Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko sinäkin naimisissa sählän kanssa? Miten suhtautua?
05.07.2017 |
Itseltäni on pikkuhiljaa alkanut mennä hermo puolison sähläämiseen. Aina jotain pientä, josta aiheutuu ylimääräistä vaivaa tai rahanmenoa: välillä on avaimet hukassa, välillä lähtee ajamaan lompakko katolla, ja kadottaa kaiken, pyykissä värjätäytyy tasaisin väliajoin jotain, ja aina tietysti jotain uutta ja vähän kalliimpaa, maitotölkki unohtuu pöydälle kun lähdetään viikon reissuun, ajellaan viimeisillä bensahöyryillä jossain keskellä ei mitään, kun unohti tankata (vaikka erikseen lähti käymään tankkaamassa... osti sillä reissulla ABC:ltä evästä, mutta unohti tankata), autoveron maksaminen unohtuu, märät pyykit laitetaan sängyn päälle "ihan vaan hetkeksi", ja kun pitäisi mennä nukkumaan, on sänky märkä patjaa myöten, kolikot ja avaimet ja veitset "unohtuvat" taaperon ulottuville, puhelin myös ja sitten kiukutellaan kun taapero heittää sen lattiaan, urheiluvaatteet ja märät pyyhkeet unohtuvat viikkokausiksi autoon ja löytyvät kun alan ihmetellä mistä karmaiseva haju johtuu, koti on aina kaaoksessa kun kaikki tavarat lasketaan "tilapäisesti vaan" juuri siihen missä sattuu seisomaan jne. Kaikki pikkuasioita yksinään, mutta kun näitä pikkujuttuja tulee ja tulee ja tulee, niin alkaa mennä hermo ihan totaalisesti. Ei voi olla niin vaikeaa! Välillä tuntuu siltä, kuin olisi kolme lasta, joista yksi 40 v. Ennen lapsia tätä vielä jaksoi, mutta nyt on tarpeeksi vahdittavaa jo noissa alaikäisissä!
Kommentit (4)
No katsoisin peiliin ja ihmettelisin mitä oon mennyt tekemään, lapsiakin noin kehnon geenipaketin kanssa.
Jos sitten muistaisin että ei se mies ennen lasten tekoa ollut ihan noin söhlö, veisin sen lääkäriin. Sillä on huomionhaku tai depressio tai liikaa stressiä. Tai kilpirauhasen vajaatoiminta, päihteiden liikakäyttö, univaje tai aivokasvain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole naimisissa sählän kanssa, mutta olen itse sählä. Voin auliisti ottaa syntipukin roolin, olen siihen tottunut.
Siihen en osaa ottaa kantaa, miksi sinä valitsit sählän, mutta omasta puolestani voin sanoa olevani spontaani, rakastava, mielikuvituksekas puoliso ja vanhempi. Silloin kun jostakin innostun, teen ihmeitä, minulla on aina aikaa juttutuokioon, ja omat ja vieraat lapset kokoontuvat vaistomaisesti ympärilleni. Sen sijaan heikko kohtani on kaikkinaisen ateria- ja unirytmin ylläpito.
Vikojani en voi kuin pyytää anteeksi ja yrittää taas kerran muuttua.
Minä olen sählä ja asiasta jatkuva mäkättäminen on ihan kauheaa. Vähän kuin joku valittaisi sulle murteestasi tms. Siitä on todella vaikea päästä eroon, vaikka yrittäisi. Turvallisuus tietenkin ennen kaikkea ja siitä huomauttaminen on toki ihan aiheellista, mutta olen vain niin hajamielinen etten huomaa/muista/näe sitä märkää pyyhettä siinä sängyllä, vaikka seisoisin vieressä. Lääkkeille ja teräaseille on meillä selvät omat paikat keittiössä käden ulottuvilla ja näkyvillä, joten muistan ne laittaa pois. Voisin kuitenkin kuvitella, että kuljen buranapurkki kädessäni, jokin akuutti asia keskeyttää ajatukset ja vien sen purkin vahingossa mennessäni jonnekin ja jätän sinne. Tämän vuoksi olen opetellut tietoisesti sen, että lääkkeet vien heti lääkekaappiin ja otan ne myös siinä vieressä, enkä koskaan vie lääkkeitä muualle. Viimeksi viime viikolla jätin tosin avaimet sisään kauppaan mennessä ja piti soittaa taas huoltoyhtiöön.
Alue: Aihe vapaa
Uusin juttu: avattu purkillinen Buranaa jätetty lastenhuoneen pöydälle. En tiedä miksi se edes on pitänyt viedä sinne...