Introvertin pahin painajainen on toteutunut. Työpaikka lähiön asukastalossa
Tuli työkkärin työtarjous ja vastoin kaikkia oletuksia sain paikan.
Työnkuva on jutustelu asiakkaiden kanssa. Siis koko päivä! Totta kai jotain käytännön järjestelyä ym. on jonkin verran. Senkin aikana pitää olla "läsnä" eli koko ajan jonkun solkottajan käytettävissä.
Koeaikakin on kolme kuukautta eli heti en piinasta pääse. En osaa yhtään jutella tuntemattomien kanssa oma-aloitteisesti.
Jos yritän, siinä on niin teennäinen maku, että lähtevät takuusti pois. Kieriskelen hiessä ja otan tässä kaljaa hermojen lepuuttamiseksi.
Työ alkaa keskiviikkona. Tsempatkaa jotenkin. Onko joku introvertin luonteenlaadun omaava selvinnyt vastaavasta?
Kommentit (18)
Istut vain siellä saatavilla ja kuuntelet niitä. Ei sinun tarvitse luoda keskustelua.
Puhut vaan paskaa ja kuuntelet jaadijaadia. Helppo raha.
Vierailija kirjoitti:
Miten koeajan pituus liittyy piinasta pääsemisen vaikeuteen?
Varmaan siten että ap:n on pakko olla työssä se 3 kk eikä esim 1kk joka joissakin paikoissa on koeajan pituus.
Etkä räplää puhelinta ja hymähtele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten koeajan pituus liittyy piinasta pääsemisen vaikeuteen?
Varmaan siten että ap:n on pakko olla työssä se 3 kk eikä esim 1kk joka joissakin paikoissa on koeajan pituus.
Täh? Koeaika tarkoittaa sitä, että koeajalla voi lopettaa työt (sekä työnantajan että työntekijän taholta) ilman irtisanomisaikaa ja kevyemmin perustein kuin sen jälkeen, kun koeaika on päättynyt.
Hyvin se menee! Näillä pääset alkuun; tervehdit ja pyrit ottamaan katsekontaktin jokaiseen asukastaloon tulijaan. Asetut näkyville ja olet ns. saatavilla, jos joku haluaa jutella. Vaastaat ystävällisesti, olet avulias. Omia henkilökohtaisia asioita ei tarvitse alkaa kertomaan, olet enemmän kuuntelevana osapuolena. Omia mielipiteitä ei tarvitse olla, voit enemmän olla sellainen mukava myötäilijä keskustelussa. Keskustelua voi itse viedä eteenpäin tarketavilla kysymyksillä. Aluksi joutuu menemään omalle epämukavuusalueelle, mutta hommasta voi itsekin oppia jotain!
Mua niin harmitti lukea tämä aloitus. Jollekin toiselle tuo 'asiakasohjaajan' työ asukastalossa olisi unelma. Palkkaa siitä että saa keskustella ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Tasan ei käy nallekarkit.
Siis mikä paikka on tuollainen asukastalo? Joku vanhainkotiko?
Mäkin olen introvertti ja viihdyn hyvin yksin. Ei mulla silti ole ollut koskaan ongelmaa kohdata muita ihmisiä. Aloita vaikka vain hymyilemällä. Ne juttelevat, jotka tuntevat siihen tarvetta. Varmasti osaat jotain vastata.
Vierailija kirjoitti:
Mua niin harmitti lukea tämä aloitus. Jollekin toiselle tuo 'asiakasohjaajan' työ asukastalossa olisi unelma. Palkkaa siitä että saa keskustella ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Tasan ei käy nallekarkit.
Mua alkoi kiinnostaa tuollainen työ ja kiinnostaisi myös, että missä ap siis on töissä? En ole kuullutkaan mistään asukastaloista? Ketä siellä siis asuu ja millä koulutuksella siellä voi olla töissä? Mitä työ pitää sisällään?
Olen myös (kai) introvertti, mutta tehnyt paljon yksin tehtävää vastaanottotyylistä asiakaspalvelutyötä. Se on musta ollut ihan parasta! :-D En joudu olemaan liian läheisissä ja syvällisissä väleissä ihmisten kanssa kuten vaikka jossain toimistotyössä, jossa pitää hengata sen oman tiimin kanssa ja sosialisoida heidän kanssaan sen kahdeksan tuntia oman työn lomassa. Paljon kuitenkin joudun olemaan ihmisten kanssa tekemisissä ja mua pidetään jopa tosi sosiaalisena. :-D Ehkä oon työssä oppinutkin olemaan enemmän sosiaalinen ja se on ihan kivaakin. Riittää, kun osaa hymyillä, olla ystävällinen, kuunnella, auttaa. Sit se asiakas lähtee pois ja tulee seuraava. Sellainen tiimityö taas ois mulle kauhistus. :-)
Ainakin täällä Helsingissä on asukastaloja pitkin ja poikin eri kaupunginosissa.
Siellä ei asu ketään, sinne voi tulla oleskelemaan, käyttämään tietsikkaa, lukemaan lehtiä ja usein on jotain naposteltavaakin tarjolla.
Ohjaajat tarjoavat nämä fasiliteetit, auttavat pulmatilanteissa esim. sosiaaliturvan suhteen.
Usein näissä asukastaloissa on tietysti myös järjestettyä toimintaa, esim. maahanmuuttajien kielikursseja, vanhempi-vauva -joogaa, ohjattuja keskustelurinkejä, taidetuokioita.
Ihan unelmatyö monelle. Toivottavasti ap oppii nopeasti sosiaalisemmaksi ja nauttii työstään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua niin harmitti lukea tämä aloitus. Jollekin toiselle tuo 'asiakasohjaajan' työ asukastalossa olisi unelma. Palkkaa siitä että saa keskustella ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Tasan ei käy nallekarkit.
Mua alkoi kiinnostaa tuollainen työ ja kiinnostaisi myös, että missä ap siis on töissä? En ole kuullutkaan mistään asukastaloista? Ketä siellä siis asuu ja millä koulutuksella siellä voi olla töissä? Mitä työ pitää sisällään?
Olen myös (kai) introvertti, mutta tehnyt paljon yksin tehtävää vastaanottotyylistä asiakaspalvelutyötä. Se on musta ollut ihan parasta! :-D En joudu olemaan liian läheisissä ja syvällisissä väleissä ihmisten kanssa kuten vaikka jossain toimistotyössä, jossa pitää hengata sen oman tiimin kanssa ja sosialisoida heidän kanssaan sen kahdeksan tuntia oman työn lomassa. Paljon kuitenkin joudun olemaan ihmisten kanssa tekemisissä ja mua pidetään jopa tosi sosiaalisena. :-D Ehkä oon työssä oppinutkin olemaan enemmän sosiaalinen ja se on ihan kivaakin. Riittää, kun osaa hymyillä, olla ystävällinen, kuunnella, auttaa. Sit se asiakas lähtee pois ja tulee seuraava. Sellainen tiimityö taas ois mulle kauhistus. :-)
Ohjaajat ovat tiimi ja suunnittelevat toiminnan yhdessä. Eli tiimistä et pääsisi tässä työssä eroon.
Tiiminvetäjä on yleensä sosiaaliohjaaja, on muitakin esim. kasvatustieteen maisterin tiedän. Kandi riittää kyllä.
Ohjaajina on hyvin kirjavaa porukkaa, lähihoitajia varsinaisen sosiaalialan koulutuksen lisäksi, myös artesaani käy ainakin nyt toistaiseksi. Tätä on vähän purnattu.
Pläräät vaan kännykkää ja jos joku tulee juttelemaan niin tuijotat lasittuneesti kymmenisen senttiä ohi hänen naamastaan. Etköhän tuolla metodilla pääse pian tuosta piinasta. Voit myös mutista itseksesi jotain käsittämätöntä. Välillä voit myös alkaa raivota ääneen itseksesi, kuin puhuisit jolle kulle muulle. Ole hyvä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua niin harmitti lukea tämä aloitus. Jollekin toiselle tuo 'asiakasohjaajan' työ asukastalossa olisi unelma. Palkkaa siitä että saa keskustella ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Tasan ei käy nallekarkit.
Mua alkoi kiinnostaa tuollainen työ ja kiinnostaisi myös, että missä ap siis on töissä? En ole kuullutkaan mistään asukastaloista? Ketä siellä siis asuu ja millä koulutuksella siellä voi olla töissä? Mitä työ pitää sisällään?
Olen myös (kai) introvertti, mutta tehnyt paljon yksin tehtävää vastaanottotyylistä asiakaspalvelutyötä. Se on musta ollut ihan parasta! :-D En joudu olemaan liian läheisissä ja syvällisissä väleissä ihmisten kanssa kuten vaikka jossain toimistotyössä, jossa pitää hengata sen oman tiimin kanssa ja sosialisoida heidän kanssaan sen kahdeksan tuntia oman työn lomassa. Paljon kuitenkin joudun olemaan ihmisten kanssa tekemisissä ja mua pidetään jopa tosi sosiaalisena. :-D Ehkä oon työssä oppinutkin olemaan enemmän sosiaalinen ja se on ihan kivaakin. Riittää, kun osaa hymyillä, olla ystävällinen, kuunnella, auttaa. Sit se asiakas lähtee pois ja tulee seuraava. Sellainen tiimityö taas ois mulle kauhistus. :-)
Ohjaajat ovat tiimi ja suunnittelevat toiminnan yhdessä. Eli tiimistä et pääsisi tässä työssä eroon.
Tiiminvetäjä on yleensä sosiaaliohjaaja, on muitakin esim. kasvatustieteen maisterin tiedän. Kandi riittää kyllä.
Ohjaajina on hyvin kirjavaa porukkaa, lähihoitajia varsinaisen sosiaalialan koulutuksen lisäksi, myös artesaani käy ainakin nyt toistaiseksi. Tätä on vähän purnattu.
Musta tuo artesaanin koulutus kuulostaa loistavalta kyseiseen työhön. Siellä on niitä käsityö, askartelu ja taideryhmiä. Ompelukoneita asiakkaiden omatoimiseen ompeluun. Käsillä tekemisen luova ammattilainen siellä sosiaalityöntekijöiden viidakossa on loistava lisä.
12: Oi, tuo kuulostaisi ihan mun unelmatyöltä! :-) Juuri tuollainen nykyisessä työssäni tapahtuva epävirallinen ihmisten neuvonta eri elämän asioissa ja heidän kuuntelu & tukeminen elämän iloissa ja suruissa on ollut musta parasta. Just yks päivä mietin, että missäköhän työssä tuollaista voisi tehdä ihan oikeasti työkseen. Ilman siis, että täytyisi kouluttautua miksikään psykologiksi ja voisi auttaa ja neuvoa laaja-alaisemmin. Millainen koulutus tuohon tarvitaan? Vai tarviiko olla mitään erityistä koulutusta? Minkälainen palkkaus on? Entä onko paikkoja usein auki? Onko noissa yleensä yksi vai useampi ohjaaja paikalla? Kaikki kokemukset kiinnostaa, jos jollain on tietoa tai omaa kokemusta.
Oon pahoillani ap sun puolesta, kun koet, ettei paikka ole sulle sopiva ja joudut sinne vastoin tahtoasi. :-( Mut ehkä se osoittautuukin ihan kivaksi tai edes menetteleväksi paikaksi, vaikkei nyt tunnu siltä? Tuuthan kertoon tänne sit millaista siellä oli ja miten lähtee menemään?
11
Ei sun tarvii olla mikään small talking mestari. Oot vaan läsnäolevan oloinen ja asiallinen. Saat myös uusia kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua niin harmitti lukea tämä aloitus. Jollekin toiselle tuo 'asiakasohjaajan' työ asukastalossa olisi unelma. Palkkaa siitä että saa keskustella ja vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Tasan ei käy nallekarkit.
Mua alkoi kiinnostaa tuollainen työ ja kiinnostaisi myös, että missä ap siis on töissä? En ole kuullutkaan mistään asukastaloista? Ketä siellä siis asuu ja millä koulutuksella siellä voi olla töissä? Mitä työ pitää sisällään?
Olen myös (kai) introvertti, mutta tehnyt paljon yksin tehtävää vastaanottotyylistä asiakaspalvelutyötä. Se on musta ollut ihan parasta! :-D En joudu olemaan liian läheisissä ja syvällisissä väleissä ihmisten kanssa kuten vaikka jossain toimistotyössä, jossa pitää hengata sen oman tiimin kanssa ja sosialisoida heidän kanssaan sen kahdeksan tuntia oman työn lomassa. Paljon kuitenkin joudun olemaan ihmisten kanssa tekemisissä ja mua pidetään jopa tosi sosiaalisena. :-D Ehkä oon työssä oppinutkin olemaan enemmän sosiaalinen ja se on ihan kivaakin. Riittää, kun osaa hymyillä, olla ystävällinen, kuunnella, auttaa. Sit se asiakas lähtee pois ja tulee seuraava. Sellainen tiimityö taas ois mulle kauhistus. :-)
Ohjaajat ovat tiimi ja suunnittelevat toiminnan yhdessä. Eli tiimistä et pääsisi tässä työssä eroon.
Tiiminvetäjä on yleensä sosiaaliohjaaja, on muitakin esim. kasvatustieteen maisterin tiedän. Kandi riittää kyllä.
Ohjaajina on hyvin kirjavaa porukkaa, lähihoitajia varsinaisen sosiaalialan koulutuksen lisäksi, myös artesaani käy ainakin nyt toistaiseksi. Tätä on vähän purnattu.
Musta tuo artesaanin koulutus kuulostaa loistavalta kyseiseen työhön. Siellä on niitä käsityö, askartelu ja taideryhmiä. Ompelukoneita asiakkaiden omatoimiseen ompeluun. Käsillä tekemisen luova ammattilainen siellä sosiaalityöntekijöiden viidakossa on loistava lisä.
Juu, ei minustakaan ole huono asia. Työtehtävät vain pitäisi paremmin jakaa osaamisen mukaan. Nyt kun kaikki tekee kaikkea, niin ainakin tämä meidän artesaanimme on suoranainen törppö monilla alueilla.
Tässä tarvitsee tietyn yleissivistyksen, koska esim. maahanmuttajat kyselevät paljon yhteiskunnallisista rakenteista.
Tälle on epäselvää, onko Alexander Stubb jo Suomen presidentti :D
Miten koeajan pituus liittyy piinasta pääsemisen vaikeuteen?