En oikein tiedä mitä haluan elämältä

Olen 30 kymppiä lähestyvä nainen, onnellisesti naimisissa ja 2 lasta, korkeakoulututkinto alalta, joka ihan ok mutten näe itseäni siinä eläkeikään saakka. Sain ensimmäisen lapsen jo aika nuorena ja se osaltaan rajoitti opiskelu mahdollisuuksia, koska olen perhekeskeinen ja aina lapset ovat aina olleet ykkösenä minulle. Kai tämä on jotain lähenevää 30 kympin kriisiä tai jotain, mutta tuntuu, etten oikein tiedä, lähteäkö opiskelemaan ja mihin rahkeet riittäisivät (talous, lapset, ajankäyttö). Toisaalta taas, joka toinen päivä unelmoin kolmannesta lapsesta, joka toinen päivä opiskelemaan lähtemisestä ym. Olen kyllä tällä hetkellä onnellinen ja tiedostan, että olen myös jo saanut paljon asioita, joista nuorempana unelmoin. Silti se jokin puuttuu, tuntuu, että mies luo uraa ja minä olen jumiutunut paikalleen. Tällä hetkellä olen hoitovapaalla enkä tiedä, haluanko edes palata vakityöpaikkaani takaisin. Ei tässä aloituksessa kai ole edes järkeä. Onko muilla ollut tälläistä kriiseilyä?