Miten selität 4v JUMALAN?
Kommentit (19)
Ja meillä siis alusta pitäen lapset ovat tienneet että aikuiset auttavat joulupukkia lahjojen hankinnassa.
jaa vähän niinku joulupukki, että siltä pyydetään jotain kun isomummu haluaa =). (Ja minä sentään itse uskon edes jotenkin)
Selitän että sellaista ei ole olemassa -kuten ei mörköjäkään.
pojankin sisällä. se on se joka kertoo mikä asia on hyvä ja mikä paha.. en mä tiiä, eikait ton ikänen sitä voi tajuta, mutta vaikka ei nyt vielä tajuaisikaan, niin ehkä myöhemmin muistaa mitä sanoit.
äiti ja isä ei usko että on mitään jumalaa. sun ei tarvi vielä miettiä miten itse uskot, kaikki asiat selkenee kun kasvat hiukan."
* tiesitkö että Jumala on meidän kaikkien isi?
* kenen äidin masusta se ensimmäinen ihminen tuli?
* jos ensimmäinen ihminen tehtiin luusta, miksei nykyään voi tehdä
ihmisiä luusta?
* miten se Jumala loi maailman ja ihmiset?
jne. että kivoja kysymyksiä vaan tänne. Jumalan selitys on tuo ylin kysymys eli Jumala on meidän kaikkien isi, joka katselee taivaasta eikä sitä voi nähdä.
Meillä tilanne on mielenkiintoinen, sillä itse uskon Jumalaan (tapauskovaista enemmän mutta omalla tavallani eli en käy kirkossa tms.) ja mies taas on enemmän ateisti ja tuo lapselle sitä näkökulmaa esiin, että Jumala on satuhahmo ja Raamattu on satukirja. Itse taas kerron perusluterilaiset " opit" . Lapsi tietää tämän eron, toinen voi uskoa ja toisen ei tarvitse, jos ei halua.
Kun tulee tarpeeksi hankala kysymys, niin meillä vastataan, että " äiti ei tiedä, kysy ensi kerralla kerhotädiltä" - kun kerran aiheuttavat tällaisia kysymyksiä =)
katselee taivaalta ja pitä huolen kaikista (joo, välillä on kyllä oma usko hiukka ollut koetuksella)
Mutta onko Hän mies : ) Rupesin itse miettimään, et mitä oikein höpisen. Kuka sen siis tietää onko mies vai nainen? : )
Kyllä tulee tytöltä vaikeita kysymyksiä ja minä myös välillä sanon ettei äiti oikeasti tiedä vastausta kaikkeen, yritämme ottaa selvää tai jos on ihan mahdoton kysymys niin se jää : )
Mutta en mä kyllä lähtisi Jumalaa joulupukkiin vertaamaan tai raamattua satukirjaan : ) taidan siis kuitenkin olla hiukka uskovainen vaikken kirkoissa käykään.
ap
Eli kun lapset kysyvät missä Jumala on, vastaan että ikään kuin kaikkialla, vaikkemme häntä näekään, hän pitää meistä huolen ja näkee meidät ihan aina. Ja että Jeesusta voi pyytää asumaan omaan sydämeen, vaikkei hän konkreettisesti sinne muutakaan (mikä huolestutti lapsia...). Meillä 3-vuotias jo tietää illalla, että " kun minä rukoilen, se on vähän kuin minä juttelisin Jumalalle ja se kuulee minut" . Meillä on yhdessä pohdittu onko Jumala mies vaiko nainen, ja me päädyimme siihen, ettei hän ole kumpikaan, vaan ehkäpä molempia vähäsen. Mutta Taivaan Isästä puhutaan. Vielä lapset luulevat taivaan olevan tietysti tuo konkreettinen taivas (voiko lentokone osua isomummiin), mutta kyllä asiat sitten selkenevät isompana.
Olen sanonut senkin että kukaan ei ole koskaan ollut taivaassa eikä tiedä millaista siellä on, mutta että uskomme, että siellä on Jumala ja että kaikki kuolleet (heidän sielunsa) menevät sinne ja tapaavat siellä toiset kuolleet. En itse usko (enää) mutten voi aivat naturalistisiakaan selityksiä lapsilleni antaa. Lapsen usko olisi ihana asia mutta se " huijaaminen" ei innosta...
että me kuulumme kristinuskoon joka kertoo tarinaa Jumalasta ja Jeesuksesta jotka tekivät ----. Ja että niistä tarinoista ei kukaan voi varmuudella tietää onko ne totta. Ja että joulupukkikin on tarina eikä kukaan voi tietää onko joulupukki ihan oikeasti olemassa.
Johon lapsi, ok mä uskon Jumalaan. Mä sanoin, että mä uskon vähän, mutta en Jesseen.
Saan slaagin, kun muut väittävät Jumalaa satuolennoksi. Miten sitten jotkut kokevat hänet läsnä? Hallusinaatioita ilman humalluttavia aineita?
Tähän minäkin haluaisi ihan aikusena vastauksen. Miten joku kokee jumalan " läsnä" .
Onhan jotkut sanoneet näkevänsä ufojakin ja ties mitä kummituksia.
Kaipa tämä liittyy samaan kuin jos oikein antaa mielikuvitukselle vallan ja menee yöllä johonkin pelottavaan paikkaan, niin näkee ja kuulee vaikka mitä mörköjä.
Sitäpaitsi Joulupukki on lapsena sentään ihan konkreettinen henkilö.
Todellisempi kuin jumala.
Jos siis itse uskot, niin kirjastosta löytyy hyviä uskontoaiheisia kuvakirjoja lueattavaksi ja keskusteltavaksi.
Miten selität aikuiselle Jumalan? Eihän aikuinenkaan Häntä näe?
Tai no meillä aika vähän on tullut kysymyksiä, ollaan niin paljon oltu seurakunnan toiminnassa mukana ja luettu lasten raamattua jne. että lapsi aika paljon on niistä oppinut ilman kysymyksiä. Mutta aika lailla samoin olen kertonut kuin vastaaja nro 13.
Jumala on kaikkialla ja jokaisessa meissä. Jumala on vähän kuin happi jota hengitämme: emme näe sitä, mutta ilman sitä emme voi elää. Jumala on läsnä joka hetki, mutta erityisesti silloin kun olemme peloissamme tai tarvitsemme lohdutusta. Jumalan kanssa kannattaa jutella paljon. Käsiä ei tarvitse laittaa ristiin, riittää että haluaa osoittaa ajatuksensa Jumalalle. Voi kysellä mielipainavia asioita ja kertoa murheita. Jumala vastaa siten, että heti rukouksen jälkeen olo tuntuu paremmalta tai itselle tulee mieleen uusia ratkaisuja ongelmaan.
Jumala on antanut meille kaikille oman enkelin suojelemaan. Enkeleitä on kaikkialla ja joka paikassa, joten koskaan ei tarvitse olla peloissaan.
Sellaiset ihmiset uskoo jumaliin joilla ei järki riitä tiedon etsimiseen