Kotona lasten kanssa oleminen on yhtä juhlaa
Olen aina sanonut, että kotiin jääminen lasten kanssa on erittäin leppoisaa ja käytännössä lomaan verrattavaa aikaa elämässä. Vaimo ei tätä uskonut, joten passitti minut jäämään kotiin, jotta ymmärtäisin miten "rankkaa" lasten kanssa oleminen on päivät pitkät.
Nyt, kun minulla on kokemusta asiasta, voin hyvillä mielin kertoa olevani edelleen samaa mieltä. Tämähän on käytännössä, kuin lomalla olisi. Aamulla saa juoda kiireettömät kahvit, ulkoilua tulee mukavasti ja esim. kerhon aikana voi käydä kaupoilla tai siivota kämpän. Paljon leikkimistä ja hauskaa aikaa. Mikä tässä on mukamas niin rankkaa? Se, että välillä joutuu vähän kuuntelemaan itkua ja kitinää? En ymmärrä. Ja aika monet naiset tuntuvat valittavan samaa, että kun on niin raskasta olla pienten kanssa kotona.
t. Koti-isä 29
Kommentit (4)
Minustakin se oli hauskaa, mutta 1.5v kerrallaan riitti. Jutellaan sitten kun olet ollut kotona yli vuoden.
Lisäksi vaimosi on varmaan ollut vauvan/vauvan ja taaperon kanssa kotona? Se on hyvin eri asia kuin taaperon ja leikki-ikäisen. Yhden vauvan kanssa voi olla hyvin yksinäistä, vauvan ja taaperon kanssa taas tosi raskasta.
Montako lasta ja minkä ikäisiä? Kokonaisuus ratkaisee. Ei pelkkä kotona olo.
Ei näitä provoja oikein jaksa. Sitäpaitsi yksikään täysjärkinen mies ei käytä aikaansa vauvapalstalla.
Teetkö kotityöt, vai jätätkö ne vaimolle, kun hän tulee töistä, niin tehtäväksi, ns. toisen työpäivän, VAI onko kaikki tehtynä, ruoat valmiina, pyykit pestynä, lapset suittuna? Vaimo sitten työpäivänsä jälkeen istuu valmiiseen ruokapöytään ja kellahtaa sen jälkeen sohvalle pitkäkseen? Et varmaan tuota tarkoittanut?