Menee hermo uskomattoman itsepäiseen mieheen, apua
Kun hän ei esim. kuule jotain mitä olen sanonut, hän alkaa väittämään kivenkovaan, että en sanonut mitään. Jos mä en kuule jotain, mitä mies on sanonut, hän kyllä muka VARMASTI on sanonut sen miljoona kertaa varta vasten että kuulisin. Ja mies syyllistää joko huonosta kuulosta tai siitä, että kuulin kyllä mutta en muka vain ollut kuullakseni.
Olen pari kertaa yrittänyt puhua asiasta, mutta kuulemma homma ei mene yhtään näin vaan kuvittelen kokonaan.
Suhde on aika alkumetreillä, kannattaako tästä vaan luopua samantien? :D ihan typerää ehkä, mutta tuntuu niin lapselliselta se miten kaikesta intetään tähän tyyliin. Tuo ei oikein voi luovuttaa minkään, pienimmänkään asian kanssa, vaan väittää aina naama punaisena olevansa oikeassa kunnes itse peräännyn tilanteesta ja totean, että no niin se kai sitten menee.
Kommentit (10)
En jatkaisi. Jos joku asia häiritsee jo suhteen alussa, se tulee häiritsemään vielä paljon enemmän suhteen edetessä. Vai kuvitteletko että mies jotenkin "oppii" olemaan vänkäämättä? Että sun rakkaus jotenkin parantaa sen? Tai olet valmis itse alistumaan koko loppuikäsi miehen oikeassaolemiseen.
Minullakin on itsepäinen mies. Ilmenee tosin siten, että kun yritän sanoa oman mielipiteeni jostain asiasta, miten minusta se pitäisi tehdä, mies sanoo joo ja on sitten hiljaa. Meillä ei siis kinata. Myöhemmin huomaan aina, että mies on tehnyt juuri kuten itse alunperin ajatteli.
Olemme olleet naimisissa jo yli 20 vuotta, mutta vieläkin se joskus nyppii. Ehkä eniten siinä kiusaa se, että siitä tulee sellainen tunne kuin mies ei arvostaisi mielipidettäni lainkaan ja ajattelee olevansa itse aina oikeassa.
Tunnen minä sellaisen kinaajaparinkin ja hekin ovat yhdessä vielä parinkymmenen avioliittovuoden jälkeen. Ovat kai tottuneet kinaamiseensa.
Täällä yhden kinaajapariskunnan toinen osapuoli. 24 vuotta jaksoin uskoa, että kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu. No, ei muuttunut, paheni vain. Eksä oli sitä mieltä, että hän on oikeassa ja kaikki, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan, ovat väärässä. Sitten älysin erota. Kun nyt jälkeenpäin arvioin avioliittoani, voin todeta, että meidän ei olisi pitänyt alun alkaenkaan ruvata seurustelemaan, eikä missään nimessä olisi pitänyt mennä naimisiin.
Ap, juokse äkkiä karkuun.
Kuulostaa kyllä älyttömän rasittavalta ja energiaasi syövältä.
Suosittelen pikaista luopumista. Löydät kyllä sinua kuuntelevan miehen, tuo nykyinen muuli on valitettavasti parisuhdekelvoton.
Googlaa gaslighting. Mies koettaa saada sinut epäilemään omaa ajatteluasi.
Vierailija kirjoitti:
En jatkaisi. Jos joku asia häiritsee jo suhteen alussa, se tulee häiritsemään vielä paljon enemmän suhteen edetessä. Vai kuvitteletko että mies jotenkin "oppii" olemaan vänkäämättä? Että sun rakkaus jotenkin parantaa sen? Tai olet valmis itse alistumaan koko loppuikäsi miehen oikeassaolemiseen.
Amen. Se on just näin.
Munkin mies muistuttelee ja varmistelee että kuulinko mä häntä mutta sille on oikea syy: mä olen helvetin hajamielinen, luultavasti ADD tyyppi ja huomaan kyllä omat keskittymiskykyni..Mies huomas kun olen hajamielinen. Mies kyllä kuulee mun sanomiset ja noteeraa ne kuten myös mielipiteet kuten minä hänen - siis jos en ole uppoutunut vaikka kirjaan. Jos ap mielipiteesi on hänelle pelkkä sanahelinää, jätä se. Ei se siitä paremmaks muutu.
On se jotain muutakin kuin itsepäinen. Itsekeskeinen ehkä.