Saan alapeukkuja, mutta kyllä poikalapset on helpompia kuin tytöt
Pojalle kelpaa puhelin, kunhan se toimii. Hinnalla ei väliä, testeissä pärjännyt on hyvä, mutta turha siitä on mitään useita satoja maksaa, kun 150 eurolla saa jo ihan hyvän. Poika otti riemusta kiljuen vastaan käytetyn yritysläppärin, kun taas tytölle on oltava uusi. Tehoilla ja kestävyydellä ei kukaan tee mitään. Uusi ja mielellään tarpeeksi kallis. Vertailun tyttö ei ole meidän, meillä on vain noita poikia. Serkkuflikan kanssa kaikki määritellään merkin ja hinnan mukaan, muut ominaisuudet ovat toisarvoisia. Tytöllä ei mikään raha riitä vaatteisiin, poikia saa raahata vaatekauppaan ja parit farkut ja kaksi hupparia riittää seuraavat kolme vuotta. Ei pari reikää mitään haittaa.
Kommentit (4)
Tässä asiassa äitylien kannattaa katsoa itseään peiliin. Jos itseään määrittelee kovin kovasti kuluttamisen kautta, turha hurskastella jos lapsesta tulee samanmoinen.
Tältä palstalta joskus luin, miten joku ylpeänä kertoi käyttävänsä tyttären vaatteisiin moninkertaisen summan poikaan verrattuna, koska tytön vaatettaminen on "äidin harrastus". Siinä tyttö oppii aika tehokkaasti, mikä on elämässä tärkeää. Kuluttaminen.
Meillä taas aivan päinvastoin. Pojalle pitää olla kaikki kalliit pelit ja vehkeet. Myös vaatteita poika tarvitsee enemmän ja kalliimpia. Tytöllä on halpa peruskännykkä. Tyttö ei suostu tulemaan vaatekauppaan ollenkaan. Käyttää hupparit puhki.
En tekisi tästä sukupuolikysymystä. Uskon, että kodin kulutustottumukset ja kasvatustyyli vaikuttaa jalkoväliä enemmän.
Itselläni on 3 tyttöä, iät 10 - 14 ja kaikille kelpaa edulliset puhelimet ja muut laitteet. Vaatteissakaan eivät halua kalliita merkkejä vaan tykkäävät ihan perushuppareista. Muutenkin ovat helppoja ja mutkattomia, koulu sujuu kiitettävästi, on harrastuksia ja kavereita. Vaikea kuvitella tätä helpompia lapsia.
Totta!