Lue keskustelun säännöt.
Muut yksin elävät, tuntuuko teistä, että joudutte koko ajan tekemään jotain pikku työtä ja koetteko sen raskaaksi?
16.07.2017 |
Te jotka elätte yksin, tunnetteko, että joudutte lähes koko ajan tekemään jotain arkista pikkupuuhaa? Esim. tiskaamaan, laittamaan pyykkejä, viemään roskista, kuljettamaan likaisia astioita tiskipöydälle, laittamaan roskan roskiin jne. ja onko se teistä raskaan tuntuista?
Minua huolestuttaa vähän, koska koen pienetkin jutut raskaiksi ja minusta tuntuu, että koko ajan täytyy olla ylläpitämässä arkea ja elämää ja siisteyttä, että arki pyörisi ja elämä jatkuisi. En jaksaisi 97% valveillaoloajasta muuta kuin maata paikallani ja tulen huonolle tuulelle, jos pitää vaikka nousta viemään joku kuitti roskikseen tai avata joku valmisruokapakkaus, joka ei heti avaudu oikein tms.
Ajattelin että onkohan minulla jokin fyysinen sairaus ja voimat sen takia koko ajan poissa.
Kommentit (18)
Minulla on tuota ihan samaa. Yhdessä vaiheessa en saanut kuukausiin imuroitua, koska en vain saanut. Olin aivan lamassa. Välillä esimerkiksi tuijotan ostamaani vaatetta ja tajuan, etten saa sitä koskaan päälleni, koska en vain saa etsityksi saksia, joilla katkaisisin hintalaput pois. Kun lopulta venyn täysin kohtuuttomalta tuntuvaan saksien etsimisprojektiin, laput ja sakset jäävät pöydälle, koska en jaksa laittaa niitä pois. Ei ole mitään syytä. Paitaa en jaksa edes kokeilla päälleni, vaikka parisuhteetssa olisin heti laukannut innoissani peilin eteen mallailemaan. Kaikki toimintoni ovat nykyään vastaavia. Teen vain absoluuttisen minimin, en yhtään mitään muuta. Menen ihan tolaltani, kun tajuan, että pitää tehdä jotain "turhaa" kuten kastella ne pari huonekasvia, jotka minulla vielä on. Välillä, kun ajattelen tätä alennustilaani, olen tulla hulluksi. Ei ihmisen elämä voi olla tällaista. Tämä on oikeasti pelottavaa. Luojan kiitos saan olla töissä. Siellä sentään olen vielä normaalin aktiivinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut vähän saman suuntaista, vielä yksinasuminen ei sitä tehnyt, mutta sitten kun minulla ei enää ollut edes muualla asuvia lähiomaisia. Toki se sureminen ja muukin on romahduttanut terveyttä ja jaksamista ja siinä oli joitain vuosia, kun tekemistä todellakin oli aivan liikaakin ja kaikki pienet ja suuret jutut pitää hoitaa aina yksin ja itse.
Yksin tuo kaikki on helppoa! Ei edes koti sotkeennu jos aina laittaa tavarat käytön jälkeen paikalleen. Kokeile samaa perheellisenä niin huomaat että sitten sitä tekemistä vasta onkin!
Vierailija kirjoitti:
Koin sen raskaaksi avioliitossa, jossa toinen osapuoli ei tehnyt mitään. Nyt yksin elävänä en koe tekemistä mitenkään raskaana. Teen omaksi ja lasten hyväksi, en vapaamatkustajan.
Jos lapsesi asuisivat luonasi, olisi kokonaan toinen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kyllä tunnu tuolta. Teen ylipäätään aika vähän kotitöitä, enkä esimerkiksi tiskaa joka päivä. Sinänsä jaan kyllä ärsyyntymisesi kotitöihin, ja olen aika vähäenerginen tyyppi, mutta ei kuulosta ihan terveeltä, ettei jaksa mitään muuta kuin maata paikoillaan. Onko uni, liikunta, ravitsemus kondiksessa?
Vierailija kirjoitti:
Koin sen raskaaksi avioliitossa, jossa toinen osapuoli ei tehnyt mitään. Nyt yksin elävänä en koe tekemistä mitenkään raskaana. Teen omaksi ja lasten hyväksi, en vapaamatkustajan.
Nimenomaan näin ja oleskeluaikaakin jää ihan mukavasti. On tiettyjä kiireisiä päiviä mutta enimmäkseen kohtuullisen rauhalliseen tahtiin tulee kotityötkin hoidetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattelen, että yksinäisyys tai joku muu stressi on imenyt voimavarasi. Onko elämäsi stressaavaa? Sitten tietty kaikki perinteiset kilpirauhanen, masennus ja raudanpuute.
kannattaa tsekkauttaa hemoglobiini, jos ei jaksa muuta kuin maata paikoillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kannattaa tsekkauttaa hemoglobiini, jos ei jaksa muuta kuin maata paikoillaan.
Pikemmin hemoglobiinin sijaan tai lisäksi rautavarasto, koska hemoglobiini voi näyttää ihan hyvältä, vaikka elimistö huutaa rautaa.
En joudu, kun en tee. Olen todella laiska, ja hommat jää aina viime tippaan. Ja ennen sitä viime tippaa mietin sitä homman tekemistä pitkään ja hartaasti. Olen niin kateellinen reippaille ja aikaansaaville ihmisille.
Yksinelämisellä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, 10 vuoden parisuhteen aikana en saanut mitään aikaan myöskään. Ei saanut silloinen puolisokaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että olet masentunut. Myös puutostilat tai tietyt sairaudet voi aiheuttaa tuon. Lääkärille juttelemaan.
Yksinasuvilla masennusriski on huomattavasti suurempi kuin muilla, joten tuo masennus on melko todennäköinen syy kuitenkin.
Ei siis ole normaalia.
Yksinäisyys passivoittaa. Kun olen jonkun toisen luona, jaksan kyllä siivota jälkeni ym. mutta kotona en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kyllä miettiä, mikä tuollaiseen vetämättömyyteen on syynä. Ei normaalin arjen kyllä mielestäni pitäisi noin raskaalta tuntua, varsinkaan kun huolehdit vain itsestäsi ja omista asioistasi.
Mulla on palkkatyön lisäksi kolme lasta, koira ja hevonen ja suurehko talo ja piha, ja ihan hyvin jaksan pyörittää tässä arkea.
Yksinasuvana kotitöitä ja muita askareita on aina vähemmän. Paitsi jos jakaa huushollin jonkun ahkerasti siivoavan ihmisen kanssa, joka passaa toista mukisematta.
Vierailija kirjoitti:
Yksinasuvana kotitöitä ja muita askareita on aina vähemmän. Paitsi jos jakaa huushollin jonkun ahkerasti siivoavan ihmisen kanssa, joka passaa toista mukisematta.
Ei pidä paikkaansa. Ruokaa kokatessa tulee ihan saman verran tiskiä kokkasi sitä yhdelle tai kahdelle hengelle. Ja aivan yhtä kauan se kokkaus kestää. Pölyä ei kerry kaksinkertaista määrää pinnoille, vaikka asunnossa asuisi kaksikin ihmistä. Lakanat pitää vaihtaa aivan yhtä usein, nukkui niissä yksin tai kaksin. Jne.
Loppujen lopuksi yksin asuva tekee lähes kaikki samat kotityöt yksin, mitkä pariskunnassa jaetaan kahdelle.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä miettiä, mikä tuollaiseen vetämättömyyteen on syynä. Ei normaalin arjen kyllä mielestäni pitäisi noin raskaalta tuntua, varsinkaan kun huolehdit vain itsestäsi ja omista asioistasi.
Mulla on palkkatyön lisäksi kolme lasta, koira ja hevonen ja suurehko talo ja piha, ja ihan hyvin jaksan pyörittää tässä arkea.
Tämä riippuu niin täysin tilanteesta. Esimerkiksi tiedän äidin, jota rasittaa perheensä ihan suunnattomasti ja varmasti jaksaisi paljon paremmin yksin ja omasta puolestani voin sanoa, että minua rasittaa tämän hetken yksinäinen elämäntilanteeni niin, että tiedän jaksavani paljon paremmin osana perheyhteisöä.
Kun olet yksin, sinun on tehtävä joka ainoa askare ja tehtävä itse. Käytävä kaupassa, syötävä, tiskattava jne jne. Kun on lisäksi työelämässä, jää kaiken pakollisen jälkeen erittäin vähän aikaa tavata ystäviä ja saada ladattuja sosiaalisia akkujaan. Ystävä harvoin asuu naapurissa ja menemiseenkin menee aikaa, joten niitä kasvokkain tapaamisia ei välttämättä tapahdu usein. Se vaikuttaa ihan yleistasolla kaikkeen jaksamiseen, töistä palautuminenkin työpäivän jälkeen on heikompaa. Sen sijaan perheyhteisössä saa sosiaalista kanssakäymistä askareiden lomassa, joskus jopa apua niihin. Toki joku erakko kokee yksinäisyyden voimavarana, mutta monille se on ei-toivottu tilanne.
Koin sen raskaaksi avioliitossa, jossa toinen osapuoli ei tehnyt mitään. Nyt yksin elävänä en koe tekemistä mitenkään raskaana. Teen omaksi ja lasten hyväksi, en vapaamatkustajan.