Monellako loppuu nyt kesäloma?

Täällä yksi. Ristiriitaiset tunteet. Aiempina vuosina on ehkä ahdistanut enemmän lomaltapaluu. Nyt helpottaa vähän, kun aika moni on vielä ens viikolla lomalla ja töissä on rento porukka paikalla. Mutta kyllä se ärsyttää, kun vapaa-aikaa tulee olemaan taas niin hiton vähän, kun oravanpyörä pyörähtää käyntiin..

Kello virittetty soimaan aamulla 5.35 😥. No tykkään kyllä työstäni, mutta oisin vielä vähän voinut lomailla.

Mullakin loppuu. Yllättävän hyvä olo juuri nyt oikeastaan, ihan kiva mennä jo takaisin. Voi olla, että kello soidessa aamulla ei tunnu enää samalta..

Ahdistaa niin että melkein oksettaa :(

Loma loppuu. Ahdistaa mennä töihin. Ennen ei ole tuntunut tältä, mutta työpaikalla ja työtehtävissä tapahtuneet muutokset ahdistavat. Lisää hommia tulee jatkuvasti kuin huomaamatta ja turhien palaverien määrä on lisääntynyt. En saa mitään iloa työstäni.

Täälläkin loppuu loma. Onneksi huomenna ei ole asiakstapaamisia, joten voin nukkua vähän pidempään, lukea rauhassa sähköpostit, hoitaa pari pikku juttua ja valmistautua henkisesti tiistain tosikoitoksiin. Muuten ahdistaisi paljon enemmän.

Jos yhtään lohduttaa niin mun kesäloma oli 3 pv mittainen kuukausi sitten.

Olen boikotissa. Vihaan työtäni, työnantajaani, asiakkaita sekä työkavereita. Asia ei poistamalla muuksi muutu. Viestien 2 ja 5 kirjoittaja.

Loma loppumassa. Ennen työ oli jonkinlainen oma maailma, johon pääsi kotimurheistaan, mutta nyt sielläkin on kiristetty vaatimukset sellaisiksi, ettei välttämättä enää pärjää ja jaksa. saa nähdä kuinka pitkään jatkaa, ennen uupumista tms.

Täällä loppuu myös loma 😐 Mälsää...oisin voinut vielä jatkaa lomailua.

Vähän sama kuin monella muullakin. Pidän kyllä työstäni mutta lähestyvä talvi (pimeys!) ja kiire ahdistaa. Tuntuu tosiaan että resursseja vaan tiukennetaan ja itse saa tehdä töitä selkä vääränä. Olen kyllä kiitollinen ja sain työn jonka halusinkin, sadan muun hakijan joukosta, mutta silti hieman pelottaa miten tiukille sitä vielä joutuu. Haluan kuitenkin perheellekin antaa aikaani ja energiaani (ja he tulevatkin kyllä ensimmäisenä).

2vkoa vielä/enää lomaa, 4 takana. Se mikä ahdistaa eniten on avioliiton tila, siihen lisäksi työkuviot niin olen aika valmista kauraa ikuiselle sairauslomalle. Mutta enhän niin tee vaan jaksan ja kestän kunnes tulee jonkinsortin totaalinen psyykkinen tai fyysinen stoppi, tai kuolema.

Velvoitteet ja velvollisuudet ensin, vanhempana, asuntolainaisena, vaimona ja työntekijänä oravanpyörässä. Sitten vasta oma hyvinvointi.

Ahdistaa kovasti. Aikainen herätys pienten lasten kanssa. Työni on henkisesti raskasta, joskus tuntuu, että voimat loppuvat. Ennen ei ole tuntunut näin pahalta töihinpaluu, mutta nyt olo on sietämätön. En kaipaa työelämään.

Tsemppihali kaikille ahdistuneille <3

Itse olen nyt työttömänä mutta töissä ollessa se töihin paluu lomalta ahdisti aivan jäätävästi, tiesin että työpöydällä odottaa pino töitä, kiire ja stressi alkoi välittömästi, kun työpisteeseen saapui, olin työsuhteeni viimeisinä kuukausina aivan loppu henkisesti, oli jo kaikenlaisia hälyttäviä oireita mm. unettomuutta, huimausta, rintaan pisti, en uskaltanut määräaikaisena mennä edes lääkäriin sairauslomaa hakemaan vaan pinnistin vaan eteenpäin, sitten tuli päivä jolloin ilmoitettiin, että kenenkään määräaikaisten työsopimusta ei enää jatketa, se oli valtava helpotus ja saattoi pelastaa henkeni, terveyteni ihan varmasti.

Veikkaisin, että noin puolella miljoonalla, siis suomalaisella.