Korkeajalkaiset ihmiset kehittyivät evoluutiossa

Varmaan joku tasaisella maalla juoksu? Muistelen lukeneeni että lyhyt ja tanakka puolestaan on funktionaalinen kylmissä olosuhteissa.

Ainakin kirahviefekti: oli siis yllettävä ylemmäs poimimaan jotain. Eli puustoisesta hedelmätarhamaisesta maasta kotoisin oleva. Arolla ja vuoristoissa taas riitti matalampi runko ja myös haihdutti lämpöä vähemmän kuin isokokoinen kroppa.

Myös kosteikoissa kuten Niilin varailla oli pitkistä jaloista selvä hyöty tai hietikkokansoilla. Tasaisen ja kuivan maaston jalat olivat lyhyemmät! Samoin jäätiköitten ja kovien hankien miehillä ja naisilla.

Luolissa olisi hankalaa olla isokokoinen ihminen eli alueilla joissa asuttiin luolissa alunkiperin luulisi kehittyneen minikokoisimmat?

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kirahviefekti: oli siis yllettävä ylemmäs poimimaan jotain. Eli puustoisesta hedelmätarhamaisesta maasta kotoisin oleva. Arolla ja vuoristoissa taas riitti matalampi runko ja myös haihdutti lämpöä vähemmän kuin isokokoinen kroppa.

Myös kosteikoissa kuten Niilin varailla oli pitkistä jaloista selvä hyöty tai hietikkokansoilla. Tasaisen ja kuivan maaston jalat olivat lyhyemmät! Samoin jäätiköitten ja kovien hankien miehillä ja naisilla.

Tässä oli kyse jalkojen pituudesta. Koko ruumiin pituus on eri juttu. Suomessahan on keskimäärin pitkiä ihmisiä, mutta kuitenkin lyhytjalkaisia.

Vierailija kirjoitti:

Maastoissa joissa niistä oli selvä etu. Osaako joku kuvailla maastoja joissa pitkistä jaloista olisi hyöty ?

Miksi alapeukku tähän kysymykseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kirahviefekti: oli siis yllettävä ylemmäs poimimaan jotain. Eli puustoisesta hedelmätarhamaisesta maasta kotoisin oleva. Arolla ja vuoristoissa taas riitti matalampi runko ja myös haihdutti lämpöä vähemmän kuin isokokoinen kroppa.

Myös kosteikoissa kuten Niilin varailla oli pitkistä jaloista selvä hyöty tai hietikkokansoilla. Tasaisen ja kuivan maaston jalat olivat lyhyemmät! Samoin jäätiköitten ja kovien hankien miehillä ja naisilla.

Tässä oli kyse jalkojen pituudesta. Koko ruumiin pituus on eri juttu. Suomessahan on keskimäärin pitkiä ihmisiä, mutta kuitenkin lyhytjalkaisia.

Suossa on helpompaa liikkua ja tiheässä kasvustossa metsästää jos kroppa on suomalaisen kuvaamasi . Suosta on helpompaa kellahtaa pois kun ei ole kahta m jalkoja kiskoa alta pois ja sitten kierästää silmäkkeestä. Lyhyet jalat toimi tähän sekä hiiviskellessä vesakoissa joissa puita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kirahviefekti: oli siis yllettävä ylemmäs poimimaan jotain. Eli puustoisesta hedelmätarhamaisesta maasta kotoisin oleva. Arolla ja vuoristoissa taas riitti matalampi runko ja myös haihdutti lämpöä vähemmän kuin isokokoinen kroppa.

Myös kosteikoissa kuten Niilin varailla oli pitkistä jaloista selvä hyöty tai hietikkokansoilla. Tasaisen ja kuivan maaston jalat olivat lyhyemmät! Samoin jäätiköitten ja kovien hankien miehillä ja naisilla.

Tässä oli kyse jalkojen pituudesta. Koko ruumiin pituus on eri juttu. Suomessahan on keskimäärin pitkiä ihmisiä, mutta kuitenkin lyhytjalkaisia.

Suossa on helpompaa liikkua ja tiheässä kasvustossa metsästää jos kroppa on suomalaisen kuvaamasi . Suosta on helpompaa kellahtaa pois kun ei ole kahta m jalkoja kiskoa alta pois ja sitten kierästää silmäkkeestä. Lyhyet jalat toimi tähän sekä hiiviskellessä vesakoissa joissa puita.

Tämän takia ruotsalaiset ovat yläkropaltaan suomalaisen mittaisia mutta koska soita oli vähemmän niin jalatki tuli pidemmiksi? He jäivät kapeammiksi koska suosta ei noustu kapealla kropalla vaan oli hyvä jos kroppa otti vastaan kuten tanakemmilla suomalaisilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kirahviefekti: oli siis yllettävä ylemmäs poimimaan jotain. Eli puustoisesta hedelmätarhamaisesta maasta kotoisin oleva. Arolla ja vuoristoissa taas riitti matalampi runko ja myös haihdutti lämpöä vähemmän kuin isokokoinen kroppa.

Myös kosteikoissa kuten Niilin varailla oli pitkistä jaloista selvä hyöty tai hietikkokansoilla. Tasaisen ja kuivan maaston jalat olivat lyhyemmät! Samoin jäätiköitten ja kovien hankien miehillä ja naisilla.

Tässä oli kyse jalkojen pituudesta. Koko ruumiin pituus on eri juttu. Suomessahan on keskimäärin pitkiä ihmisiä, mutta kuitenkin lyhytjalkaisia.

Eurooppalaisiksi suomalaiset eivät kyllä mitenkään erityisen pitkiä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kirahviefekti: oli siis yllettävä ylemmäs poimimaan jotain. Eli puustoisesta hedelmätarhamaisesta maasta kotoisin oleva. Arolla ja vuoristoissa taas riitti matalampi runko ja myös haihdutti lämpöä vähemmän kuin isokokoinen kroppa.

Myös kosteikoissa kuten Niilin varailla oli pitkistä jaloista selvä hyöty tai hietikkokansoilla. Tasaisen ja kuivan maaston jalat olivat lyhyemmät! Samoin jäätiköitten ja kovien hankien miehillä ja naisilla.

Tässä oli kyse jalkojen pituudesta. Koko ruumiin pituus on eri juttu. Suomessahan on keskimäärin pitkiä ihmisiä, mutta kuitenkin lyhytjalkaisia.

Eurooppalaisiksi suomalaiset eivät kyllä mitenkään erityisen pitkiä ole.

Tanska, Hollanti ja Belgia ja Saksa ovat pitkien ihmisten maita. Miksikähän? Vaikuttiko siihen se että pitkäjalkaisten oli helpompaa pysyä ratsujen selissä kuin lyhytjalkaisempien? Tanskassa on tasaista puolilämmintä ja kuivahkoa. Eli kropan ei tarvi säästää lämmössä mutta pitkillä jaloilla sai vauhtia tasaisella laakealla?

Kertokaapa mihin maastoon sopisitte parhaiten kroppanne perusteella?

Pohjoisessa kylmissä oloissa on hyötyä olla lyhyt ja tukeva. Etelä-Suomessa geenit ovat sekoittuneet muualta tulleiden kanssa enemmän kuin Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa, joten sitä ei ole niin runsaasti nähtävillä Etelä-Suomessa.

Lämpimämmillä alueilla, joilla ravintoa riitti aina yllin kyllin ja ei ollut suuria pakkasia, jotka aiheuttaisivat energiahukkaa, saatettiin kasvaa pitkiksi ja solakoiksi. Kehon ei tarvinnut osata varastoida energiaa, koska ruokaa riitti aina. 

Pitkillä jaloilla kävely ja juoksu luonnistuvat hyvin. Ehkä metsästetty aikoinaan paljon ja juoksuvauhdista ollut apua.