Lue keskustelun säännöt.
Naapuri ei tervehdi
11.07.2017 |
Omakotitaloalueella naapuriimme muutti hiljattain nuori perhe, he ovat aikalailla samanikäisiä kuin meidän perhe. Naapurin rouva ei tervehdi meitä koskaan. Jos kävelemme tiellä ja olemme keskusteluetäisyydellä, ei hän vastaa kun sanomme hei,ei heilauta kättä jos ajamme autolla ohitse ja itse nostamme kättä. Tarkoituksemme ei ole hankkia heistä sydänystäviä, vaan pelkästään kohteliaasti tervehtiä kun nähdään. Onko muilla sanmanlaisia naapureita? Ja onko tuollainen käytös vaan käytöstapojen puutetta?
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, että jatkatte vain sitkeästi tervehtimistä, niin kyllä uudet naapurit vähitellen alkavat vastata tervehdykseen. No problem.
Monet ihmiset ovat kovin ujoja ja / tai stressaantuneita. Jotkut ovat niin omissa ajatuksissaan, etteivät edes huomaa tervehdystä.
Oman kokemukseni mukaan lähes kaikki kuvaamasi kaltaiset henkilöt alkavat vastata tervehdykseen, kun heitä vain itse jaksaa tervehtiä.
Itse tervehdin kaikkia vastaantulijoita automaattisesti enkä aina edes kiinnitä huomiota, vastataanko tervehdykseen.
Minä en ainakaan moikkaile ihan kaikille. Moikkaan vaan niille jotka tunnen.
Satunnaisesti voin jollekin "tuntemattomalle" moikata jos hän moikkaa ensin
minulle ja vaikuttaa vilpittömältä. Minun naapuristossa asuu kaikenlaisia kyyliä mulkkuja joista oikein huokuu se kyylänydin ja niille en ainakaan moikkaa.
Ei kannata jäädä pohtimaan muiden ihmisten käytöstä. "Miks hää sillai ja miks hää tuollain". Ihan loputon suo. Erilaisia ollaan. Jos sinä tykkäät tervehtiä, tervehdi. Jos joku ei tykkää tervehtiä, ei tervehdi. Ei maailmassa ole mitään sääntöä, miten käyttäydytään. Ehkä kannattaa pysähtyä miettimään, miksi mietit naapuriasi ja hänen käytöstään. Hän tuskin miettii sinua lainkaan.
Ei halua vaan tulla liian tutuiksi. Haluavat elää omassa rauhassaan ilman jatkuvaa ovikellon sointia. Otatko kakkua just leivoin, onko sulla lainaa sokeria ja tuutko katsoo mun pikkuista sen aikaa kun käyn asioilla tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono päivä?
Hän on ujo/introvertti?
Hän kokee sut jotenkin uhkana?
Ei vaan halua kavereita enempää?
Hänellä on stressiä?
Meidän kerrostalossa on eräs n. 60-vuotias rouvashenkilö joka aluksi katsoi mua nenänvarttaan pitkin kuin alienia (oon 28-vuotias nainen) eikä tervehtinyt ikinä. Häntä aloin moikkaamaan entistä ystävällisemmän hymyn kera, yli puoli vuotta meni ennenkuin hänkin alkoi tervehtimään (törmätään useampaan kertaan viikossa ja naamat varmasti jää muistiin). Jään taisi särkeä se kun satuttiin pyykkituvalle samaan aikaan ja kyselin häneltä huvikseen pyykinkuivatus-vinkkejä :D Jotkut on vaan hitaasti lämpeneviä.
Omituista. En ymmärrä.
Me muutettiin vuosi sitten omakotitalo alueelle, meidän naapurit ei moikkaa meitä. Hengailee tossa etupihallaan, melkein siinä tiellä röökillä ihan koko ajan. Autolla kun ohi ajaa ei mitään reaktiota. Kävelin kerran koiran kanssa ohi ja moikkasin, kolme ukkoa vaan tuijottaa ja vetää röökiä, koko sen ajan kun kävelin ohi. Tuijotti vaan. Helvetin kiusallista. Miksei voi nyökätä? En itsekään aio heistä mitään ystäviä, olisi vaan kohteliasta moikata ihmistä, jonka vieressä asut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan aikoinaan naapurin, jonka tervehdykseen en osannut ajatuksissani vastata. Lopputulemana oli törkeä suunsoitto huonoista käytöstavoistani keskellä rappukäytävää. Oli kyllä sen verran stressaava kokemus, että jatkossa hymyilen ja tervehdin kaikkia vastaantulijoita kuuliaisesti. Nykyisessä asunnossa kylläkin juoksen karkuun naapureitani, koska koen mekaanisen tervehtimisen jotenkin työläänä.
Meillä on lähellä yksi kuntosali, jossa on pakko small talkata asiakaspalvelijoiden kanssa, koska he ovat viestin aloittaneen kaltaisia yksi tapa on oikea -ajattelijoita. Pohjimmiltani olen empaattinen ja ystävällinen ihminen, joka miettii muiden parasta. Minulla on paljon ystäviä, mutta luonteeni mukaisesti olen paljon omissa maailmoissa. Jos toisten käytös ärsyttää, niin siihen auttaa erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä aloittaja kokee menettävänsä kun hänen tervehdykseen ei vastata?
Sanoin kerran just tollaselle että vi**u moi!! Loppui se vi*un moikkaaminen heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä jos joku on niin ujo ettei vaikkapa pihamaalla tervehdi. On se huonoa käytöstä tosin. Olen asunut tässä 6 vuotta ja vieläkään alakerran vanhempi nainen ei tervehdi mua, kääntää pään vaan alas. Huvittavinta tässä on se, että muita vanhempia ihmisiä kyllä moikkaa ja jutteleekin :D lisäksi aika outo tapaus sattu kerran, samassa kerroksessa asuva nuori nainen tunki hissiin yhtaikaa mutta ei katsonut päin, ei sanonut mitään. Tosi kiusallista. Siinä vaiheessa olisi kyllä voinut edes nyökätä kun niin intiimissä tilassa oltiin..
Taas tämä kortti että ei ole kasvatettu kunnolla. Hän on varmaan aikuinen ihminen? Ei hänen kotikasvatus enää näy. Kaikki ei vaan halua moikkailla.
En jaksa vatvoa miksi ei moikkaa, oma mieskään ei aina moikkaa esim. kaupankassaa ja se on niin noloa. Mutta se on vaan juro..
Me ollaan vaan niin erilaisia. Ehkä sekin miettii mitä hemmettiä toi yksi naapuri jatkuvasti moikkailee.