Kuinka auttaa yksinäistä naapurin pappaa
Seuraamme huolestuneina naapurin yksinäisen papan elämänilon katoamista. Hän ei enää juuri poistu kotoa, pari vuotta sitten pystyi vielä ulkoilemaan, mutta kivut on voittaneet. Kotihoitajat ja siivoajat ovat aina eri henkilöitä, joten mitään luottamusta ei synny, kohtaaminen jää etäiseksi ja nämä vieraat ihmiset koetaan jopa hieman pelottavina.
Mihin voisimme naapureina ottaa yhteyttä, jotta saisimme hieman lisää turvallisuuden tunnetta vanhuksen elämään? Seurakuntaan? Nykyinen palvelu taitaa tulla kunnalta. Emme pysty työssäkäyvinä juuri muuta kuin piipahtamaan kylässä.
Huolestuttaa, jos vanhus kaatuu, eikä tavoita puhelinta. Olisiko jotain käteen tms laitettavaa välinettä, joka lähettäisi hälytyksen johonkin jos on hätä.
Kommentit (13)
Vaikka pappa onkin vanha, tuottavat hänen säkkinsä lukemattoman määrään siittiöitä. Erinäiset "uuttamisoperaatiot" näiden siittiöiden vapauttamiseen olisivat varmasti hyväksi.
Turvaranneke. Ystäväpalvelun kautta voisi saada jonkun vakituisen ihmisen joka kävisi kylässä, tai seurakunnasta.
Eiköhän kotihoitajat huolehdi hälytyslaitteet ym.
pistäytykää aina ohimennen joskus papan luona. Vaikka vaan muutama minuutti kerrallaan. Onko papalla lapsia joiden kanssa voisitte jutella myös voitteko auttaa pappaa jotenkin.
jos muisti alkaa heittää niin viekää vaikka ruutuvihko ja kynä papalle pöydälle ja kirjoittakaa siihen aina päivä kun käytte ja jos erityistä. Vaikka että onkohan papalla muita tossuja kun nykyiset lähtevät kävellessä pois. Tai kirjoittakaa että kuunneltiin papan kanssa laulua x ja kaikilla oli kivaa. Siitä voi pappa lukea milloinkas joku kävikään ja vaikka hoitaja/lapsi lukea muiden huomioita.
Vie ensimmäisenä kuulokojeeseen paristo.
Otatte luoksenne asumaan tietenkin.
Juttele säännöllisesti, leivo jotain pientä, tee jutunjuurta :)
Oma naapurin pappa menetti vaimonsa aikaisemmin syksyllä. Melkein joka päivä tulee juteltua pientä smalltalkia säästä, lemmikeistä, vuodenajoista. Papan chihuahua tuijottaa sisälle asuntooni että näkisi kissani. Juttelen koiralle ja papalle kun kohtaamme ovella. Pienetkin kohtaamiset on kohtaamisia.
Varmaan keksimällä mikä helpottaisi kipuja ja mitä tehdään jos tulee kipukohtaus. Ja kuunteleeko kunta hänen toiveita ja milloin sinne saa mennä siivoamaan. Onko kivaa tekemistä kotona, kuunneltavaa ja luettavaa. Ajelu jonnekin joskus? Mitä pappa itse haluaa, kuulostele. Onko hänen sukulaisista apua myös tai soittaako.
Onko hän sanonut että on turvaton ja yksinäinen olo? Jotkut vanhukset vaan tykkää olla omassa rauhassa eikä heillä ole mitään hätää.
Leivo jotakin ja tarjoa kahvit, viikonloppuna lounas tms. Ihan vain jutelkaa.
Käy vaikka tverkkaamassa hänelle, varmasti tykkäis kovasti.