Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te joilla on ollut vauvakuume nuorena; menikö se joskus ohi?
25.08.2017 |
Tai helpottiko edes? Olen vielä lukiolainen ja lukion jälkeen suuntana on yliopisto, eli vauvoja ei todennäköisesti ole tiedossa ainakaan kuuteen-seitsemään vuoteen. Ja sekös vasta ahdistaa, kun olen jo pari vuotta kärsinyt ajottain tosi kovastakin vauvakuumeesta: oman lapsen kaipuu on suuri ja tyhjän sylin tunne on hirveän vahva. Olen ihan pienestä pitäen pitänyt hirveästi lapsista ja ollut kiinnostunut lastenkasvatuksesta ja näiden asioiden tiimoilta lukenut perhelehtiä ja lastenkasvatuskirjoja yms. mutta ihan oikeaksi vauvakuumeeksi tämä lapsirakkaus on kulminoitunut pari vuotta sitten... Nykyisin kudon usein vauvanvaatteita ja haaveilen lapsesta. Se nyt toimii eräänlaisena terapiana tähän, mutta eipä se toki itsessään vauvan kaipuuta helpota.
Joten kysymys teille, jotka ehkä olette poteneet vauvakuumetta väärään aikaan, etenkin nuorena: helpottiko se ajan kanssa vai onko ainut lohtu tähän se oma vauva sitten joskus (toivottavasti)?
Kommentit (11)
Ei mennyt ohi minulla.
Mutta ihan luonnollista se ihmiselle on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei helpottanut ainakaan omalla kohdallani ennen vauvaa, tosin en ollut kuumeillessani yhtä nuori kuin sinä...
Luultavasti vain merkk7 jostain muusta kuin vauvan saannista. Pohdi mitä elämästäsi puuttuu.
no mulla se alkoi noin 21-vuotiaana. Tulin vahingossa raskaaksi, tein hätäpäissäni abortin ja yhtäkkiä tajusin että haluaisin lapsen. Olin suhteessa tuolloin ja olen edelleen. Olin toki vanhempi kuin sinä. Minäkin olin aina tiennyt, että haluan lapsia jne. En muista että olisin ennen tuota aborttia kovinkaan usein lapsista vielä vakavissani haavaillut, sellaista unelmointia vähän vain. Mutta siis 25-vuotiaana sitten sain ensimmäisen lapseni. Kuumeilin aika aktiivisesti sen kolmisen vuotta. Huomasin, että jos keksin muuta tekemistä niin sai ajatuksia pois tai jotain "projekteja", jotain muuta mitä odottaa tai mihin käyttää aikaa ja vaivaa. Ei se kokonaan hävinnyt missään vaiheessa, osasin vain noilla projekteilla siirtää ajatuksen taka-alalle. Ajoittain toki oli pahempia kausia, varsinkin kun tuli vauvauutisia joiltain tutuilta.
No meni ohi. Olin noin 20-22 v., kun ekan kerran iski kova kuume. Mies oli väärä, hän jätti. Nykyisin on kuulemma joku polyamoristi, eli suhteessa useampaan naiseen. Olen iloinen, että en alkanut lapsia tehdä. Kun erottiin, olin monta vuotta sinkkuna tai kevyissä suhteissa. Vasta sitten kun oltiin oltu nykyisen miehen kanssa pari vuotta, aloin taas haaveilla vauvoista. Oli paremmin rahaa, rauhallisempi parisuhde ja kypsempi suhde siihen, mitä vauva-arki on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti vain merkk7 jostain muusta kuin vauvan saannista. Pohdi mitä elämästäsi puuttuu.
Hmm, kiitos ajatuksesta. Tosin itse en ainakaan kykene näkemään mitään sellaista konkreettista puutetta tämänhetkisessä elämässäni josta tämä vauvakuume voisi kieliä.
ap
Vauva todellakin sitoo sinua ja estää tekemästä monia asioita. Etkö haluaisi ensin esimerkiksi matkustella, harrastaa tai yksinkertaisesti juoda kahvisi rauhassa loppuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauva todellakin sitoo sinua ja estää tekemästä monia asioita. Etkö haluaisi ensin esimerkiksi matkustella, harrastaa tai yksinkertaisesti juoda kahvisi rauhassa loppuun?
Matkustelen mielelläni, harrastan mielelläni ja juon kahvini rauhassa mielelläni, mutta vielä enemmän mielelläni olen lasten kanssa. Kuulostaa ehkä vähän hullulta, mutta niin se kohdallani on.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti vain merkk7 jostain muusta kuin vauvan saannista. Pohdi mitä elämästäsi puuttuu.
Hmm, kiitos ajatuksesta. Tosin itse en ainakaan kykene näkemään mitään sellaista konkreettista puutetta tämänhetkisessä elämässäni josta tämä vauvakuume voisi kieliä.
ap
Näin minulle sanoi psykologini jossa kävin terapiassa. Oli ohimenevä vauvakuume siis. Aiemmin minulla oli yksi lapsi jonka sain ihan järkeilyn tuloksena. Psykologi oli ehkä oikeassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kans nuorempana ollut vauvakuumetta, mutta olen tiedostanut, että se on nimenomaan sitä VAUVAkuumetta. Olisin tosiaan halunnut pitää sylissäni ja tuoksutella pientä vauvaa, mutta se että olisinko ollut valmis ja halukas sitoutumaan vuosiksi eteenpäin ihmistaimen kasvatukseen on ihan eri juttu. Ja tiesin etten ole. Se on iso vastuu ja tiedostin myös sen. Ehkä jopa vähän liitoittelin mielessäni sitä lapsen kasvatuksen raadollisempaa puolta, mutta se kyllä tehokkaasti hillitsi sitä kuumeilua.
Alue: Aihe vapaa
Ei ollut vauvakuumetta nuorena, silloin oli ihan muut asiat mielessä. Ehdin vielä saada vauvan kun olin 44 vee. Kuume alkoi n 36-37 v.