Voiko ihastuminen tapahtua vasta tutustumisen aikana?

Nuorempana ihastuin aina ihan sekunneissa "ensisilmäyksellä" , mutta nyt vanhemmiten olen ihastunut juurikin noin pikkuhiljaa kun olen oppinut tuntemaan uutta ihmistä esim vaikka työn kautta perusarjessa.

Lopputulokseen ei ole ollut vaikutusta, miehet on silti olleet pelkkää kertapanoa/seksisuhdetta vailla.

N40

Kun omia ihastumisiani muistelen, niin monesti ne ovat olleet alussa sellaisia, ettei ole oikein tiennyt, mitä siitä henkilöstä tulisi ajatella, ajatukset ovat voineet olla hyvin ristiriitaisia jne. Luulen että jos on joku selvä ihmistyyppi, johon ihastuu, niin silloin siihen tyyppiin sopiva ihminen voi tehdä suuren vaikutuksen jo heti ensikohtaamisella, mutta että muuten tarvitaan pitempää ja syvempää tutustumista.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana ihastuin aina ihan sekunneissa "ensisilmäyksellä" , mutta nyt vanhemmiten olen ihastunut juurikin noin pikkuhiljaa kun olen oppinut tuntemaan uutta ihmistä esim vaikka työn kautta perusarjessa.

Lopputulokseen ei ole ollut vaikutusta, miehet on silti olleet pelkkää kertapanoa/seksisuhdetta vailla.

N40

Mietinkin, voiko tämä ihastumisen kokeminen iän myötä muuttua... Tai voiko se loppua kokonaan? Nuorempana lempi vain leimahti ja se oli menoa. Nyt reilu kolmekymppisenä en ole enää kokenut ihastumista ollenkaan. En jotenkin kiinnostu enää. Mietin, että kannattaisiko kuitenkin tutustua ihmiseen tai ihmisiin, vaikka ei heti tunnu miltään?

Vierailija kirjoitti:

Kun omia ihastumisiani muistelen, niin monesti ne ovat olleet alussa sellaisia, ettei ole oikein tiennyt, mitä siitä henkilöstä tulisi ajatella, ajatukset ovat voineet olla hyvin ristiriitaisia jne. Luulen että jos on joku selvä ihmistyyppi, johon ihastuu, niin silloin siihen tyyppiin sopiva ihminen voi tehdä suuren vaikutuksen jo heti ensikohtaamisella, mutta että muuten tarvitaan pitempää ja syvempää tutustumista.

Näin itsekin ajattelen. Olen ihastunut sekä ensisilmäyksellä (aivan tyyppiäni vastaavaan naiseen) että pidemmän ajan kuluessa, kun naisesta on paljastunut minusta ihastuttavia piirteitä.

Itse ihastuin erääseen ihmiseen vasta hiljalleen 5-8 vuoden kuluessa tutustumisesta, joten tarkkaa ajankohtaa on vaikea sanoa. Nyt ihastumista on kestänyt jo monta vuotta, joten tuskin tämä nopeasti sammuukaan.

Nelikymppisenä vastaan, että tässä iässä voi rakastua ihan hulluna. Ja olen tyytyväinen, että jäin odottamaan sitä. Samoin ajattelee myös miesystäväni. Molemmat epäili, voiko tässä iässä enää tuntea niin vahvasti, koska ihastuminenkin on ollut viime vuosina vaikeaa. Mutta ensitreffeistä lähtien on tuntunut kaikkien palasten loksahtaneen kohdalleen. 

Edellinen suhde lähti hiljalleen tutustumisesta, johti ihastumiseen. Kadun jossain määrin sitä suhdetta. Mies vain oppi tuntemaan minut paremmin ja tiesi mistä naruista vedellä. Lopulta ne samat eroavaisuudet alkoivat painamaan, jotka mietitytti jo suhteen alussa. Olisi pitänyt luottaa siihen tunteeseen, mikä silloin alussa jo oli.

Salamana voi ihastua vain jos toinen on ulkoisesti viehättävä jollain tavalla. Yleensä tutustumisvaiheessa ihastuminen tarkoittaa sitä, että hänen huumorintajunsa ja mielipiteensä ovat kiinnostavia ja tyyppi on muutenkin siinä suhteessa sopiva itselle. Itse olen ihastunut molemmilla tavoilla, mutta salamaihastumiset on jääneet lyhyeksi, hitaan ihastumisen kohteen kanssa olen ollut pian 10 vuotta yhdessä.

Sitä tulee vähän hassuja ajatuksia. Että onko se sitten aitoa, jos lähtee "muuten vaan" sopivalta tuntuvan ihmisen kanssa tutustumaan. Että pitäisikö siinä kuitenkin olla jotakin enemmän, jotakin tunnetta?

Ihana tietää, että hidastakin ihastumista on. Ja että se voi kantaa.

Voisitteko vielä kirjoittaa lisää ajatuksia aiheesta? T.Ap

Itse olen töissä hiljalleen ihastunut tutustumisen myötä. Nyt tekee tiukkaa olla koskettamatta kun tämä tyyppi tulee viereen. Ah mikä ihana sänki sillä oli yks päivä, kun oli vieressä.. ihan vaan kädennoston päässä siinä..

Kuinka kauan ihastumiseen menee? Siis milloin, millaisen ajan päästä sitä huomaa, että on hiljalleen ihastunut tai että ei edes voisi ihastua? Ehkä vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta olen miettinyt... kun edellisestä rakastumisesta on aikaa jo seitsemän vuotta. Hän kolahti heti, päästä varpaisiin ja varpaista päähän, lataus oli ihan mieletön! Onnea kesti reilut kaksi ja puoli vuotta, suhdetta nelisen vuotta kaikenkaikkiaan. Erosta on jo kolme vuotta ja siitä on selvitty. Kukaan ei kuitenkaan tunnu miltään... Kiinnostuneita on ollut ja olisi. En vaan tosiaan tiedä miten menetellä... Tutustua vai ei. Tai voinko enää koskaan ylipäätään ihastua saati rakastua... Ap.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan ihastumiseen menee? Siis milloin, millaisen ajan päästä sitä huomaa, että on hiljalleen ihastunut tai että ei edes voisi ihastua? Ehkä vähän tyhmiä kysymyksiä, mutta olen miettinyt... kun edellisestä rakastumisesta on aikaa jo seitsemän vuotta. Hän kolahti heti, päästä varpaisiin ja varpaista päähän, lataus oli ihan mieletön! Onnea kesti reilut kaksi ja puoli vuotta, suhdetta nelisen vuotta kaikenkaikkiaan. Erosta on jo kolme vuotta ja siitä on selvitty. Kukaan ei kuitenkaan tunnu miltään... Kiinnostuneita on ollut ja olisi. En vaan tosiaan tiedä miten menetellä... Tutustua vai ei. Tai voinko enää koskaan ylipäätään ihastua saati rakastua... Ap.

No eikö sitä voi vaan tapailla aluks jos on paljon kiinnostuneita.. Eihän sitä tarvi heti naimisiin mennä!

Kyse olikin siitä, onko tapailussa järkeä jos ei alusta asti tunnu joltakin tai miltään!

Vierailija kirjoitti:

Tätä olen siis pohtinut, voiko ihmiseen ihastua sillä tavalla pikku hiljaa, samalla kun tutustuu ja ystävystyy noin muuten? Minulla on kokemuksia ainoastaan siitä, että kiinnostuminen ja ihastuminen tapahtuvat heti - välillä on sähköä, vetovoimaa ja tunnetta samantien. Kertokaa mulle kokemuksianne ja tarinoitanne hiljalleen ihastumisesta, jos sellaisia on, ja ovatko pikku hiljaa syttyvät tunteet kantaneet pidemmälle, vaikka avioliittoon asti?

No, kyllä voi ihastua pitkänkin ajan jälkeen. Ja tavallaan on hieman pelottavaakin, että miten näin voi päästä tapahtumaan. Siis, että ensin pidät toista ihan vaan kaverina, ja sitten yht'äkkiä oletkin aivan ympäri-ihastunut häneen.

Eikä siitä edes mitään voi tulla, koska olette molemmat varattuja.

En minä ainakaan muuten edes ihastu kuin tutustuttuani ensin. Mihin sitä edes ihastuu, jos ei tiedä toisesa mitään?

Ihastuminen työkontaktiin on tapahtunut hyvin hitaasti ja ihan luontevasti ajan kanssa. Tiesin hänet jo aiemmalta ajaltu. Mutta varsinaisesti oltiin tunnettu ehkä vuoden verran, en oikein muista. En oikein pitänyt hänestä, hänen kanssaan tuntui vaivalloiselta tulla toimeen.

Sitten meillä oli yhteinen työmatka (ei kaksin) ja minä vain päätin asennoitua todella hyvin ja positiivisesti, sillä tilanteemme oli se, että yhteistyömme tulisi joka tapauksessa lisääntymään. Ajattelin, että helpointa tulevaisuuden kannalta olisi, jos yrittäisin todella tulla toimeen hänen kanssaan mahdollisimman hyvin.

Hän yllätti työmatkalla positiivisesti sillä, että hänkin oli vähemmän etäinen kuin aiemmin. Jutteli ahkerasti, vaikka on ujo ja hiljainen. Ehkä minun päättäväisyyteni ja asenteeni sai hänetkin rohkaistumaan sekä asennoitumaan mahdollisimman hyvin.

Tämän jälkeen olimme työn kautta enemmän yhteyksissä. Ja jotenkin hyvä alku sai hyvän vireen jatkumaan. Työt sujuivat ihan ok, ja siinä ohessa tuli juteltua. Näimme joskus saatumalta myös vapaa-ajalla. Se oli jonkinlainen alku erilaiselle keskustelukulttuurille, sillä kun ei oltu töissä, niin asiat laajenivat myös henkilökohtaisemmalle puolelle.

Ja näin se on pikku hiljaa edennyt yli kolmen vuoden ajan. Meidän välillemme on kehittynyt hyvä luottamus ja avoimuus ja rehellisyys. Nuo asiat saavat minut viehättymään häneen kerta kerralta syvemmin. Välimme ovat kuin olisimme parisuhteessa, vaikka emme ole. Mutta usein tuntuu, että pystymme puhumaan ihan kaikesta. Ihastus on molemminpuolista, luottamukselliset välit ovat nautinto. En olisi alussa voinut uskoa miten rakas hänestä minulle tulee. 

Minä ihastuin erääseen ihmiseen tunnettuani hänet 15 vuotta. Oli aika suuri yllätys itsellekin tajuta, että olen ihastunut.

Vierailija kirjoitti:

Minä ihastuin erääseen ihmiseen tunnettuani hänet 15 vuotta. Oli aika suuri yllätys itsellekin tajuta, että olen ihastunut.

Mitä tapahtui? Kerro koko tarina.