Miksiköhän opin Ruotsia paljon paremmin kuin Englantia?

En tiedä, mutta suomea et ole ainakaan oppinut. Toisin kuin maiden nimet, kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: ruotsi ja englanti.

Ruotsi on yksinkertainen ja helppo kieli?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta suomea et ole ainakaan oppinut. Toisin kuin maiden nimet, kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: ruotsi ja englanti.

Sama pisti silmään...

Ehkä ruotsissa yleinen taso on matalampi jolloin hyviä numeroita saa helpommin.

Syitä voi olla monia. - Yksistään motivaatiolla on iso tekijä. - Englannin kieleen (ilamsiuhin lauseisiin jne) kun ei oikein voi olla Suomessa(kaan) törmäämättä ja kohtaamatta eli sitten misssä tahansa päin Suomea. - Kun taas paikoin Suomea elävään ruotsinkieleen ja ruotsinkileisiin käsitteisiin - satunnaisia ilmaisuja, lähinnä nimiä- lukuun ottamatta ei välttämättä törmää ja kohtaa kuin puolivahingossa ja juurikin siellä ruotsinkielen tunnilla.

Ehkä siksi, että englannin kielessä käytetään enemmän isoja alkukirjaimia. 

Otskoissakin on tapana laittaa jokainen sana isolla. Tämä on siirtynyt suomen kieleenkin. 

Hyvää Uutta Vuotta. Perinteisesti se on ollut Hyvää uutta vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on yksinkertainen ja helppo kieli?

Mutta jostain syystä en oppinut sitä äidinkielen tasoisesti vaikka olin suomenruotsalaisen rouvani kanssa naimisissä yli 10 v.... :)

olet varmaan tietenkin lahjakkaampi ruotsissa! siitähän se johtuu :)

Ruotsin kieli on helppoa oppia . On englannin kielikin helppoa, jos omaa kuulluon hyvin

Kirjoitus tai luettu hankalampaa.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mutta suomea et ole ainakaan oppinut. Toisin kuin maiden nimet, kielten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: ruotsi ja englanti.

 Ehkä tässä yksi syy, miksi saattaisi olla tärkeämpää, että Suomessa kaikilla koulu ja opiskelu -asteilla yhteisenä pakollisena ja ohittamattomana oppiaineena olisi "pakko suomi", joka on kuitenkin huomattavan enemmistön kieli Suomessa, niin olsi kiva, jos sen oikeinkirjoituksen hallitsisi mahdollismman moni. - Mutta ainakin toistaiseksi on päätetty, että tämä asema on suotu ja annettu vain ja ainoastaan ruotisnkielelle.  

Ruotsin opet ovat pelko persiissä töittensä puolesta, koska pakkoruotsin kannatus on vuosi vuodelta hiipumassa. 

Siksi jakelevat numeroita hövelisti kenelle tahansa vähänkään ruotsin kielestä kiinnostuneelle. 

Et totisesti vaikuta kielinerolta, jos et ole tätä yksinkertaista asiaa oppinut: kielet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on yksinkertainen ja helppo kieli?

Mutta jostain syystä en oppinut sitä äidinkielen tasoisesti vaikka olin suomenruotsalaisen rouvani kanssa naimisissä yli 10 v.... :)

Ei se sitten ollutkaan niin helppoa ja yksinkertaista? 

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on yksinkertainen ja helppo kieli?

Jos näin on, niin miksi englanti kuitenkin on hyvin monella huomattavasti vahvempi kieli kuin ruotsi?

Joo, sen opetus alkaa muutaman vuoden aikaisemmin alakoulussa mutta miten se voi vaikuttaa vielä aikuisenakin niin vahvasti, että ruotsi ei riitä edes kunnolliseen lauseeseen mutta englanniksi pystyy kuitenkin keskustelemaankin ainakin kohtuullisesti?

Jos todella ruotsi on helpompi oppia kuin englanti, niin pitäisi todella miettiä, missä menee vikaan? Onko syy nimenomaan englannin opiskelu? Priorisoivatko opiskelijat englannin ruotsin yläpuolelle, ja suhtautuvat ruotsiin pakollisena pahana josta on vaan päästävä läpi?

Jos englannin taito on "liian vahva" ja jättää ruotsin varjoonsa, ettei ihmiset arkielämässä käytä ruotsia edes ruotsissa tai ruotsinkielisten kanssa puhuttaessa, kun kokevat osaavansa englantia paremmin, niin se johtaa myös jo opitun ruotsinkielen taidon heikkenemiseen.

Toinen juttu voi olla, että jotkut ajattelevat, etteivät halua antaa ruotsinkielisille mitään "etua" sillä, että keskustelut käytäisiin heidän äidinkielellään, ja puhuvat sen takia englantia. Asia jota en ymmärrä, koska eikö se olisi parasta harjoitusta omalle kielitaidolle, kun puhuisi natiivien kanssa vieraalla kielellä?

Ihmettelen vain ov. kirjoitti:

Koulussakin sain ponnistella, että sain Englannista todistukseen numeroksi 7, kun taas Ruotsista sain helposti numeron 9. Olen opiskellut paljon vähemmän aikaa Ruotsia kuin Englantia, mutta osaan Ruotsia paljon paremmin.

Olet varmaankin entisessä elämässäsi ollut ruotsalainen.

"Pakko suomi"?

😂😂😂😂😂

En tiedä minkä ikäinen AP on, mutta itse ainakin yläasteella huomasin saman. Mutta englantia opiskellaan jo 9 vuotiaana, ruotsi alkoi vasta 13 vuotiaana. Siinä kerkesi 4 vuotta opiskelemaan englantia eli vaativuustaso oli jo ihan toista. Ainahan kieli on alkuun helppoa kun opetellaan vasta kielen toimivuutta ja ne yksinkertaisimmat sanat (päivää, hyvää yötä, yö, päivä, isä, äiti, kiitos, minäsinähän jne.)

Mutta englanti on yllättävän epälooginen kieli. Hirveästi olen törmännyt kaikennäköisiin poikkeuksiin yms. ja tuntuu että niiden pronominien säännöt eivät koskaan päde. Kaikki ovat poikkeuksia. Englannissa on toisin sanoen hyvin paljon ulkoa opeteltavaa, jos mielii kiitettävää.

Kyllä se Ruotsikin tahtoi lukiossa minullakin sitten takkuilla, ensinnäkin olen erittäin laiska lukemaan :D olen aina mennyt tuntipohjalla kokeisiin ja vähän ehkä silmäillyt. Aina tuli vähintään 8. Lukiossa ei enää kun tahti oli aivan toista luokkaa ja kyllähän ne numerot pääsi romahtamaan. Ruotsissa hankalaksi koen substantiivien taivutuksen eli kumpaa muotoa (määräinen vai epämääräinen) pitää milloinkin käyttää. Toinen oli se että taipuuko kyseinen sana nyt sitten kakkosen vai kolmosen mukaan. Muut oli helppo taivuttaa, tietysti poikkeuksia löytyy näistäkin sanoista.

En nyt varsinaisesti koe että jompi kumpi olisi sen vaikeampaa. Englantia oppii ymmärtämään ja puhumaan paremmin yleensä siksi että sen käyttö näkyy arjessa. Ruotsiin ei törmää juuri missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on yksinkertainen ja helppo kieli?

Jos näin on, niin miksi englanti kuitenkin on hyvin monella huomattavasti vahvempi kieli kuin ruotsi?

Joo, sen opetus alkaa muutaman vuoden aikaisemmin alakoulussa mutta miten se voi vaikuttaa vielä aikuisenakin niin vahvasti, että ruotsi ei riitä edes kunnolliseen lauseeseen mutta englanniksi pystyy kuitenkin keskustelemaankin ainakin kohtuullisesti?

Jos todella ruotsi on helpompi oppia kuin englanti, niin pitäisi todella miettiä, missä menee vikaan? Onko syy nimenomaan englannin opiskelu? Priorisoivatko opiskelijat englannin ruotsin yläpuolelle, ja suhtautuvat ruotsiin pakollisena pahana josta on vaan päästävä läpi?

Jos englannin taito on "liian vahva" ja jättää ruotsin varjoonsa, ettei ihmiset arkielämässä käytä ruotsia edes ruotsissa tai ruotsinkielisten kanssa puhuttaessa, kun kokevat osaavansa englantia paremmin, niin se johtaa myös jo opitun ruotsinkielen taidon heikkenemiseen.

Toinen juttu voi olla, että jotkut ajattelevat, etteivät halua antaa ruotsinkielisille mitään "etua" sillä, että keskustelut käytäisiin heidän äidinkielellään, ja puhuvat sen takia englantia. Asia jota en ymmärrä, koska eikö se olisi parasta harjoitusta omalle kielitaidolle, kun puhuisi natiivien kanssa vieraalla kielellä?

Yksikertaisesti siksi koska asiat mitkä ovat perseestä on sen opiskeleminenkin perseestä. Angstiteinit on sitä mieltä etteivät tartte ruotsia missään, joten se on ryssitty jo alkumetreillä.

Ihmettelen vain ov. kirjoitti:

Koulussakin sain ponnistella, että sain Englannista todistukseen numeroksi 7, kun taas Ruotsista sain helposti numeron 9. Olen opiskellut paljon vähemmän aikaa Ruotsia kuin Englantia, mutta osaan Ruotsia paljon paremmin.

Jos nyt ihan ekaks ottaisit sen ennustavan tekstinsyötön veks luuristasi ja muistaisit  jatkossa että kielet kirjoitetaan pienellä  alkukirjaimella.Että olet juntti!