Eikö OMAN salaisuuden kertominen toiselle ole hirveän itsekäs teko?
Jos on jokin kamala asia, joka kaivaa mieltä ja sen haluaisi jakaa jonkun toisen osapuolen kanssa. Vannotat, ettei saa hiiskuakaan asiasta kenellekään koskaan ja toinen osapuoli tämän hyväksyy.
Salaisuus onkin sitten jotain tosi törkeää, ei vaarallista eikä ketään uhkaavaa, vaan pelkästään erittäin törkeää ja moraalisesti hyvin arveluttavaa, joka levitessään satuttaisi hyvin monia ihmisiä henkisesti.
Ensimmäinen osapuoli vielä sanoo, ettei tämän jälkeen halua puhua sanaakaan asiasta. Eli siinä sitten toinen osapuoli kärvistelee taakkansa kanssa loppuikänsä.
Itse olen tuo toinen osapuoli, ja tuntuu että ensimmäinen osapuoli antoi minulle jotain sellaista mitä en koskaan halunnut. En saa puhua tästä salaisuudesta luonnollisesti kenellekään, mutten voi puhua tästä myöskään 1. osapuolen kanssa yhtään enempää. Kunhan kärvistelen..
Kommentit (7)
On itsekästä. Ei sun tarvitse olla mikään henkinen paskaämpäri.
Sano sille tyypille ettet jaksa kantaa hänen paskaansa, ja hänen kannattaisi nyt oma aloitteisesti alkaa siivoamaan jälkiään, ennen kun ratkeat liitoksistasi ja paljastat kaiken.
Kerro se tänne, saat sen sydämeltäsi kuten sinulle salaisuutensa uskonut. Hänen perimmäinen tarkoituksensahan kuitenkin oli vain keventää omaa sydäntään. Itsekästä, kyllä.
En ikinä kerro omia salaisuuksiani kellekään. Uskon sisimmässäni, että he jotka kertovat haluavat alitajuntaisesti tuoda asian ilmi. Älä sekaannu, älä puutu asiaan. Anna olla ja unohda.
Vierailija kirjoitti:
On itsekästä. Ei sun tarvitse olla mikään henkinen paskaämpäri.
Sano sille tyypille ettet jaksa kantaa hänen paskaansa, ja hänen kannattaisi nyt oma aloitteisesti alkaa siivoamaan jälkiään, ennen kun ratkeat liitoksistasi ja paljastat kaiken.
Niin. On kamalan väärin kertoa kenellekään, mutta se paska on nyt minulla ja jos se joskus tulee muiden tietoon, syyttävä sormi osoittaa minuun koska tiesin enkä kertonut. Toki ensimmäisenä tätä 1. osapuolta vastaan, mutta minä olen heti seuraavana..
Onko täysin väärin kertoa tästä asiasta 3. osapuolelle, joka ei tunne 1. osapuolta ja kysyä oikeasti neuvoa, mitä tehdä? Olenko silloin rikkonut lupaukseni salaisuuden pitämisestä?
ap
Minä katkaisisin välit tuollaiseen henkilöön, joka pyrkii tekemään minusta ns. rikoskumppanin kertomalla omista moraalittomista tekemisistään ja vielä vannottaisi, että tämän on nyt ikään kuin yhteinen salaisuus ja taakka kannettavaksi. Eli sanoisin tuolle 1. osapuolelle, etten voi kunnioittaa enää häntä ihmisenä, enkä halua olla enää tekemissä tämän kanssa, koska tämän käytös ja teot ovat sinulle vastenmielisiä ja vastoin omia arvojasi.
Omista rajoistaan kannattaa pitää huolta ap, vaikka siinä sitten menettäisikin ihmissuhteen. Tosin tuollaisessa avauksessa kuvatussa ihmisessä ei kuulosta olevan mitään menetettävää, joten se tekee tilanteen helpommaksi.
up