Lue keskustelun säännöt.
"Yhteishuoltajuudesta" yksinhuoltajuuteen
20.07.2017 |
Hain eron 2006 ja yhteishuoltajuushan meille sitten "jäi". Vieläkin sama huoltajuusmuoto roikkuu ilmassa vaikka exä asunut toisella puolen maapalloa ainakin 8 vuotta, uuden perheensä kanssa. Nyt lapseni on siinä iässä että esim. matkustelu kiinnostaisi eikä minua yhtään kiinnostaisi alkaa pyydellä exältä yhtään mitään lippulappuja passeja sun muita varten. Exä on hieman ristiriitainen tapaus, on sanonut että voin (armollisesti?) hakea yksinhuollon mutta toisaalta uhkaillut että "rahahanat" menee sitten kiinni.
Hyvä puolihan tässä on se että tosiaan ei aiheuta enää meikäläiselle verenpainetta menemällä mahdollisimman kauas. Huono puoli on tää "löyhä hirsi".
Viisaita ehdotelmia otetaan vastaan.
Kommentit (7)
Kyllä, elareita tarkoitan. Voihan ne hakea aina perinnässä mutta en kauheasti halua sekoittaa meidän pienehköä budjettia. Olen myös huolissani saisiko exä keploteltua passin koska avoimesti sanoi joskus "hakevansa" pojan (tytöthän ei siis ole edes ihmisiä). Sitten kun on yhdeydessä johonkin viranomaiseen niin alkaa aivan infernaalinen mäkätimäkäti... (Ja se että lapsen isä asuu ulkomailla EI ole siis yhtään mikään syy hakea yksinhuoltoa... Sanoi eräskin.)
Pitäis vaan jaksaa etsiä oikeat ihmiset...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen minimin 150 € saat Kelasta, noin kuukauden viiveellä. Ja sen jälkeen automaattisesti joka kuun 10. päivä. Lasten isälle ne lähettää Kelan tilinumeron, jonne hän maksaa elarit jatkossa. Jos elatusmaksu on isompi, niin sen se mies voi periaatteessa vaatia uudelleen arvioitavaksi. Mutta jos jättää maksamatta, niin en tiedä miten perintä onnistuu...onko mies länsimaalainen?
Jos sinulla on hänen osoite, niin lähetä se passihakemuslappu hänelle allekirjoitettavaksi. Ehkä se onnistuu myös sähköisesti. Kyllä se helpompaa on kuin yksinhuoltajuuden hakeminen oikeusteitse.
On maksanut 250e kaikki nämä vuodet, ilman mitään korotuksia, 80/20 kaavan mukaan vaikka oikea on 100/0. Myi viime vuonna sijoitusasuntonsa Suomessa ja kirjathan sillä on ollu koko ajan täällä joten kaikki mahdolliset tuet varmaan virtaillu kivasti tilille.
Poika viime kesänä, otettuamme skype-osoitteen selville, ilmoitti isälleen että jos ei ala kuulua hänestä mitään, isyys "lakkautetaan". On sen jälkeen jonkun kerran viesteillyt, taas ei moneen kuukauteen. Viimeksi on käynyt Suomessa kolme vuotta sitten. Suomen kansalaisuuden sai aikoinaan, ja siinä liitossa tuli tutuiksi niin turvakoti, poliisi, ja lähestulkoon niksula.
Olipas se yököttävä kokemus, enkä sittemmin ole munakkaisiin sekaantunut.
Jonkun sortin aasialainen kyseessä.
Nyt, tarkasti ajatellen, naurattaa koko juttu.
Pitänee soitella lastenvalvojalle ihan vain konsultaatiota varten.
Kokeile hakea sitä passia ilman isän suostumusta. Poliisipäällikkö tai muu korkea virkamies voi myöntää sen passin esimerkiksi silloin, jos toinen huoltaja kiusantekoluontoisesti ei sitä suostumusta anna. Sellaisessa kiusantekotilanteessa poliisi pyytää sossusta lausunnon ja voi myöntää passin. Kokeile omilla perusteillasi, et menetä siinä mitään.
Meillä oli yhteishuolto. Lapsilla oli omat passit ja he matkustivat eron jälkeen sekä isän että äidin kanssa. Missään ei kysytty mitään lupalappuja. Olen tietoinen, että voidaan kysyä, mutta eipä vaan kysytty eikä myöskään koskaan ollut mitään lupalappuja.
Passin saa ilman toisen suostumustakin, jos etä on mulkero, ovat monet muutkin saaneet, joten mikse te ette saisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa muistaa, että se lupa olisi hyvä olla niihin ulkomaanmatkoihin passin lisäksi. Itse annoin (pienen viivyttelyn jälkeen, toki ;)) luvan eksälle hakea lapselle passin, mutta sanoin hänelle että kaikista ulkomaanreissuista pitää erikseen pyytää lupa minulta tai muuten ilmoitan lapsen luvattomasta maastaviennistä.
Tarkoittaako exäsi rahahanoilla elatusmaksuja? Nehän ei lopu siihen, että lähivanhempi on virallisesti yksinhuoltaja. Vai muita rahoja?
On kyllä todella erikoista, että toisella puolella maapalloa asuvalla vanhemmalla voi ylipäänsä olla yhteishuoltajuus. Vaikka sanahan se vain on: oma ex-puolisoni ei juuri lapsia tapaa saati osallistu mitenkään heidän kustannuksiinsa, vaikka meillä on paperilla yhteishuoltajuus.