Mitä mieltä perheestä jossa vanhemmatn matkustelee keskenään?

Voihan se olla tottakin. Teinit voivat nauttia siitä ettei vanhemmat ole kotona vahtimassa ja lapset saavat olla vapaammin.

Tärkeää on huolehtia siitä parisuhteesta, ja todellakaan kaikkia teinejä ei kiinnosta mennä vanhempien mukana edes sitä kerran vuodessa reissua. Mielestäni tosi omituinen aloitus. Kahdesti vuodessa viikonloppu poissa kaksin on ihan hirn harvoin. Ite lähtisin varmaan kerran kahdessa kuukaudessa, jos en olisi myös viikonloppuisin töissä.

Olen sitä mieltä, että on ihan hyväksyttävää ja tekee hyvää parisuhteelle ja täten koko perheelle. Voi hyvin matkustaa ilman lapsia, ei niitä mikään pakko ole ottaa mukaan. Eikä kaikki lapset, varsinkaan teinit edes välttämättä halua tulla matkoille mukaan. Ja vaikka haluaisikin niin silti voi matkustaa mielestäni ilman lapsia. Reiluuden nimissä ehkä sitten veisin lapsetkin kuitenkin aina silloin tällöin johonkin reissuun.

EVVK

Vanhempien oma keskinäinen aikakin on tärkeä juttu, joten sinänsä minusta matkustelu ilman lapsia on ihan ok. Toki voi kysyä, onko pakko lähteä ulkomaille asti sitä omaa aikaa hakemaan vai voisiko sitä järjestää kotimaassakin.

Meillä tilanne on se, että koulu- ja teini-ikäiset lapset tykkää ihan hirveästi matkustelusta ja jos tollaisille reissuille eivät pääsisi mukaan, alkaisivat kyllä mankumaan ja valittamaan asiasta. Vanhemmat toki päättää nämä, joten ei se tietenkään mikään este olisi reissulle. Mutta ei voi yleistää, että nuoret ei halua kaupunkilomille. Meillä on lapsia viety pienestä pitäen kaupunkilomille ja aina ovat viihtyneet - myös museoissa ja ravintoloissa ja ihan kaikkialla.

Kun perheessä molemmat vanhemmat on töissä ja arki on aika hektistä, haluan yleensä viettää komat koko perheen kanssa yhdessä - sitä aikaa kun ei ole yhtään liikaa. Viikonloppulomaa pitempää reissua en tekisi ilman lapsia. Ollaan puhuttukin siitä, että reissataan nyt koko perhe yhdessä, koska ei mene ihan hirveän montaa vuotta, kun ollaan siinä tilanteessa, että lapsilla on omat elämät ja saadaan reissata kahdestaan ihan miten paljon vaan.

Miksi lapset eivät saisi kokea maailmaa? Kyllä itse ainakin ottaisin mukaan.

Kyllä mekin matkustellaan 2-3 kertaa vuodessa viikonloppuisin ilman lasta. Tosin meillä muksu vasta 3 vuotta. Kohtalaisen vaikea lähteä kaupunkilomalle tuon ikäisen kanssa, kun ei kovinkaan ripeää ole liikkuminen. Lapsi tykkää olla hoidossa isovanhemmillaan, kun siellä on hieman eri säännöt kuin kotona. Eli ainakin meillä se on win-win tilanne. Lisäksi isovanhemmat "käskevät" matkalle, kun haluavat lapsen hoitoon.

Ymmärrän, että teini-ikäiset eivät halua kaupunkilomalle. En itsekään halunnut. Tosin minulta ei kysytty vaan mukaan oli lähdettävä. Tässä ei mainittu lasten ikää, mutta jos lapset ovat sen verran vanhoja, että pärjäävät yksin niin mikä ettei. Kyllä itsekin teininä tykkäsin olla yksin kotona, kun vanhemmat olivat poissa.

Niin mekin matkustamme. 1-2 pitkää viikonloppua kaksin, muuten 4-6 vkoa teinin kanssa. Ja teini puolestaan matkustaa ilman meitä 1-2x vuodessa isompien sisarten kanssa.

Ihmeellistä?? Meillä pidetään myös parisuhteesta huolta ja helpointa se on kaukana kotoa missä arki on aina läsnä. Samalla koetaan jotain sellaista kivaa mikä ei teiniä kiinnosta.

Meillä on aina tehty näin, käydään aina lasten kanssa (6v, 9v ja 11v) kesällä kolmen viikon ulkomaanreissu. Lisäksi kerran vuodessa lasten kanssa pitkä viikonloppu jossain Euroopassa.

Tämän lisäksi käydään miehen kanssa kahdestaan pitkä viikonloppu 1-2 krt vuodessa. Minä käyn myös vielä sen lisäksi 1-2 krt vuodessa kaverin kanssa pitkän viikonlopun jossain. Mä en halua viettää aina ja koko ajan aikaani lasteni kanssa. Siinä syy ihan rehellisesti. Ihan sama jos jonkunmielestä itsekästä.

Käsittämätön aloitusviesti.

Vanhemmat matkustavat myös lasten kanssa.

He matkustavat myös keskenään, hoitavat parisuhdetta, viihtyvät yhdessä.

Tuo kuulostaa minusta ihan täydelliseltä :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aina tehty näin, käydään aina lasten kanssa (6v, 9v ja 11v) kesällä kolmen viikon ulkomaanreissu. Lisäksi kerran vuodessa lasten kanssa pitkä viikonloppu jossain Euroopassa.

Tämän lisäksi käydään miehen kanssa kahdestaan pitkä viikonloppu 1-2 krt vuodessa. Minä käyn myös vielä sen lisäksi 1-2 krt vuodessa kaverin kanssa pitkän viikonlopun jossain. Mä en halua viettää aina ja koko ajan aikaani lasteni kanssa. Siinä syy ihan rehellisesti. Ihan sama jos jonkunmielestä itsekästä.

Kuulostaa ihanalta. Mä haluaisin myös kuudelle ulkomaanmatkalle vuodessa. Hyvä jos yhdelle on varaa lähteä. Mutta siis musta ei ole yhtään itsekästä tuo mitä teet.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mekin matkustellaan 2-3 kertaa vuodessa viikonloppuisin ilman lasta. Tosin meillä muksu vasta 3 vuotta. Kohtalaisen vaikea lähteä kaupunkilomalle tuon ikäisen kanssa, kun ei kovinkaan ripeää ole liikkuminen. Lapsi tykkää olla hoidossa isovanhemmillaan, kun siellä on hieman eri säännöt kuin kotona. Eli ainakin meillä se on win-win tilanne. Lisäksi isovanhemmat "käskevät" matkalle, kun haluavat lapsen hoitoon.

Ymmärrän, että teini-ikäiset eivät halua kaupunkilomalle. En itsekään halunnut. Tosin minulta ei kysytty vaan mukaan oli lähdettävä. Tässä ei mainittu lasten ikää, mutta jos lapset ovat sen verran vanhoja, että pärjäävät yksin niin mikä ettei. Kyllä itsekin teininä tykkäsin olla yksin kotona, kun vanhemmat olivat poissa.

No kylläpä teillä on hyvin asiat. Meillä oli tuon ikäisenä mies työmatkoilla ja minä tein sillä aikaa niska limassa töitä, kun saimme lapsen isovanhemmille hoitoon. Ei tietoakaan mistään yhteisistä lomista. Kyllä lapsen hankkiminen merkitsee oman ajan menettämistä.

Kukin tavallaan. Meillä ei miehen kanssa matkustella, mutta minä reissaan mielellään kavereitten kanssa. Miehellä on vuodessa 4-5 työmatkaa ulkomaille, se riittää hänelle.

Minusta parisuhteessa oma aika on vähintään yhtä tärkeää kuin vanhempien yhteinen aika. Eikä tarvita isovanhempia apuun, kun toinen vanhemmista voi olla lasten kanssa.

Meillä on neljä teiniä. Olemme matkustaneet yhdessä 1-2 krt/v, mutta nyt se on loppu. Tästä lähtien lapset jäävät pois.

Viimeinen niitti oli viime talven lasketteluloma, jolle tuli hintaa kymppitonni. Kun sanoin, että tästä lähtien voitte osallistua lomaan vaikka satasella, niin kaikki sanoivat, etteivät he tällaisesta ala maksamaan.

Todellakaan en enää maksa, jos eivät arvosta lomia.

En mäkään halunnut teininä enää lähteä vanhempien mukaan lomalle. Oli paljon kivempaa jäädä kotiin ruokarahojen kanssa viikoksi tai kahdeksi. :D Muistaakseni 14-vuotiaana lakkasin lähtemästä mukaan. Tai no, kerran kävin mukana sen jälkeen.

Meillä teini valitsee jäädä kotiin mieluummin kuin lähtee kanssamme eräilemään pohjoiseen. Etelässä käy vuosittain isänsä kanssa, muttei ole enää viime vuonna halunnut sinnekään. Omat jutut voittavat, eikä lähdetä 16-vuotiasta pakottamaankaan, tietenkään.

70-80-luvulla ihan vakio. Vanhempani kävivät aina kaksistaan etelässä ja ruotsinristeilyillä.