Supersosiaalinen naapuri
Naapuri on aina pihallaan ja haluaa jutella kovasti kun nähdään.
Minua harvoin kiinnostaa alkaa kovin pitkästi keskustelemaan, yleensä puhe kääntyy muutenkin aika nopeasti muiden naapureiden haukkumiseen. Omat juttuni menevät myös takuulla kiertoon ja muitten naapurien jutut eivät hirveästi kiinnosta minua ylipäätään.
Miten te supersosiaaliset suhtaudutte tällaiseen? Meneekö herne nokkaan vai ajatteletteko että on ok että toinen ei jaksa jutella? Olen ajatellut, että jos en puhu hirveästi, niin minusta ei voi löytyä paljon haukuttavaa muille naapureille.
Kommentit (7)
Tuo ei ole supersosiaalisuutta vaan painajaisjuoruämmäilyä, joka onnistuu myös osalta miehistä. Pitäisin jutut minimissä.
Vitsit , mä olen niinn yksinäinen että musta olisi ihanaa jos joku noin kovasti haluasi jutella mun kanssa ; D
Vierailija kirjoitti:
Se menee niin, että mitä vähemmän annat itsestäsi, sitä enemmän sinusta puhutaan itsekeksittyjä juttuja, joita tarjoillaan totuutena muille naapureille.
Jos taas juttelet kaikkien kanssa, sinusta ei uskalleta niin paljon sepitellä, koska sepittelijä jää aina kiinni muiden toimesta.
Kamalaa, mutta todellisuutta. Koeta köytää kultainen keskitie.
Juoruämmien totuudet kyllä tiedetään 😂
Itse en seuraa naapureiden elämää, ex-naapurini seurasi ja juorusi minkä ehti, yleensä negatiivisia asioita. Välttelin juttutuokioita hänen kanssaan.
"Hilpeää" oli siinä vaiheessa, kun naapurin sotkuinen avioero päätyi mm. poliisikäynteihin.
Naapuri ei ole supersosiaalinen vaan tosi yksinäinen. Eikä sillä oo ketään muuta kelle puhua kun ne satunnaiset naapurit siinä pihalla.
En ole supersosiaalinen, mutta vastaan että: Laittaisin kuulokkeet korville ja tekisin pihahommia. Jos tulisi olkapäälle nakuttelemaan, sanoisin että radiossa on juuri mielenkiintoinen puheohjelma jota kuuntelen. Jos loukkaantuu niin senkun.
Mua rassaa kun naapuri taas avautuu asioistaan, jotka ovat arkaluontoisia. En halua tietää, enkä kuulla. Naapuri on naapuri, ei ystävä. Hänellä on kyllä ihmisiä ympärillään, puhuisi heille.
Vierailija kirjoitti:
Naapuri ei ole supersosiaalinen vaan tosi yksinäinen. Eikä sillä oo ketään muuta kelle puhua kun ne satunnaiset naapurit siinä pihalla.
Ei silloin puhuta toisista pahaa. Jos on yksinäinen niin menee juttukerhoihin niitä järjestävät seurakunnat ja spr ym. Kurjaa kun ei omalla pihalla saa olla rauhassa, vaan pitää viihdyttää naapuriaan.
Se menee niin, että mitä vähemmän annat itsestäsi, sitä enemmän sinusta puhutaan itsekeksittyjä juttuja, joita tarjoillaan totuutena muille naapureille.
Jos taas juttelet kaikkien kanssa, sinusta ei uskalleta niin paljon sepitellä, koska sepittelijä jää aina kiinni muiden toimesta.
Kamalaa, mutta todellisuutta. Koeta köytää kultainen keskitie.