Siinä se "kesä" nyt oli. Yritetään 10 kuukauden päästä uudestaan.

Mun elämä ja onnellisuus ei ole säästä tai vuodenajasta kiinni.

Yhyy nyt taas. Miten nämä vinkujat selviävät elämästään? Juuri sillä vinkumisella?

Kauhea ajatuskin, että viikot pitäisi elää viikonloppua odotellen, suurin osa vuodesta kesää odotellen jne. Elämä menisi odotellessa. Eletään tässä, nyt, tätä päivää!

Tulin peukuttamaan ihan vaan otsikon perusteella, mutta viesti ei sitten ollutkaan peukuttamisen arvoinen, suuntaan eikä toiseen. Ekalle viestille annoin yläpeukun.

Ihana kesä oli nimenomaan sään puolesta.

Kovin on tosiaan jo syksyistä.

Kesä, joka ei koskaan tullutkaan...

Kieltämättä arjen aloitus hieman ahdistaa.

Ei ahdista yhtään. Parin kuukauden päästä Thaikkuihin ja juhannukseksi takaisin katsomaan joko se kesä tulisi.

Elokuu on vielä kesäkuukausi, syyskuussakin on ollut koskus helteitä, sitten tulee pyhäinpäivä (halloween), joulun odotus, koulu ja uusi vuosi.

Kaikkein pisin pätkä on tammikuusta huhtikuuhun kun mitään ei tapahdu.

Mutta elämä on kuitenkin niin kivaa, kun että en jaksa stressata jotain ikävää säätä.

Mä arvasin jo etukäteen, vähän lieventää pettymyksen tunnetta. Jäi rennot sandaali- ja kietasuhamekelit vain haaveeksi, tänäkin kesänä. Joo, voi liikkua ja voi prkl sienestää ja elämän pitäisi olla ihanaa muutenkin, niin niin. Liikun ja touhuan, olen töissä, elämä on ok, mutta kaipaan silti kunnon lämmintä, jopa kuumaa jaksoa, tänäkin kesänä hyvät päivät ovat olleet harvinaisia pilkahduksia harmaan pilvimassan keskellä. Nykyään olo on samaa harmaassa puurtamista vuoden ympäri.

Vierailija kirjoitti:

Ihana kesä oli nimenomaan sään puolesta.

Minäkin tykkäsin. Aurinkoa oli sopivasti. Tuuletinta ei tarvinnut viedä tänä kesänä työpaikalle ollenkaan ja kotonakin se oli vain kerran käytössä.

Suurenmoinen kesä. Puutarha on aivan upea, kukat ovat kukkineet kauan. On voinut lenkkeillä, remontoida, nukkua öisin. Minun akkuni on ladattu pitkäksi aikaa.

Tämä kesä oli/on minunkin mielestäni ihana.