Onko muillakin pariskunnilla tällaista, vai onko meillä vain jokin yhteys katkennut?
Tätä tapahtuu nykyään enemmän ja enemmän. Työpäivän jälkeen molemmat ovat olleet harrastuksissaan, ja nyt kun vasta kahdeksan jälkeen ollaan samaan aikaan kotona ja käperrytään sohvalle, alkaa keskustelu joka saattaa päätyä väittelyyn, pahimmillaan jopa kiistaan / riitaan, ja sitten siirrytään eri huoneisiin. Tällä kertaa "syyllinen" oli mies, joka alkoi valittaa sotkuisuudesta, jota minäkään en olisi voinut hoitaa kun kerran en ole kotona ollut. Ei riidelty, mutta sen verran ärsyynnyin että vaihdoin paikkaa ja nyt datailen toisessa huoneessa kun mies lukee sohvalla kirjaa.
Voisin mennä takaisin ja kivuta takaisin syliin, ei tässä mitään riitaa tai mykkäkoulua ole, mutta ei vaan huvita. Väsyttää muutenkin ja fiilis laski tuosta äskeisestä. Istun täällä varmaan vielä kymmeneen saakka, sitten nukkumaan. Nukkumaan mennessä suukotetaan ja toivotetaan hyvät yöt. Aamulla herätään töihin ja töiden jälkeen on mahdollisesti edessä sama kuvio kuin tänään. Toisaalta voi tulla mukavakin ilta, ja sitten taas sitä seuraava voi olla tämän kaltainen.
Olen alle 30-vuotias nainen ensimmäisessä vakituisessa parisuhteessa. Lapsia ei ole, yhdessä 4 vuotta. Kysynkin siis, onko tämä tällainen normaalia?
Kommentit (16)
On, jossain vaiheessa se väsy iskee. Jätä harrastus pois, ja mies myös, jos haluatte muutosta asiaan.
Juu on ankeaa. Ei tietenkään aina. Mutta nämä hetket jotenkin ravistelevat, sillä sinkkuaikoina tällaista ei ollut vaan kotonaolo oli aina ihanaa. Vain omassa hyvässä seurassa ;)
Ap
Normaalista en tiedä, mutta ei kovin onnelliselta vaikuta. En minä ainakaan tykkää mököttää, jos tulee erimielisyyksiä. Joskus kyllä iskee känkkäränkkä itse kullekin, mutta sen pitäisi olla poikkeus, ei sääntö.
Arki, stressi ja väsymys tekevät tehtävänsä, ja helpoin kohde stressin purkamiseen on usein se läheisin ihminen. Pieni irtiotto arjesta voisi tehdä hyvää teille, ja katsoa, miten se vaikuttaa.
Ei kannata jatkaa. On parempiakin miehiä.
Onko tullut mieleen keskutella asiasta ? Jos ei niin vaikeat on tulevat vuodet.
Ei miehessä mitään vikaa ole. Yleisfiilis vaan ajoittain (liian usein) on niin masentava, väsynyt ja apaattinen. Olemme väsyneitä molemmat, enkä tiedä olisiko tilanne parempi kenenkään kanssa, mutta tällainen pieni ärsytys omassa kodissa on turhauttavaa.
Mitään mökötystä ei varsinaisesti ole, en vaan jaksanut istua samalla sohvalla miehen kanssa joka pitkän päivän jälkeen ensimmäisenä huomauttelee viikkaamattomista pyykeistä jne.
Ap
Liikaa harrastuksia. Harrastakaa toisianne.
No jos teillä pelkät harrastukset aiheuttaa tuollaista, niin ajattelepa millaista on kun on lapsia. Normaalia on, jos riitaa tulee silloin tällöin. Normaalia ei ole puhumattomuus ja jokaviikkoinen riitely / murjotus. Kumppanin pitäisi olla se, jonka seurassa haluaa olla. Ja kotitöistä kannattaa sopia selvät pelisäännöt, ettei luisu siihen että toinen olettaa toisen huolehtivan kaikesta.
Ei kannata takertua jokaiseen pikkusanomiseen. 30 vuotta ollaan oltu miehen kanssa yhdessä ja ajan kuluessa yhä vähemmän jaksaa riidellä pikkuasioista kuten siivoaminen.
Seksielämä on ihan ok, tosin ei arkipäivisin juuri koskaan huvita. Ei johdu miehestä sekään, ei vaan ole energiaa.
Emme me juuri koskaan oikeasti riitele. Toki sitäkin tapahtuu, mutta harvoin. Enemmän se on tällaista pienempää kitkaa. Ja se saa minut haikailemaan yksinolemista paljon tehokkaammin kuin kunnolliset, ilmaa puhdistavat riidat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No jos teillä pelkät harrastukset aiheuttaa tuollaista, niin ajattelepa millaista on kun on lapsia. Normaalia on, jos riitaa tulee silloin tällöin. Normaalia ei ole puhumattomuus ja jokaviikkoinen riitely / murjotus. Kumppanin pitäisi olla se, jonka seurassa haluaa olla. Ja kotitöistä kannattaa sopia selvät pelisäännöt, ettei luisu siihen että toinen olettaa toisen huolehtivan kaikesta.
Komppaan! Ei lapsia teidän parisuhteeseen jos harrastukset vie jo noin paljon jo voimaa ka aiheuttaa riitoja. Eikö harrastusten nimenomaan pitäisi antaa energiaa eikä viedä sitä? Senhän takia niitä harrastetaan..
Vaikutat väistelijältä. Teet kaikkesi väittääksesi ettei tuntunut missään. Kuitenkin, faktat faktoina. Jos toinen huomauttelee viikkaamattomista pyykeistä vaikkei katso asiakseen itse tehdä asialle mitään, teillä on suhteessa pomo ja työntekijä. Tai vaikka kotipomosi olisi osallistuvaa sorttia ja viikkasi mielenosoituksellisesti, niin mitä hän yrittää tähdentää - että olet paska työntekijä.
Väistelemällä on todella helppo pilata parhaat vuotensa ja sitten katkeroitua, kun elämä on vaan niin mälsää. Miksi sinusta on tuollainen tullut, todellisuudenkieltäjä?
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat väistelijältä. Teet kaikkesi väittääksesi ettei tuntunut missään. Kuitenkin, faktat faktoina. Jos toinen huomauttelee viikkaamattomista pyykeistä vaikkei katso asiakseen itse tehdä asialle mitään, teillä on suhteessa pomo ja työntekijä. Tai vaikka kotipomosi olisi osallistuvaa sorttia ja viikkasi mielenosoituksellisesti, niin mitä hän yrittää tähdentää - että olet paska työntekijä.
Väistelemällä on todella helppo pilata parhaat vuotensa ja sitten katkeroitua, kun elämä on vaan niin mälsää. Miksi sinusta on tuollainen tullut, todellisuudenkieltäjä?
Olisit ehkä oikeassa jos asetelma olisi aina sama, mutta ihan yhtä usein minä säksätän jostain niin kuin mies tänään. Mies nyt tänään katsoi aiheelliseksi ihmetellä miksei kotona ole mitään tapahtunut siisteyden eteen, vaikka olin kotona ehkä vartin ennen häntä. Senkin ajan käytin suihkussa käymiseen, minkä hän kyllä tietää.
Ei meillä joka päivä mitään iltamyöhään kestäviä harrastuksia ole, yhtä hyvin olisimme voineet olla kotona jo neljältä. Joskus niin, joskus näin. Ja tietenkin hyviä ja iloisia päiviä on. En vaan rehellisesti sanottuna tiedä onko tämä kuvailemani ilmiö normaalia vai ei.
Ap
Ankeaa on. En tiedä, onko tavanomaista. Itse en tykkäisi.