Kaverini on lassukka, mikä neuvoksi?
Kaverillani on takana yksi pitkä suhde, jonka epäonnistumineb seurauksena katkeroitui vuosiksi ja alkoi vihaamaan naisia. Nyt kaverini alkaa vähitellen päästä yli naisvihastaan ja myöntää, että parisuhde tekisi hänelle hyvää.
Tiedän, että kaverini on fiksu mies ja hänessä on muutenkin paljon sellaisia puolia joita naiset arvostavat. Ongelmana on, että kaverini ei viitsi tai uskalla aloittaa deittailua. Tuntuu siltä, että hänellä on yhä pientä naisvihaa ja hän vain jää odottamaan että naiset lähestyisivät häntä. Oikeastaan näin on käynytkin, mutta on sitten syystä tai toisesta jättänyt "tarttumatta syöttiin". Yleensä ollut täysin selvä tekosyy.
Miten auttaa kaveria? Hän haluaa parisuhteen, mutta ei ole valmis tekemään mitään sen eteen. Pitäisikö yrittää rohkaista vielä enemmän tai järjestää esim. sokkotreffejä?
Kommentit (11)
Mitäs jos yhdessä "kaverisi" kanssa unohtaisitte parisuhteet toistaiseksi ja keskittyisitte nauttimaan kesästä. Lähtekää rantaan (jos joskus vielä on riittävän lämmintä), festareille (kai niitä vielä on tulossa), reissuun, baareihin, pelaamaan frisbeegolfia, vaeltamaan... Ihan mitä tahansa, mitä voi tehdä miesporukalla ja mikä on hauskaa. Täysin ilman taka-ajatuksia naisten löytämisestä. Jokaiselle lassukalle, palstajuopolle ja muulle kilttimiehelle suosittelisin samaa.
Tuo sokea-sokeaa-taluttaa -menetelmä kun ei toimisi edes siinä tapauksessa, että tämä olisi aito avaus ja sinulla oikeasti olisi lassukkakaveri ;-)
Vierailija kirjoitti:
hänellä on yhä pientä naisvihaa
....
mutta ei ole valmis tekemään mitään sen eteen.
Älä herranjumala työnnä tuollaista yksilöä yhdenkään naisparan ristiksi. Parannelkoon päänsä ensin kunnolla. Ei ole naisen velvollisuus ryhtyä miehen parantelijaksi.
Mistä te löydätte näitä kavereita? Leipäjonosta?
Miksi sen kaverin pitäisi väkisin pariutua? Itse olen eronnut noin neljä vuotta sitten ja en sen jälkeen ole ollut naisten kanssa oikeastaan mitenkään tekemisissä. Lapsen kanssa olen joka viikko ainakin kolme päivää. Työstä saa sen verran rahaa että voin matkustaa jos huvittaa ja ei tarvi laskuista stressata.
Suurinta huolta tuntuu tästä asiasta kantavan vanhemmat ja jotkut naispuoliset työkaverit. Vanhemmilta nyt vielä jotenkin ymmärrän asian mutta miksi ihmeessä työkaverit ja nimenomaan naiset jaksavat kysellä yksityisasioita? En koe että he ovat niin läheisiä että heidän kanssaan tulisi puhua mitään omaan elämään liittyviä juttuja.
Nostetaanpa ylös jotta saadaan vähän keskustelua aikaan :)
Asiahan ei sinulle kuulu vähimmässäkään määrin.
Pieni misogynia ei ole koskaan ollut henkilölle itselleen haitaksi.
Minulla on lassukka kaveri. Ja hän naista kaipaa ja on kaikin tavoin ansainnut onnen. On kuitenkin niin ongelmainen tapaus, että jos yhtään säälin maailman naisia, niin en toivo häntä kenenkään naisen taakaksi. Eli pakko olla samaa mieltä nelosen kanssa. Mitä pahaa joku nainen on tehnyt, että häntä tuollaisella miehellä rangaistaisi.
Miksi vihaat naisia niin paljon, että haluaisit väkisin naittaa tuollaisen vässykän jollekin? Itse katkaisisin välit tuollaiseen lapamatoon.
Käske se terapiaan. Parisuhdetta ei oteta siksi että se tekisi hyvää.