia, Suudelmia, hyväilyjä, kuiskailuja... Kiellettyä, niin kiellettyä.



Siskot, kiitos tästä virtuaalituesta, tiedän, että tiedätte, missä tulessa olen tällä hetkellä.

vaikkei nähtykään tänään kuin pikaisesti. Huomenna yhteinen kokous aamusella, huoh.