Miten sekaisin ihminen saa olla jos ei löydä omaa asuntoa rappukäytävässä?
Eilen illalla kuulin kun eräs tyyppi kokeili avainta minun lukkoon.
Kommentit (17)
Olen itse univelkaisena ollut menossa yhtä kerrosta alempana olevaan asuntoon. Käveltiin portaat ylös, niin ei kai tullut laskettua kerroksia, oliko se neljäs vai viides. Havahduin vasta kun lapset kyseli ihmeissään, että miksi olen sinne menossa.
Olen univelkaisena myös mm. kantanut roskapussin mukanani ratikkapysäkille ja yrittänyt maksaa kaupassa Pokémon-kortilla. No tekeehän se väsymyskin sekavaksi...
Ei tarvii kuin alzheimerin. Oma mummoni ei löytänyt kotinsa pihasta oikeaan rappuun, oli kuitenkin asunut ko. talossa 26 vuotta.
Ei välttämättä yhtään. Itsekin olen kerran kokeillut avain väärään oveen. Ei siihen vaadita kuin ajatuksissaan tulee kotiin ja pysähtyy väärään kerrokseen.
Minä olen joskus ollut niin sekaisin. Vain ajatuksissani.
Me asuimme kylpyhuoneremontin ajan viereisessä kerrostalossa, joka on rappukäytävän osalta identtinen meidän talon kanssa. Asuimme siellä yhtä monennessa kerroksessa kuin tämä oma asuntomme on, vain eri kohdassa. Olin aika monta kertaa väärällä ovella. En muista kerkesinkö kertaakaan laittaa avainta lukkoon. Yleensä tajusin tilanteen siitä, kun ovessa lukee väärä nimi.
Jos oikeasti on sekaisin niin tartteehan se apua. Jos vaan kokeili avainta epähuomiossa väärän kerroksen oveen niin ei tartte olla edes yhtään sekaisin. Epähuomiossa olen itsekkin yrittänyt naapuriin.
Sattuuhan sitä. Olen itsekin mennyt omissa ajatuksissani sovittamaan avainta naapurin oveen. Rivitalossa siis tämä.
Meidän taloyhtiössä on kaksi samanlaista taloa ja oon mennyt 2 kertaa toiseen taloon ja huomasin nimestä että oon nyt väärässä talossa.
Minulla on aivovamma, joka haittaa elämääni etenkin väsyneenä. Tuolloin en esim. löydä helposti kotiin.
Itse käväisin pankkiautomaatilla ja yritin sen jälkeen käynnistää viereistä autoa omalla avaimella.. joo-o oli saman värinen, mutta se kauhistunut lapsi sielä takapenkillä...
Olen kerran meinannut mennä epähuomiossa väärään asuntoon. Olimme vasta muuttaneet ja muistin kerroksen väärin. Huomasin virheeni postiluukusta. Hävetti. Menin takaisin hissille. Asunnosta syöksyi esiin puolialaston mies täysin raivona. Hän varmaan luuli, että joku yritti murtautua hänen asuntoonsa tms. Mies katsoi minua hetken, päätteli varmaan ulkonäön perusteella, että olen väärä henkilö ja mennä jytisti portaita alas. En uskaltanut sanoa, että minä se olin....
Joskus olen pyrkinyt alakerran naapurin asuntoon iltamyöhällä, enkä muistaakseni ollut edes päihtynyt, unohduin vain portaita noustessani kerrosta liian alas. Kyllä hävetti, kun hyvän aikaa avaimen kanssa söherrettyä kiinnitin tarkempaa huomiota postiluukkuun ja nimi olikin väärä. Äkkiä pakoon. Tietysti myös todella humalassa saati sitten huumattuna toimiva ihminen voi pyrkiä sisään ensimmäisestä ovenmuotoisesta objektista ymmärtämättä, että vaihtoehtoja on muitakin.
Silloin tällöin joku rapistelee omallakin ovellani ja myönnän, että karvat nousee pystyyn, kun miettii että jos siellä nyt onkin joku joka tarkoituksella koettaa tunkeutua salaa minun asuntooni. :D Onneksi tähän saakka ovat hetken rapisteltuaan hävinneet hipihiljaa muualle.
Aivovamma, tietyn tyyppinen epileptinen kohtaus (osassa voi mm. tehdä yksinkertaisia asioita mutta monimutkaisia ei, eli periaatteessa voit löytää oikeaan taloon ja vaikka oikeaan kerrokseen, mutta erehtyä ovesta), Alzheimer tai muu dementia, unettomuus tai ihan vaan perskänni.
Ei siihen tarvita kuin etta sohaisee vaaraa hissin nappulaa. Meilla on 9 kerrosta ja kaikki kaytavat samannakoisia, joten itsekin olen joskus vahingossa kavellyt "omalle" ovelle mutta vaarassa kerroksessa. Lasioven toisenlainen verho paljasti erehdykseni ennen kuin rupesin raplaamaan avaimilla.
Naureskelin joskus näille väärään asuntoon yrittäjille, kunnes nalli napsahti omalle kohdalle.. Toissasyksynä raahauduin umpiväsyneenä kotiin pitkän päivän jälkeen ja ihmettelin että prkl, miksei avain mene millään lukkoon. Hetken renkkaamisen jälkeen vilkaisin ympärilleni ja sitten välähti. Väärä kerros! Nassu lievästi punoittaen marssin yhden kerroksen ylemmäs ja sieltähän se kotiovi löytyikin. Tämän jälkeen olen ollut huomattavasti tarkempi kotiin palatessa :D
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aivovamma, joka haittaa elämääni etenkin väsyneenä. Tuolloin en esim. löydä helposti kotiin.
Minulla on sama. Onneksi minulle on vain kerran käynyt niin, että olen noussut portaat väärään kerrokseen ja ruvennut avaamaan väärää ovea. Olin silloin stressaantunut.
Yksi mahdollinen selitys ap:n kuvaamaan tilanteeseen on, että hissi on asukkaan tietämättä ollut valmiiksi painettuna eri kerrokseen ja pysähtyy ensin siihen. Kerrostalon käytävä on joka kerroksessa samannäköinen eikä kukaan tarkista, että ovessa lukee oma nimi. Minulle on käynyt kerran näinkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran meinannut mennä epähuomiossa väärään asuntoon. Olimme vasta muuttaneet ja muistin kerroksen väärin. Huomasin virheeni postiluukusta. Hävetti. Menin takaisin hissille. Asunnosta syöksyi esiin puolialaston mies täysin raivona. Hän varmaan luuli, että joku yritti murtautua hänen asuntoonsa tms. Mies katsoi minua hetken, päätteli varmaan ulkonäön perusteella, että olen väärä henkilö ja mennä jytisti portaita alas. En uskaltanut sanoa, että minä se olin....
Cock-blocker!
En tiedä mutta kerran mietin ihan jotain muuta ja kävelin vahingossa kakkoskerrokseen (asun ykkösessä) ja räpläsin aikani avainta naapurin oveen ennen kuin huomasin missä olen. Olin siinä asunut silloin jo yli 10v.
Tämä oli kyllä ainoa tapaus 30 vuoteen.