Lue keskustelun säännöt.
Ammatillisen koulutuksen reformi, miksei aiempia opintolainoja saa anteeksi kun tutkinnot yhdistyvät?
26.07.2017 |
Olenkohan ainut joka on miettinyt ammatillisen koulutuksen reformia, viime vuosina ammatilliseen koulutukseen opintolaian ottaneita.
Uudistuksen myötä osa tutkinnoista yhdistyy, ja aiemmin olleet tutkinnot katoavat.
Minkä takia kadonneita tutkintoja varten lainaa ottaneet joutuvat maksamaan lainaa tutkinnosta, joka katoaa? Mielestäni päättäjien pitäisi tässä armahtaa henkilöt!! Joillain aloilla heikentyy työllisyys todella paljon uudistuksen myötä!!
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai suoritettu tutkinto mihinkään katoa. - Miten se voisi kadota. Se on toinen juttu, että osa tutkinnoista koetaan niin vanhanaikaisiksikko sitten , että niihin johtaneet opinnot päätetään lakkauttaa. Tai ellei kokonaan lakkauttaa, niin yhdistää siten, että aiemmin täytyi suorittaa n.n tutkinto, mutta nykyisin jokin toinen tutkinto antaa samanpätevyyden yhdessä uudemman tutkiinon kanssa. Tosin nykyisin on myös vallalla erikoituminen niin, että jos aiemmin kelpoisuudeksi riitti yleinen tutkinto, niin saatetaan vaatia, että pitää olla suoritettu tietty, nimenomaine tutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan noita koulutusnimikkeitä ennenkin lakkautettu, mutta kyllä ne nimikkeet silti ovat olemassa niiden suorittaneilla. Eivät ne mihinkään häviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lainojen anteeksiantaminen olisi hyvin epätasa-arvoista niitä kohtaan jotka eivät lainaa ole ottaneet.
Eikä se koulussa saatu osaaminen mihinkään katoa uudistuksen myötä. Tämä osaaminen on se mitä työelämässä tarvitaan. Ei niinkään joku paperinpala missä sanotaan sinun muka osaavan.
Vierailija kirjoitti:
Tee kansalaisaloite.
tää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Vierailija kirjoitti:
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Tuskin on jatkossa turha. Kun katselee tuota uudistusta ja mitä jokainen ala tulee pitämään sisällään, niin ihmettelen suuresti, jos nuoret kolmessa vuodessa kykenevät omaksumaan edes osan asioista.
Rakennuslalan perustutkinto: kivialan osaamisala,maanrakennuksen osaamisala, maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisalaja talonrakennuksen osaamisala.
Tuleeko nistä moniosaajista jatkossa sellaisia, joill aon hiven tietoa jokaisesta, mutta ei kuunnollista osaamista yhdestäkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Mikä toiselle turha, niin monelle tarpeen. - Käsittääkseni monen ammatillisen tutkinnon voisi periaatteessa suorittaa kahdessakin vuodessa. Mutta jos ja kun taustalla on "vain" peruskoulu, niin kolme vuotta tarvitaan tai ainakin suurin osa opiskelijoista tarvitsee. että ammatillisen opintojen ohella, jotta ehtii (hyvin) käydä riittävästi muita -sanottakoon nyt näitä nyt vaikka sitten- yleisopinnoiksi niin, että yhdessä ammatilliset opinnot ja niitätukevat yleisopinnot antavat riittävät valmiudet myös siihen, että ammattikoulusta valmistunut voi halutessaan pyrkiä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa ilman isompaa kitkaa. - Toki myös työelämän odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet; yhä useampi työnantaja odottaa, etten sanosi vaatii entistä laajempaa osaamista jo valmiina, eikä ole valmis antamaan joustoa siinä, että työ tekijäänsä opettaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Tuskin on jatkossa turha. Kun katselee tuota uudistusta ja mitä jokainen ala tulee pitämään sisällään, niin ihmettelen suuresti, jos nuoret kolmessa vuodessa kykenevät omaksumaan edes osan asioista.
Rakennuslalan perustutkinto: kivialan osaamisala,maanrakennuksen osaamisala, maanrakennuskoneenkuljetuksen osaamisalaja talonrakennuksen osaamisala.
Tuleeko nistä moniosaajista jatkossa sellaisia, joill aon hiven tietoa jokaisesta, mutta ei kuunnollista osaamista yhdestäkään?
Olet ymmärtänyt väärin. Ei tuo tarkoita, että rakennusalan perustutkinnon suorittanut olisi kaikkien noiden osaamisalojen ammattilainen. Tarkoittaa sitä, että kaikilla on yhteiset perusopinnot ja sitten valitaan yksi noista, mihin suuntaudutaan.
Eli siis, kaivurikuskikin opiskelee vähän siitä rakennusalasta yleensä vaikka erikoistuukin nimenomaan sen kuopan kaivamiseen. Mutta että kolmea vuotta ei käytetä vain sen kuopan kaivamisen opetteluun tehottomasti, vaan yhdistetään siihen muita opintoja. Sitten henkilön on helpompi liikkua työmarkkinoilla jos ei ole täysin ummikko vaikka kirvesmiehen työstä.
Sehän on täysin selvä, että ammattikoulussa tähänkään asti ei lähellekään kaikki ole kyenneet hädintuskin omaksumaan edes osaa asioista. Jos juuri ja juuri päästään läpi jostain kokeesta joka on pahimmillaan tasoa, josta alakoululaisenkin pitäisi selvitä leikiten, ei se kovin suuresta ammattitaidosta kerro.
Parhaat ja kykenevämmät opiskelijat harvoin ammattikouluun eksyvät ja nekin harvat jotka sen valitsevat, suuntaavat yleensä AMK:n jatkamaan eivätkä jää duunariksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan taas välkky aloitus. Olet kuitenkin sen rahan käyttänyt joka tapauksessa, niin totta helvetissä sinun täytyy maksaa se takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Mikä toiselle turha, niin monelle tarpeen. - Käsittääkseni monen ammatillisen tutkinnon voisi periaatteessa suorittaa kahdessakin vuodessa. Mutta jos ja kun taustalla on "vain" peruskoulu, niin kolme vuotta tarvitaan tai ainakin suurin osa opiskelijoista tarvitsee. että ammatillisen opintojen ohella, jotta ehtii (hyvin) käydä riittävästi muita -sanottakoon nyt näitä nyt vaikka sitten- yleisopinnoiksi niin, että yhdessä ammatilliset opinnot ja niitätukevat yleisopinnot antavat riittävät valmiudet myös siihen, että ammattikoulusta valmistunut voi halutessaan pyrkiä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa ilman isompaa kitkaa. - Toki myös työelämän odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet; yhä useampi työnantaja odottaa, etten sanosi vaatii entistä laajempaa osaamista jo valmiina, eikä ole valmis antamaan joustoa siinä, että työ tekijäänsä opettaisi.
Tätä voisi myös vähän miettiä, että onko se nyt oikeasti todella tarpeen opettaa kaikille ammattikoululaisille asioita, jotka suuntaavat jatko-opintoihin. Kun suurin osa ammattikoululaisista ei kuitenkaan ole siellä mennäkseen jatko-opintoihin, vaan hankkiakseen ammatin.
Jatko-opintoihin suuntaajat yleensä käyvät lukion, joka on nimenomaan siihen tarkoitettu. Minusta olisi hyvä vähän järkeistää tätä järjestelmää ja poistaa tarpeettomat jatko-opintokelpoisuudet, joilla 90% opiskelijoista ei tee mitään ja jotka itseasiassa vain haittaavat kyseisten opiskelijoiden menestymistä.
Voisi olla niin, että ammattikoulua muutetaan enemmän käytännöllisempään suuntaan ja pelkällä ammattitutkinnolla ei enää jatkossa olisi jatko-opintokelpoisuutta. Yleissivistyksen perustaso pitäisi saavuttaa peruskoulun aikana, sitä olisi turha enää ammattikoulussa opettaa yhtään enempää.
Jatko-opintokelpoisuus saavutettaisiin lukion tai kaksoistutkinnon kautta. Lukiokoulutuksen kautta myöskin ammattikouluun hakeminen pitäisi olla vaikeampaa, vaikka tämä ei taida suuri ongelma tällähetkellä ollakaan. Kuitenkin jokainen, joka käy "tarpeettomia" koulutuksia, kuluttaa yhteisiä verorahoja kankkulan kaivoon.
Yläkoulun merkitys olisi entistä suurempi ja siellä puolella olisikin tarvetta jonkinlaiseen asennemuutokseen. Nythän tällä hetkellä joillakin yläkouluaika menee ns. perseillessä ja opiskelua ei oteta vakavasti, nämä usein sinne ammattikouluunkin tiensä löytävät.
Nyt uudessa järjestelmässä, jos perus ammattitutkinnolla opinnoissa eteneminen jäisi sitten todella siihen ainakin vähäksi aikaa, pitäisi oikeasti tietää oma tilanteensa, kykynsä, ja mitä tulevaisuudessa haluaa siinä 15 vuoden iässä. Nykyinen tapa, että teini valitsee sen itse pahimmillaan enempiä miettimättä edellisenä ilata ennen viimeistä hakupäivää, ei voisi enää toimia.
Kuitenkin koulutus on yksi suurimpia rahareikiä, ja järkeistäminen toisi suuria säästöjä. Kaikista ei ole arkkitehdeiksi, myös suorittavan portaan tekijöitä tarvitaan. Ja olisi tärkeää, että oikeat ihmiset valikoituisi oikeisiin paikkoihin, ei niin, että todella älykäs ja kyvykäs löytää tiensä bussikuskiksi ja joku vähän "hitaampi" opiskelee väkisin yliopistossa vuosikymmenen juuri ja juuri hylkäysrajan yläpuolella keikkuen.
Jos ammatillisista tutkinnoista poistettaisiin se mahdollisuus, että niiden turvin ei enää voisi lainkaan enää pyrkiä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa/ yliopistossa, niin tässä on minusta se ongelma, että entistä paljon varhemmin nuori joutuisi miettimään omaa tulevaisuuttaan paljon nykyistä pidemmälle. - Kuinka moni nuori siihen on oikeasti kykenevä?
Paljossa riippuisi varmasti nuoren kotitaustasta miten tai kuinka hyvin osataan ohjata ja tukea valintoja tekevää nuorta. Nuorelle lienee yleisesti tärkeintä se, että hän jatkaa peruskoulun jälkeen vielä opintojaan jossain, eikä ainakaan eristäydy tai lukittaudu pois muusta maailmasta.
Toisaalta monet ammattikoulussa suoritettavat alat on verraten uhdanne herkkiä osalle riittää hyvinkin paljon töitä pian valmistumisen jälkeen. Mutta entä ne ammattikouista valmistuneet nuoret, jotka eivät hyvästä yritykestän huolimatta löydä sitä (oman alansa) työpaikkaa? - Pitääkö heidän mennä suorittamaan enin lukio e. noin 2-4 vuotta ja sitten vasta saada edes lupa yrittää hakeutua jatko-opintoihin? (Tiedän kyllä, ettei se "korkeammalta asteella" suoritettu tutkinto takaa aina sitä vihreämpää oksaa)
Toki viimeisen parin vuoden aikana näin saattaa puoli vahingossa, tai silkkaa ajattelemattomuutta käydä, jos esitys siitä, että tulevaisuudessa suurin osa opikelupaikoista jaettaisiin yliopplaskokeista saatujen arvosanojen perusteella. - Vahinko vain että lukiot eivät ole täysin yhdenvertaisia oppiaine tarjonnaltaan tai yleisemmin taloudellisilta ja opetuksellisilta resursseiltaan.
Toki 15-16 vuotias voi muuttaa omilleen toiselle puolelle Suomen -niemeä käydäkseen sopivan lukion (tai ammattikoulun) varmistellakseen paremmat mhdollisuudet jatko-opiskelupaikka karsinnassa (tai saadakseen mieluisamman ammatttikoulu tutkinnon, mutta omat haasteensa tällaienn muutto tuo, ainakin osalle nuoria; tai ainakin tälaiset muuttolinnut ovat enempi vähempi eriasemassa kuin ne nuoret, jotka voivat tai saattavat jatkaa eloaan vielä ainakin muutaman vuoden lisää vanhempien valvovien silmien alla ja heidän (vanhempien) vastatetssa yleisemmin arjen rullaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Mikä toiselle turha, niin monelle tarpeen. - Käsittääkseni monen ammatillisen tutkinnon voisi periaatteessa suorittaa kahdessakin vuodessa. Mutta jos ja kun taustalla on "vain" peruskoulu, niin kolme vuotta tarvitaan tai ainakin suurin osa opiskelijoista tarvitsee. että ammatillisen opintojen ohella, jotta ehtii (hyvin) käydä riittävästi muita -sanottakoon nyt näitä nyt vaikka sitten- yleisopinnoiksi niin, että yhdessä ammatilliset opinnot ja niitätukevat yleisopinnot antavat riittävät valmiudet myös siihen, että ammattikoulusta valmistunut voi halutessaan pyrkiä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa ilman isompaa kitkaa. - Toki myös työelämän odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet; yhä useampi työnantaja odottaa, etten sanosi vaatii entistä laajempaa osaamista jo valmiina, eikä ole valmis antamaan joustoa siinä, että työ tekijäänsä opettaisi.
Tätä voisi myös vähän miettiä, että onko se nyt oikeasti todella tarpeen opettaa kaikille ammattikoululaisille asioita, jotka suuntaavat jatko-opintoihin. Kun suurin osa ammattikoululaisista ei kuitenkaan ole siellä mennäkseen jatko-opintoihin, vaan hankkiakseen ammatin.
Jatko-opintoihin suuntaajat yleensä käyvät lukion, joka on nimenomaan siihen tarkoitettu. Minusta olisi hyvä vähän järkeistää tätä järjestelmää ja poistaa tarpeettomat jatko-opintokelpoisuudet, joilla 90% opiskelijoista ei tee mitään ja jotka itseasiassa vain haittaavat kyseisten opiskelijoiden menestymistä.
Voisi olla niin, että ammattikoulua muutetaan enemmän käytännöllisempään suuntaan ja pelkällä ammattitutkinnolla ei enää jatkossa olisi jatko-opintokelpoisuutta. Yleissivistyksen perustaso pitäisi saavuttaa peruskoulun aikana, sitä olisi turha enää ammattikoulussa opettaa yhtään enempää.
Jatko-opintokelpoisuus saavutettaisiin lukion tai kaksoistutkinnon kautta. Lukiokoulutuksen kautta myöskin ammattikouluun hakeminen pitäisi olla vaikeampaa, vaikka tämä ei taida suuri ongelma tällähetkellä ollakaan. Kuitenkin jokainen, joka käy "tarpeettomia" koulutuksia, kuluttaa yhteisiä verorahoja kankkulan kaivoon.
Yläkoulun merkitys olisi entistä suurempi ja siellä puolella olisikin tarvetta jonkinlaiseen asennemuutokseen. Nythän tällä hetkellä joillakin yläkouluaika menee ns. perseillessä ja opiskelua ei oteta vakavasti, nämä usein sinne ammattikouluunkin tiensä löytävät.
Nyt uudessa järjestelmässä, jos perus ammattitutkinnolla opinnoissa eteneminen jäisi sitten todella siihen ainakin vähäksi aikaa, pitäisi oikeasti tietää oma tilanteensa, kykynsä, ja mitä tulevaisuudessa haluaa siinä 15 vuoden iässä. Nykyinen tapa, että teini valitsee sen itse pahimmillaan enempiä miettimättä edellisenä ilata ennen viimeistä hakupäivää, ei voisi enää toimia.
Kuitenkin koulutus on yksi suurimpia rahareikiä, ja järkeistäminen toisi suuria säästöjä. Kaikista ei ole arkkitehdeiksi, myös suorittavan portaan tekijöitä tarvitaan. Ja olisi tärkeää, että oikeat ihmiset valikoituisi oikeisiin paikkoihin, ei niin, että todella älykäs ja kyvykäs löytää tiensä bussikuskiksi ja joku vähän "hitaampi" opiskelee väkisin yliopistossa vuosikymmenen juuri ja juuri hylkäysrajan yläpuolella keikkuen.
On asioita joita en pysty ymmärtämään. - Yksi niistä on se, että minkä takia ammattikoulua pidetään edelleen huonompana vaihtoehtona. Miksi on niin, että tavataan korostaa ja voimakkaasti antaa mielikuva, että lukioon pyritään ja haetaan, kun taas ammattikouluun päädytään tai ajaudutaan, kun ei muka mihinkään lukioon äly tai lahjakkuus riitä.
Lukion paras puoli on ehkä se, että se mahdollistaa hetken - tai noin vuoden tai pari aikaa miettiä ja harkita, mitä haluaisi tulevaiuudessaan kenties tehdä, hankkiakseen löytääkseen ja / tai keksiäkseen "sen" onan jutun. Mutta moni ei löydä tai oivalla sitä vielä lukio aikanakaan, jos sitä koskaan täysin pytyy "löytämäänkään." Silti vuodesta toiseen ylioppilasita tehdään edelleen ylsitäviä ja ihalituja juttuja kansakunnan toivoina ja pelastajina, kun taas samoihin aikoin moni ammattikoulusta valmistunut suuntaa työelämään ja rakentamaan omalla ahkeruudellaan ympäröivää maailmaa, sityäkin jossa moni ylioppilaaksi kirjoittanut etsii ja saattaa hakea sitä omaa (opiskelu)paikkaansa vielä mahdollisesti useamman vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmas turha vuosi maksaa paljon amis-tutkinnoissa.
Mikä toiselle turha, niin monelle tarpeen. - Käsittääkseni monen ammatillisen tutkinnon voisi periaatteessa suorittaa kahdessakin vuodessa. Mutta jos ja kun taustalla on "vain" peruskoulu, niin kolme vuotta tarvitaan tai ainakin suurin osa opiskelijoista tarvitsee. että ammatillisen opintojen ohella, jotta ehtii (hyvin) käydä riittävästi muita -sanottakoon nyt näitä nyt vaikka sitten- yleisopinnoiksi niin, että yhdessä ammatilliset opinnot ja niitätukevat yleisopinnot antavat riittävät valmiudet myös siihen, että ammattikoulusta valmistunut voi halutessaan pyrkiä jatkamaan opintojaan korkeakoulussa tai yliopistossa ilman isompaa kitkaa. - Toki myös työelämän odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet; yhä useampi työnantaja odottaa, etten sanosi vaatii entistä laajempaa osaamista jo valmiina, eikä ole valmis antamaan joustoa siinä, että työ tekijäänsä opettaisi.
Tätä voisi myös vähän miettiä, että onko se nyt oikeasti todella tarpeen opettaa kaikille ammattikoululaisille asioita, jotka suuntaavat jatko-opintoihin. Kun suurin osa ammattikoululaisista ei kuitenkaan ole siellä mennäkseen jatko-opintoihin, vaan hankkiakseen ammatin.
Jatko-opintoihin suuntaajat yleensä käyvät lukion, joka on nimenomaan siihen tarkoitettu. Minusta olisi hyvä vähän järkeistää tätä järjestelmää ja poistaa tarpeettomat jatko-opintokelpoisuudet, joilla 90% opiskelijoista ei tee mitään ja jotka itseasiassa vain haittaavat kyseisten opiskelijoiden menestymistä.
Voisi olla niin, että ammattikoulua muutetaan enemmän käytännöllisempään suuntaan ja pelkällä ammattitutkinnolla ei enää jatkossa olisi jatko-opintokelpoisuutta. Yleissivistyksen perustaso pitäisi saavuttaa peruskoulun aikana, sitä olisi turha enää ammattikoulussa opettaa yhtään enempää.
Jatko-opintokelpoisuus saavutettaisiin lukion tai kaksoistutkinnon kautta. Lukiokoulutuksen kautta myöskin ammattikouluun hakeminen pitäisi olla vaikeampaa, vaikka tämä ei taida suuri ongelma tällähetkellä ollakaan. Kuitenkin jokainen, joka käy "tarpeettomia" koulutuksia, kuluttaa yhteisiä verorahoja kankkulan kaivoon.
Yläkoulun merkitys olisi entistä suurempi ja siellä puolella olisikin tarvetta jonkinlaiseen asennemuutokseen. Nythän tällä hetkellä joillakin yläkouluaika menee ns. perseillessä ja opiskelua ei oteta vakavasti, nämä usein sinne ammattikouluunkin tiensä löytävät.
Nyt uudessa järjestelmässä, jos perus ammattitutkinnolla opinnoissa eteneminen jäisi sitten todella siihen ainakin vähäksi aikaa, pitäisi oikeasti tietää oma tilanteensa, kykynsä, ja mitä tulevaisuudessa haluaa siinä 15 vuoden iässä. Nykyinen tapa, että teini valitsee sen itse pahimmillaan enempiä miettimättä edellisenä ilata ennen viimeistä hakupäivää, ei voisi enää toimia.
Kuitenkin koulutus on yksi suurimpia rahareikiä, ja järkeistäminen toisi suuria säästöjä. Kaikista ei ole arkkitehdeiksi, myös suorittavan portaan tekijöitä tarvitaan. Ja olisi tärkeää, että oikeat ihmiset valikoituisi oikeisiin paikkoihin, ei niin, että todella älykäs ja kyvykäs löytää tiensä bussikuskiksi ja joku vähän "hitaampi" opiskelee väkisin yliopistossa vuosikymmenen juuri ja juuri hylkäysrajan yläpuolella keikkuen.
Kyllä Amiksesta jatketaan AMK:hon varsin paljon, joko heti amiksesta valmistuttuaan tai useamman vuoden työssäolon jälkeen ja koska AMK ei ole tieteellinen, vaan työelämäsuuntautunut oppilaitos, missä painotetaan enemmän käytännön taitoja kuin yliopistossa, niin ammatillisesta perustutkinnosta voi oikeasti olla hyötyä, varsinkin jos se on samalta alalta.
Ehkä sellainen voisi olla hyvä ratkaisu, että AMK:hon voi päästä myös amiksesta, mutta yliopistoon vain lukiosta?
En ole ajatellut koko asiaa, mutta oikeilla jäljillä olet.