Minä en halua lapsia ollenkaan :)

Sama homma

Jotkut rakastavat rauhaa, toiset vilinää ja vilskettä.  Hienoa että tunnet itsesi ja tiedät mikä on sinun tiesi.

Sama, ollut jo 18-vuotiaasta asti. Olen nyt 40+.

Nyt kun jälkikäteen ajattelen, en mäkään ois halunnu. Lapset 13v ja 16v. Onneksi ovat kohta aikuisia..

No onnea vain teille. Mielestäni ihan jokaisen oma asia.

Viisas päätös

Ok. Ei sun tartte.

Kyllä se nyt vaan on lapsia tehtävä.

Jos et onnistu itse, niin kysy jos Antti Rinne auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun jälkikäteen ajattelen, en mäkään ois halunnu. Lapset 13v ja 16v. Onneksi ovat kohta aikuisia..

Mulla on myös 16. Onneksi urakka on jo voiton puolella. Jos olisin tiennyt aikojen muuttuvan, olisin jäänyt lapsettomaksi, nuorena en halunnut lykätä väistämätöntä. Silloin ei ollut oikein tilaa naisten vapaaehtoiselle lapsettomuudelle, sellainen oli kummajaisille. Muistatko kokeneesi samoin?

Itsekin inhoan huutoa ja itse asiassa kaikenlaista melua. 

Minulla on kuitenkin kolme lasta, jotka koulin hyvinkin hiljaisiksi. Eli ainakin osittain kasvatuskysymys. 

Eihän meteleliltä täysin voi lasten kanssa välttyä, se on selvä. Mutta ei niiden mitään jatkuvasti rääkyviä vaatijia totisesti tarvitse olla. Näitäkin näkee ja ennen kaikkea kuulee liiankin kanssa. 

Oivallisen paikan oot löytänyt julistuksellesi.

Siinä on hyvät, hauskat ja haastavat puolensa. Rakkaus on kuitenkin suurinta, oma kasvu kaiken hankalan johdosta ja elämä on erilaista eri-ikäisten lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on hyvät, hauskat ja haastavat puolensa. Rakkaus on kuitenkin suurinta, oma kasvu kaiken hankalan johdosta ja elämä on erilaista eri-ikäisten lasten kanssa.

TÄYTYY MUISTAA, että ihmisen kasvu ei liity siihen, onko lapsia vai ei. Hyvin monet eivät ole kasvaneet ihmisinä valitettavasti yhtään, vaikka olisivat saaneet useammankin lapsen.

Välillä on ihan hirveetä. Asetat rajoja, otat vastaan kiukunpurkauksia. Silti en vaihtaisi pois, lastani, äitiyttäni, haasteita. Kunnioitan myös niitä, jotka ovat valinneet lapsettoman elämän. Pääasia että olet sinut valintasi kanssa.

Ihminen ei voi valita mitä hän haluaa. Siksi näistä asioista on turha ainakaan väittelemään alkaa.

Ihminen voi valita totteleeko halujaan ja himojaan, muttei voi valita että päätämpä alkaa haluta jtkn.

Kyseessä on lopulta itsenäinen aikuinen ihminen,lapsi on vain yksi kehitysaste.

Typerää yleensäkin puhua että ei halua lasta ,vaan ei halua jatkaa sukua vaan katkaista tuhansien ehkä miljoonien vuosien katkeamattoman ketjun.

Itse päätin jo 13 - vuotiaana etten halua ikinä lapsia, nyt täytän joulukuussa 26. Löysin 5-vuotta sitten itseäni vähän (12-vuotta) vanhemman miehen ja olemme kihloissa. Muutin hänen ansiostaan mieleni ja haluan lapsen tai pari. Elämä on :)

Kuinka sinä täytät sen tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunteen?

Meidän geeneihin on kirjattu, että syvin tarkoituksemme on jatkaa elämää tällä maapallolla ja siirtää geenit eteenpäin.

Minusta mukavuudenhalu ja se, ettei kestä lapsia ei voi mennä sen edelle mihin sinut on alun alkaen luotu. Minkälaisen jäljen aiot jättää itsestäsi tähän maailmaan?

Vierailija kirjoitti:

En minäkään. En ole koskaan halunnut ja mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä varmempi olen päätöksestäni. Oksettaa kun edes näen äpärän tai raskaana olevan naisen. N28

Eikö se ole raskasta elää koko elämä ilman miestä.

Kyllä sullakin mieli muuttuu, kun ikää ja elämänkokemusta karttuu