Miten joku aikuinen ei osaa syödä suu kiinni mässyttämättä?
Kommentit (8)
Olen orjatyössä, 9 €/päivä, eräässä vanhusten säilömispaikassa ja karmeata katseltavaa, kun dementikot joutuvat syömään yksin, ruoan lentäessä lattialle tai pöydälle. Suurin osa ruokaa jää syömättä, koska hoitajat eivät ehdi auttamaan, heidän siivotessa ja pyykätessä. Liian vähän henkilökuntaa paikalla. Itse en voi osallistua, koska olen vain idiootti, pakko-orja, joka karenssin uhalla pakoitettiin täyttämään velvoite.
Vierailija kirjoitti:
Olen orjatyössä, 9 €/päivä, eräässä vanhusten säilömispaikassa ja karmeata katseltavaa, kun dementikot joutuvat syömään yksin, ruoan lentäessä lattialle tai pöydälle. Suurin osa ruokaa jää syömättä, koska hoitajat eivät ehdi auttamaan, heidän siivotessa ja pyykätessä. Liian vähän henkilökuntaa paikalla. Itse en voi osallistua, koska olen vain idiootti, pakko-orja, joka karenssin uhalla pakoitettiin täyttämään velvoite.
Jaaha...
Jätetään ne vanhat ja sairaat pois näistä keskusteluista.
Mutta jos terve ihminen mässyttää ruokaa suu auki, on hän peräisin perheestä, jossa ei ole käytetty hyviä tapoja vanhaa ilmaisua käyttääkseni. Tai toisen ketjun kirjoittajan mukaan sillä on omituiset geenit! HEH!
Varmaan lievästi kehitysvammainen tms.
Vierailija kirjoitti:
Jätetään ne vanhat ja sairaat pois näistä keskusteluista.
Mutta jos terve ihminen mässyttää ruokaa suu auki, on hän peräisin perheestä, jossa ei ole käytetty hyviä tapoja vanhaa ilmaisua käyttääkseni. Tai toisen ketjun kirjoittajan mukaan sillä on omituiset geenit! HEH!
Eikä kannata vetää perhettä tähän mukaan.
Meillä poika liki täysi -ikäinen kenelle huomautetaan asiasta monta kertaa päivässä mutta ei mene jakoon.
On perusteltu asiaa yms.
Epäilen että hänellä on vähän as-ongelmaa ja näin ollen mm.tässä asiassa vaikeutta ( ja monessa muussa) Mutta esim.opet pitäneet yläkoulussa ihan ok lapsena mutta eivätpä he siellä tuollaisiin jaksa/kerkeä puuttua.
Useimmiten kuitenkin on kyse siitä, onko kotona kiinnitetty asiaan huomiota. Inhoan mässyttämistä, joten opetin aikoinani lasten kaverit olemaan mässyttämättä. Ilmoitin, että se ei kuulu hyviin tapoihin ja meillä noudatetaan hyviä tapoja, joissa otetaan muut huomioon. Söivät meillä usein, joten oppivat, mikäli halusivat syötävää.
Tapa tarttui sitten lapsimmekin, jotka kielsivät kavereitaan mässyttämästä. Nyt lapsenlapset kieltävät kavereitaan mässyttämästä. Kaverin huomauttaminen taitaakin tehota parhaiten. Kyse on alkeellisesta tapakasvatuksesta.
Naulankantaan.