Riesana napurin lapsi

Teidän pitää vaan selkeästi sanoa, että nyt ei voi tulla teille, jos ette halua häntä kotiinne.

Eikä sitä tarvitse sen kummemmin selitellä, että miksi ette halua, jos tyttö alkaa asiaa inttämään.

Näin yhtäkkiä tulee mieleen tuosta lapsen jatkuvasti miksimiksimiksi-kyselystä tyyliin miksi menette näin aikaisin nukkumaan, jne   se, että lapsella on otona hälläväliä-tyyliä ja välimpitämätöntä, rajatonta kasvatusta ja hän siksi haluaa tietää kun teidän kodissa toimitaan toisin.

Ihan hyvin voi sanoa, että kerran viikossa, tiettynä viikonpäivänä vaikka tiistaina on tervetullut.

Tästä päivästä pidetään kiinni.

Jos lapsi siitähuolimatta yrittää kokeilla kyläillä muina päivinä niin sanoo että tiistaina sitten vierailupäivänä tule, eiks niin. 

"Menemme nyt harrastukseen ja sinun pitää mennä omaan kotiin" tai illalla klo 19 "aloitamme nyt iltapuuhat, nähdään huomenna". Ei sen vaikeampaa:) meille lasten kaverit ovat tervetulleita. En koe sitä stressinä vaan rikkautena.

Voi,kun olette avuttomia tallukoita.

Ota patterit pois ovikellosta :D sanot lapselle, että sinun lapset käy kyllä kysymässä häntä leikkimään yms. kun itse haluavat olla hänen kanssa. Et reagoi mitenkään jos hän senkin jälkeen tulee ovelle.

Sanotte, että nyt ei sovi, katsotaan joskus toiste. Ja sitten ovi kiinni. Ei mitään selittelyä. Ei kysymyksiin vastaamista. 

Eihän teidän tarvitse perustella, miksi ette ota häntä vähän väliä kylään. Olette olleet aivan liian joustavia.

 Laita sille lapselle rajat ja sanot suoraan, kun ei sovi tulla tai täytyy lähteä kotiin. Meillä oli vastaava naapurin tyttö ja selvisi, että kotona on pahoja ongelmia. Nyt se tyttö on aikuinen äiti ja käy lastensa kanssa meillä kylässä. Enkä siis laittanut lapselle rajoja kun näin, miten huonot oltavat lapsella oli. Se oli aikaa ennen lasuja.

Lapsi hakee selkeästi turvaa, kun kotona ei välitetä missä luuhaa.

Pitäkää toi selkeä vierailupäivä ja selittäkää lapselle asiallisesti (ei vihaisesti) mikä on hyvä vierailupäivä ja tällöin hän on teille tervetullut.

Kyllä joskus pitää oikein ihmetellä millaiset ihmiset hommaa lapsia kun eivät välitä hevon kuusta heistä sitten kun on hommattu tänne maailmaan.

Sanotte vaan heti että et voi tulla. Harrastuksiin lähette omalla porukalla. Ruokaa ette tarjoile, vaan sanot että alamme syömään, sinun on nyt lähdettävä.

Vierailija kirjoitti:

Ota patterit pois ovikellosta :D sanot lapselle, että sinun lapset käy kyllä kysymässä häntä leikkimään yms. kun itse haluavat olla hänen kanssa. Et reagoi mitenkään jos hän senkin jälkeen tulee ovelle.

Just.

Ja teippaa mustat jätesäkit ikkunoihin ja sit kaikille villasukat jalkaan ettei kuulu ulospäon että kotona ollaan.

Mulla ei olisi sydäntä olla lapselle veemäinen.

Jos lapsen vanhemmat ovat noin vapaamielisiä, lähetä koko katraasi heille leikkimään muutamana päivänä peräkkäin ja ohjeistat aterioimaan ja muutoinkin olemaan kuin kotonaan, samaan tapaan kuin tuo ahkera vieras. Saat sitten mallin, miten toimia.

Muutoin kannatan tuota edellä ehdotettua yhtä vierailupäivää viikossa ja silloinkin on aikaraja, esim. klo 18 viimeistään mentävä kotiin tai silloin kun teillä alkaa perheen päivällinen. Raakaa tietysti, jos hänellä on kotona ikävää tai yksinäistä, eikä päivällistä ollenkaan.

Ovatko vierailut jatkuneet entiseen tapaan vanhempien kanssa käydyn keskustelun jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota patterit pois ovikellosta :D sanot lapselle, että sinun lapset käy kyllä kysymässä häntä leikkimään yms. kun itse haluavat olla hänen kanssa. Et reagoi mitenkään jos hän senkin jälkeen tulee ovelle.

Just.

Ja teippaa mustat jätesäkit ikkunoihin ja sit kaikille villasukat jalkaan ettei kuulu ulospäon että kotona ollaan.

Mulla ei olisi sydäntä olla lapselle veemäinen.

Kyllä tuon ikäisen pitäisi jo puhetta ymmärtää jos sanotaan ettei roiku joka päivä ovella. Kukaan ei puhunut, että kotona pitäisi hiippailla. Aivan normaalia elämää voi elää. Jos lapsonen siirtyisi vaikka häiriköimään muita.

Sanoisin naapurille tiukasti, että raija-leena ei saa tulla enää meille. Ollenkaan. Piste. Sanoisin sen suoraan mutta ilman että tyttö kuulee.

Jos raija-leena vielä senkin jälkeen ilmestyy teidän elämään, sitten sanoisin myös lapselle.

Tytön käytös viittaa siihen, että omat vanhemmat eivät huomioi häntä riittävästi, mutta sekään ei ole sinun vikasi etkä sinä voi olla kasvatusvastuussa naapurin lapsesta. On ihan eri asia, jos teidän omat lapset pyytävät ja hakevat tytön teille. Silloin siinä voi vähän kasvatushommia hoitaakin.

Kestän todella huonosti esim. leikkipuistoissa sellaisia jo kouluikäisiä lapsia, jotka hakeutuvat jotenkin väärällä tavalla seuraani (kun olen siellä taaperoni kanssa). Tunne aina pientä surua heitä kohtaan. Olen pahoillani, etteivät he saa huomiota omilta vanhemmiltaan. Ja tämä ei nyt mitenkään liity tähän avaukseen: sellaiset lapset ovat todella alttiita erilaiselle hyväksikäytölle, kun he hakevat kipeästi huomiota jopa täysin vierailta aikuisilta.

Olettepa itsekkäitä ihmisiä. Tytöllä ei selvästi ole kotiasiat kunnossa. Ajatelkaapa, kun tyttö on aikuinen, hän saattaa muistaa teitä ainoina ihmisinä jotka pelastivat hänen lapsuutensa.

Ymmärrän ap:ta, koska aika moni meistä haluaa olla ns. normaalilla tavalla kohtelias myös lapsille. Valitettavasti osa ymmärtää kohteliaisuuden väärin ja toimii kuin naapuri,

Olen ilmoittanut naapurin 7v:lle, että kiitos ei, meillä ei kaivata leikkiseuraa (omat lapset on 4v ja 1v). Heti perään olen sanonut, että se tarkoittaa myös sitä, että hän saa luvan mennä kotipihaansa leikkimään. Ensin tyttö ei uskonut vaan sanoi, että hän leikkii vähän. Vastasin, että ei, menet kotiin, siellä on äiti ja vauva (jonka nukuttamisen takia esikoinen tuupataan naapurille...). TYttö ei uskonut vieläkään, joten ilmoitin, että asia selvä, sinä haluat, että soitan poliisin, koska toisen pihassa ei saa olla ilman lupaa. Se tehosi. Tosin 30 min myöhemmin äitinsä tuli meille ja sanoi, että sai olla viimeinen kerta kun hänen lastaan poliisilla pelotettaan. Ilmoitin, että se oli viimeinen kerta, seuraavalla kerralla en enää edes varoita vaan soitan, että pihassa on pelokas lapsi, joka ei uskalla mennä kotiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ota patterit pois ovikellosta :D sanot lapselle, että sinun lapset käy kyllä kysymässä häntä leikkimään yms. kun itse haluavat olla hänen kanssa. Et reagoi mitenkään jos hän senkin jälkeen tulee ovelle.

Just.

Ja teippaa mustat jätesäkit ikkunoihin ja sit kaikille villasukat jalkaan ettei kuulu ulospäon että kotona ollaan.

Mulla ei olisi sydäntä olla lapselle veemäinen.

Miksi alapeukut?

Voisitko tosiaan lähettää omat lapsesi muutamana päivänä tuon tytön kotiin. Heti kun tyttö ilmaantuu ovelle, nappaavat kädestä "mennäänkin tänään teille!". Käske syödä heillä, kysellä ummet lammet ja roikkua nukkumaan menoon asti. Lähtiessä huikkaus "Tullaan taas huomenna!" Toistetaan aina kun tyttö ovella. Eiköhän käynnit ala vähenemään.

Hyviä neuvoja. Paljon kaikenlaista on jo kokeiltu. On selvää, että lapsi on saanut mallin käytökseensä kotoa, ja se tuli jo todettua keskustellessamme asiasta. Se tässä tuntuukin olevan yksi ongelma. Jos tytön vanhemmat eivät hyväksyisi tätä, sen saisi lopetettua helposti. Ennen ajattelin itsekin, että aikuiset, jotka eivät saa tällaista asiaa hoidettua, ovat täysiä tolloja. En kuitenkaan pidä itseäni sellaisena.

Joku kirjoitti, että lasten kaverit ovat tervetulleita, eivätkä he ole riesa. Sama täällä, paitsi tämän yhden kohdalla. Muut kaverit tulevat ja menevät silloin, kun se sopii kaikille.

Ystävällisesti sanominen ei tehoa. Yhtä ystävällisesti hän aloittaa vastaväitteet. Tyttö ei missään tilanteessa ole ollut ilkeä tai käyttäytynyt huonosti, jos ei oteta huomioon sitä, että kaikki kehotukset mennä kotiin ja tulla esim ensi tiistaina, kaikuvat kuuroille korville. Silloinkin, kun hän sattuu lähtemään pyydettäessä, hän saattaa olla oven takana taas 10 minuutin kuluttua.

En osaa oikein selittää tätä, koska en ole kokenut vastaavaa aiemmin. Lapsi on kuin jostain kauhuleffasta, hymyillen joka nurkan takana, kuin tietäen jokaisen liikkeemme.

Eihän tuossa ole mitään muuta, kuin että sanot sille lapselle jo ovella ystävällisesti mutta napakasti että tänään ei käy, heippa ja ovi kiinni.

Meillä oli/on ihan sama naapurin lasten kanssa. Siinä kohtaa kun alkoi harmittaa noiden lasten meillä asuminen ja kun tajuttiin, että heidän vanhempansa käyttivät meitä ilmaisena lastenhoitoapuna, aloin vaan ovella ilmoittaa, että ei käy. Silloin kun meille "käy" vaihtoehtona on vain ulkoleikit, sisälle en laske. Meille on kyllä lasten kaverit tervetulleita, mutta pienten kohdalla sovitusti vanhempien kanssa, isompien kanssa kotiintuloajoilla ja vastavuoroisesti.

Lapsi kärsii aina eniten perheessä missä huoltaja ei jaksa /osaa välittää tarpeeksi.