Lue keskustelun säännöt.
Minulla on kiusaajien mielestä kuulemma helppo elämä ja siksi heillä on mielestään oikeus kiusata minua
26.08.2017 |
Ehkä voi vaikuttaa siltä, koska olen kiltti ja tunnollinen, koulu sujuu hyvin, minulla on kaksi ihanaa harrastusta ja muutenkin tykkään elämästäni. Osittain noista asioista minua myös kiusataan. Minua "matkitaan" nauraen, puhetyyliäni, kävelyäni, kirjoitustyyliäni, vaikka niissä ei mitään erityisen hauskaa ole. Minua nimitellään. Sanotaan äidin lellikiksi, mammantytöksi, kermaperseeksi, vammaiseksi ja hikariksi. Lisäksi on muutamia kiusaajien itse keksimiä nimiä.
Omasta mielestäni käyttäydyn hyvin ja tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa. Mielestäni kiusaaminen on alhaista, mutta en silti itse voisi koskaan kiusata ketään, en edes kiusaajia.
Eikä minun elämäni niin helppoa ole ollut. Vanhempani ovat eronneet, kun olen ollut vauva. Minua neljä vuotta vanhempi isoveli kuoli onnettomuudessa, kun olin aika pieni. Se oli vanhemmille heidän elämänsä kamalin asia ja se asia on vaikuttanut koko perheeseen. En itse muista hänestä mitään, mutta hän on aina muun perheen muistojen kautta ollut olemassa minullekin. Kiusaajani eivät edes tiedä noista asioista, enkä haluaisi kertoakaan niille.
Kommentit (6)
ne kiusaajat on yleensä itse säälittäviä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateuksissaan pyrkivät "alentamaan" muita, niin kuin se muka onnistuisi. Varmaan koko perheen tyyli, ei mitään viihtyisää kotielämää.
Jotkut ihmiset on täyspaskoja, sille ei voi mitään. Sä et voi muuttaa niiden paskuutta ikävä kyllä. Ovat joko syntyneet sellaisiksi, tai sitten kasvaneet sellaisiksi.
Eikä sun kannatakaan kertoa vaikeuksistasi, koska eivät he siksi kiusaa. He kiusaavat koska ovat luusereita ja sellaista vasta ärsyttääkin jos joku on hyvätapainen, tulee ihmisten kanssa hyvin toimeen ja menestyy elämässä. Yritä pysyä vahvana, älä missään nimessä muutu! Puhu kiusaamisesta avoimesti, perheellesi, ystävillesi, harrastustuttaville, opettajille jne. kuten nytkin meille teet. Paras tapa kostaa niille on jatkaa menestymistä ja hyvänä tyyppinä olemista,todennäköisesti 10 vuoden kuluttua sä olet niin paljon paremmassa asemassa mitä nuo.
Tsemppiä! Vaikutat fiksulta ja mukavalta ihmiseltä, älä anna kiusaamisen murtaa itseäsi vaan hae apua jos se menee pahaksi!
Mä uskon yhä enemmän että kiusaajat on pieniä hyvin kateellisia ihmisiä. Sellaiset eivät koskaan voi edes myöntää itselleen olevansa kateellisia, heidän heikko itsetunto ei kestäisi sitä.
Mulla oli melkein sama juttu. Mua kiusattiin siksi koska käyttäydyin hyvin ja olin ainoa lapsi. Olin muka nössö, hemmoteltu kermaperse ja hikari, joka sai vanhemmiltaan kaiken. Ok, sain mä vanhemmilta varmasti enemmän huomiota ja rakkautta mitä kiusaajat mutta mua ei todellakaan hemmoteltu; en saanut mitään kalliita pelikonsoleita tai hittileluja. Sain kuulla myös mummostani ikäviä juttuja. Hän oli paikkakunnallamme tunnettu hyväntekijä, joten hän oli sädekehänkiillottaja ja kyttääjä, koska hän kävi myös sairaalassa lukemassa vanhuksille. Häntä pidettiin myös rikkaana "minkkiturkkirouvana", vaikka hän todellisuudessa maksoi miljoonien konkurssivelkoja vuosikymmeniä ja oli hyvin sairas.
Sairastuin paniikkihäiriöön kiusaamisen takia jo hyvin nuorena. Tuntuu epäreilulle, että vanhemmat kasvattivat ja rakastivat minut hyvin, mutta kiusaaminen musersi sen hyvän pohjan elämältä.