Onko teillä päiviä jolloin voisitte vain syödä,syödä ja syödä
Tapahtuuko muille näin? Tänään tuntuu että mikään ei riitä. Siis ei mikään. Voisi syödä vaikka koko leipäpussin päällysteineen. Uppoaa vaan, ei mitään rajaa. Söin raejuustoa ja tonnikalaa että tämä menis ohi. No ei mene. Meillä on enää leipää, juustoa ja kinkkua. Kauppa ei ole auki. Tää on hirveää.
Kommentit (17)
On. Kuukautiskierron tietty vaihe. Yritän hillitä, enkä silti syö loputtomia määriä, vaikka mieli tekisi.
Melkein joka päivä. Eilen söin muun muassa kilon porkkanoita. Leipäkoukusta olen onneksi päässyt eroon. Joku sairaushan tääkin varmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Melkein joka päivä. Eilen söin muun muassa kilon porkkanoita. Leipäkoukusta olen onneksi päässyt eroon. Joku sairaushan tääkin varmasti on.
No makeaa se porkkanakin on, joten koukuttaa samoin kuin leipä. Mutta onhan se niin kivaa syyttää "jotain sairautta" omasta hölmöydestä :)
Ei. Ja jos olisi, en söisi ainakaan leipää.
Kuuluu kuukautiskierron vaiheeseen, jossa kroppa valmistautuu raskauden alkamiseen mm. keräämällä vararavintoa ja nestettä.
Ja tosiaan. Mikään. Ei. Riitä.
Ei. Sun kannattaisi jutella tuosta jollekin ammattilaiselle.
Joskus kroppa haluaa ruokaa vaikkei olisi nälkäkään.
Luulen, että jostain palautumiseen liittyvästä asiasta on kyse.
Voi olla myös, että kroppa haluaa jotain tiettyjä ruokia niiden sisältämien ravintoarvojen takia.
Joskus on sellaisia päiviä että olen jatkuvasti puputtamassa jotain. Ei ole mitään pakonomaista tarvetta syödä, mutta tekee kuitenkin mieli. Tällaista ei tosin ole usein.
Kyllä. Raskausaikana kokoajan! Muulloin ruokahaluni on keskiverto tai vähäinen ja painan alle 50 kg. Nyt rv 25 painan jo 60 kg. Karmeaa...olen käytännössä koko ajan ähkyssä. Vihaan itseäni kun en löydä itsekuria yhtään.
Paino putoaa sitten synnytyksen jälkeen noin vuodessa ennalleen, jäljelle jää vain löystynyttä nahkaa. :(
maaliskuu -> kesäkuun alku meni sairaalassa maten. Paino putosi 15kg enkä jaksanu enää kävellä kahta askelta rapuissa ilman että polvet alko pettämään. Ruoka ei todellakaan maistunu. Edes vajaan kuukauden jälkeen ku oli päässy kotiin.
Lopulta pakotin itseäni syömään ja 2 viikon aikana vedin 3 tuhtia ateriaa päivässä ja nukkuen aina ruuan päälle + voita semmoisenaan. Tuli 10 kiloa takaisin ja voimat palautuneet. Hitaasti sekin alkoi mutta lopulta olikin semmoista nonstop syömistä että piti hieman hillitä ettei 10kg ois 20kg ;)
Katukuvassa näkyy paljon sielunsiskojasi joille mikään määrä ruokaa ei ole ollut tarpeeksi.
Minua ainakin leipä ja sokeri koukuttavat niin, että voisin syödä niitä vaikka kuinka.
Tuoreita kasviksia syödessä ei tule samanlaista mopon karkaamista. Lisäksi manteleita, siemeniä ja pähkinöitä 😋
Mulla päinvastoin. Saattaa mennä montakin päivää, etten saa alas kuin jotain mehua.
Ennen menkkoja saattaa tulla tällaista itselleni. Sekin kun vaihtelee kierrosta riippuen. Yleensä annan silloin periksi ja syön koko ajan, koska se on kuitenkin yksi tai kaksi päivää, eli ei paha. Normaalisti ruokahaluni ei ole loputon.
Hehee, joo todellakin. Ja kaikille kitisijöille tiedoksi että olen hoikka. Sitäpaitsi, taitaa tuo ruoka _sekä_ miehille että naisille maistua vähän liiankin kanssa vai ihan nestemäisellä ruokavaliollako Michelin-vartalo on hankittu? Tämä siis noille nr. 13 kaltaiselle vässyköille vastattuna.
Mutta joo, sori, aloittaja: olen itse pienikokoinen nainen mutta pystyn kevyesti (no pun intended) vetelemään kitusiin kokonaisen pizzan, huutomaan sen kokiksella ja mänttäämään puoli litraa jätskiä päälle. Voin tehdä tuon saman päivän aikana parikin kertaa. Toisaalta sitten, jos teen tätä usean päivän putkeen niin olo on aivan hirveä. Tosin sitten loppuviikko niukemmalla ruoalla, kunnon itsekurilla hiilareita välttäen, ihan sillä pysyn itse pitkällä aikavälillä about samassa painossa.
Ei.