Keksikää syitä, miksi en kelvannut isälleni

Minä luulin kauan, että isä ei halunnut nähdä minua eikä välittänyt. Kunnes kasvoin ja osasin itse mennä isän luokse. Vain huomatakseni, että äiti oli manipuloinut meidät lapset haukkumalla isää jatkuvasti meille. Ettei isä meitä rakasta eikä halua nähdä. Valehtelemalla, ettei saa edes elareita. Tätä elariasiaa isä ei oikaissut koskaan. Isän kuoleman jälkeen löysin ison kuoren, johon oli talletettu kuitit säännöllisesti kuukausittain maksetuista elareista. Itketti, kun tajusin lopullisesti mikä itsekäs kuspää äitini on..

Olisin kelvannut isälleni, jos olisin syntynyt pojaksi.

-N43

Tässä ajatuksiani...

Jos isäsi ei rakasta sinua puhtaasti siitä syystä, että olet olemassa, et pysty ikinä saamaan häntä rakastamaan itseäsi. Kaikki korjausyritykset ovat yhtä tyhjän kanssa, koska se hyväksyntä, mitä saisit, ei olisi oikeaa rakkautta.

Ainoa mahdollisuus on, että hän tekisi parannuksen ja alkaisi rakastaa sinua sellaisena kuin olet. "Korjauksen" tarpeessa on siis isäsi, et sinä. Tämän mahdollisuuden takia teet oikein, jos et pistä välejä poikki häneen, vaan pysyt hänen elämässään tavalla tai toisella.

Tietysti, jos itse teet jotain vääryyttä, niin sinun täytyy tehdä siitä parannus. Kerroit aloitusviestissäsi niin vähän, että sanon tämän varmuuden vuoksi.

Oletko varma, ettet jo nyt kelpaa isällesi sellaisena kuin olet? Ehkä isäsi ei ole osannut ilmaista sinulle, että rakastaa sinua ja että kelpaat hänelle?

Miksi ajattelet / luulet, ettet kelpaa isällesi?

Sana kirjoitti:

Tässä ajatuksiani...

Jos isäsi ei rakasta sinua puhtaasti siitä syystä, että olet olemassa, et pysty ikinä saamaan häntä rakastamaan itseäsi. Kaikki korjausyritykset ovat yhtä tyhjän kanssa, koska se hyväksyntä, mitä saisit, ei olisi oikeaa rakkautta.

Ainoa mahdollisuus on, että hän tekisi parannuksen ja alkaisi rakastaa sinua sellaisena kuin olet. "Korjauksen" tarpeessa on siis isäsi, et sinä. Tämän mahdollisuuden takia teet oikein, jos et pistä välejä poikki häneen, vaan pysyt hänen elämässään tavalla tai toisella.

Tietysti, jos itse teet jotain vääryyttä, niin sinun täytyy tehdä siitä parannus. Kerroit aloitusviestissäsi niin vähän, että sanon tämän varmuuden vuoksi.

Oletko varma, ettet jo nyt kelpaa isällesi sellaisena kuin olet? Ehkä isäsi ei ole osannut ilmaista sinulle, että rakastaa sinua ja että kelpaat hänelle?

Isäni joutui kasvattamaan minua kovin ottein, mutta se oli kuitenkin täysin omaa syytäni. Olin saamaton ja laiska. En antanut isän nukkua päiväuniaan tai työskennellä rauhassa. Metelöin liikaa. Vaadin liikaa. Ennen kaikkea olin todella tyhmä. Kokeista saatoin saada ysejä ja kymppejä, mutta en koskaan täysin täysiä pisteitä. Muut saivat jopa 10+++. Läksyissäkin meni liian kauan aikaa. En osannut edustaa juhlissa. Olin liian ujo sosiaalisuutta vaativissa tilanteissa. Olen kuitenkin korjannut vikani, mutta tiedän minussa olleen monta muutakin vikaa. Olen vain niin tottunut omaan viallisuuteeni, sillä synnyin virheellisenä. Tiedän, että en tee töitä läheskään yhtä paljon töitä kuin muut lapset. Yritän kuitenkin suoriutua. Tiedän, että se vaatii enemmän ja että muut tekevät kaiken paremmin. Eli ymmärrän kyllä vian olevan minussa ja että minun on tehtävä parannus, mutta olen sen verran yksinkertainen ja tyhmä, että en oikein konkreettisesti osaa nimetä kaikkia vikojani. 

Johtuu siitä, että varpaasi haisivat kun olit pieni.

Olet liian ruma.

Vierailija kirjoitti:

Olet liian ruma.

Tämä on totta. Erityisesti olin liian painava. Nuorena olin 166 cm pitkä ja painoin 45 kiloa. Tämä on ainakin oman käsitykseni mukaan ihan normaalipaino, joten aloitin pro-anailun. Eli olen laiha kuin anorektikko, mutta en kuitenkaan sairas. Isäni piti nuorena paljon solisluistani, mutta nyt minulla näkyy monia muitakin luita ja ajattelin poistattaa kylkiluitani, jotta saan korsetilla oikein pienen vyötärön. Kasvojeni kanssa ajattelin mennä kauneusleikkauksiin, joihin olen jo säästänyt jonkun verran. Aion myös hakea pankista hieman lainaa. Olen ostanut peruukkeja aidoista hiuksista, mutta en tiedä millainen malli olisi täydellinen. 

Vierailija kirjoitti:

Johtuu siitä, että varpaasi haisivat kun olit pieni.

Voi olla mahdollista... Nykyään käytän kyllä deodoranttia joka puolellani kehoa. Myös sormien ja varpaiden välissä. Kyynärtaipeissa, korvien takana jne. Minulle on jopa tilauksesta tehty oma ominaistuoksu tuttuni kautta! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet liian ruma.

Tämä on totta. Erityisesti olin liian painava. Nuorena olin 166 cm pitkä ja painoin 45 kiloa. Tämä on ainakin oman käsitykseni mukaan ihan normaalipaino, joten aloitin pro-anailun. Eli olen laiha kuin anorektikko, mutta en kuitenkaan sairas. Isäni piti nuorena paljon solisluistani, mutta nyt minulla näkyy monia muitakin luita ja ajattelin poistattaa kylkiluitani, jotta saan korsetilla oikein pienen vyötärön. Kasvojeni kanssa ajattelin mennä kauneusleikkauksiin, joihin olen jo säästänyt jonkun verran. Aion myös hakea pankista hieman lainaa. Olen ostanut peruukkeja aidoista hiuksista, mutta en tiedä millainen malli olisi täydellinen. 

No nyt meni paskanjauhannan puolelle.

0/5, erittäin surkea sepostus, veikkaan kirjoittajan iäksi max 14v.

Vierailija kirjoitti:

Minä luulin kauan, että isä ei halunnut nähdä minua eikä välittänyt. Kunnes kasvoin ja osasin itse mennä isän luokse. Vain huomatakseni, että äiti oli manipuloinut meidät lapset haukkumalla isää jatkuvasti meille. Ettei isä meitä rakasta eikä halua nähdä. Valehtelemalla, ettei saa edes elareita. Tätä elariasiaa isä ei oikaissut koskaan. Isän kuoleman jälkeen löysin ison kuoren, johon oli talletettu kuitit säännöllisesti kuukausittain maksetuista elareista. Itketti, kun tajusin lopullisesti mikä itsekäs kuspää äitini on..

Kiva tarina, Jarkko.

Ikävää ettei se ole totta.

Keksi jotain rakentavaa tuohon naisvihaasi.

Ja maksa ne elarit vaan kiltisti,

kai sinä nyt edes johonkin pystyt?

Yrität korjata kaiken? Mitä ihmettä?! Ei sinun tarvitse korjata yhtikäs mitään, sun isäsi sen kammottavan virheen on tehnyt.

Syitä kelpaamattomuuteen voi olla lukuisia. Perimmäinen syy johtuu kuitenkin isästäsi, hänen omista puutteistaan ja kyvyttömyydestään toimia normaalina vanhempana omalle lapselleen.

- ehkä olet liian samanlainen kuin hän? Ts. kun inhoaa itseään, inhoaa myös itseään muistuttavaa lastaan.

- ehkä olet liian erilainen kuin hän? Erilaisuus voi joistakin tuntua pelottavalta ja väärältä, vieraaltakin. Erilaisuuteen suhtaudutaan usein vihamielisesti, jonkinlaisena vastareaktiona.

- olet liian etevä ja fiksu? Hän näyttää rinnallasi surkealta ja huonolta? Hänen huonommuutensa nousee pintaan aina kun sinä olet paikalla?

- olet menestynyt ja saavuttanut asioita paremmin kuin hän? Kateus ja ahdistus omista epäonnistumisista korostuu vieressäsi.