Anoppi kärttää lasta
Suhteen alkuaikoina oikein kovaan ääneen aina kaakatti, että nuorten kuuluu elää jne (kun kerrottiin, että ollaan menossa kavereiden häihin/lasten ristiäisiin jne.) ja oikein huvitti se selkeä pelko, että olen joku salamasikiäjä hänen poikansa kanssa.
Nyt 5 vuoden jälkeen kyseli jälkikasvun perään ja vastasin rehellisesti, että minusta ei tule koskaan äitiä. Kiukutteli sitten, että en voi sellasta viedä hänen pojaltaan. Sanoin, että poika on vapaa lähtemään milloin haluaa. Ei ole lähtenyt, ja jotenkin tämä kuitenkin sitten kohdistuu minuun tämä antipatia.
Kommentit (11)
sanoo että hankkikoon ite muksun poikansa kanssa jos on noin tärkeetä
Minä kerroin 20 vuotta lapsia kärttäville sukulaisille, että harjoittelemme viikoittain. Mummut ja tädit mykistyivät. 😂
Vela kirjoitti:
Minä kerroin 20 vuotta lapsia kärttäville sukulaisille, että harjoittelemme viikoittain. Mummut ja tädit mykistyivät. 😂
Voisin toki kertoa että poikansa on yhtä viriili kuin 20 vuotta kuopassa maannut ruuna.
Aaargh! Kuulostaapa todella tutulta. Ollaan 17 vuotta oltu mieheni kansssa yhdessä. Ja alusta asti ollaan sanottu, että lapsia ei haluta, eikä niitäsiksi myöskään hankita. Sama narina silti aina, että milloinkas niitä lapsenlapsia alkaa siunaantua, vihjailut on välillä vähän hienovaraisempia ja välillä erittäin suoria. Anoppi tosiaan luulee, että vika on minussa, että poikansa salaa kuitenkin haluaisi lapsia, mutta koska minä muka jyrään tässä asiassa, niin poikansa kärsii siinä sivussa. Välillä jaksetaan suhtautua huumorilla, mutta enimmäkseen vituttaa tämä keskustelunaihe. Pahinta on, että appi on ihan yhtä paha. Ja vielä kun on sosiaalisesti rajoittunut, niin sieltä tulee erittäin typeriä töksäyttelyjä. Omat vanhempani kyselevät välillä, mutta luulin niiden jo ymmärtäneen yskän. Ei ollutkaan mennyt perille. Mude soitti vappuna ihan kännissä ja itku kurkussa ,että tuleekohan hänestä sittenkään ikinä mummoa. Voi plääh ja ääh! Lyhyestä virsi kaunis, tiedän tunteesi ja otan osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vela kirjoitti:
Minä kerroin 20 vuotta lapsia kärttäville sukulaisille, että harjoittelemme viikoittain. Mummut ja tädit mykistyivät. 😂
Voisin toki kertoa että poikansa on yhtä viriili kuin 20 vuotta kuopassa maannut ruuna.
Mikä estää? Tosin voi olla parempi, että mies tekee sen itse, kuten minä aikoinaan noille edesmenneille.
Vierailija kirjoitti:
Aaargh! Kuulostaapa todella tutulta. Ollaan 17 vuotta oltu mieheni kansssa yhdessä. Ja alusta asti ollaan sanottu, että lapsia ei haluta, eikä niitäsiksi myöskään hankita. Sama narina silti aina, että milloinkas niitä lapsenlapsia alkaa siunaantua, vihjailut on välillä vähän hienovaraisempia ja välillä erittäin suoria. Anoppi tosiaan luulee, että vika on minussa, että poikansa salaa kuitenkin haluaisi lapsia, mutta koska minä muka jyrään tässä asiassa, niin poikansa kärsii siinä sivussa. Välillä jaksetaan suhtautua huumorilla, mutta enimmäkseen vituttaa tämä keskustelunaihe. Pahinta on, että appi on ihan yhtä paha. Ja vielä kun on sosiaalisesti rajoittunut, niin sieltä tulee erittäin typeriä töksäyttelyjä. Omat vanhempani kyselevät välillä, mutta luulin niiden jo ymmärtäneen yskän. Ei ollutkaan mennyt perille. Mude soitti vappuna ihan kännissä ja itku kurkussa ,että tuleekohan hänestä sittenkään ikinä mummoa. Voi plääh ja ääh! Lyhyestä virsi kaunis, tiedän tunteesi ja otan osaa.
onhan se tavallaan menetys, mutta kaikesta pitäs osata päästää irti
Voi hemmetti miten ärsyttävä tilanne. Jatkossa mies voisi hoidella selittelyt vanhemmilleen, ei sinun tarvitse ja sinusta ei sitten tulisi sitä tarinan konnaa. Nythän sinä appivanhempien mielestä riistät heiltä lapsenlapsen ja mieheltäsi oman lapsen. Älä vastaa uteluihin enää. Vaihda aihetta, ala kyselemään heiltä jotain.
Tuskin he muuttavat mieltään sinun suhteesi, että sinä olet tässä se joka ei lasta halua.
Mistä näitä vanhempia riittää? Onko nämä näitä samoja "ei meidän Matti löisi ketään"?
Miksi lapsia haluamattomat ihmiset menee parisuhteeseen tai naimisiin??!!
Täysin turha elämän koukero.
Ei ne anopit ole koskaan tyytyväisiä. Meille tuli nyt yllätysvauva ja anoppi oli hetken innoissaan mutta nyt tajusi että se tarkoittaa että opintoni viivästyvät kun en saa ketään hoitamaan lastani ja ai kauheaa, on selvinnyt että tykkäänkin hoitaa sitä niin paljon että saatankin jäädä kotiin sen kanssa enkä menekkään töihin tienaamaan ja se tarkoittaa että hänen poikansa pitäisi elättää... Tämä se kuulkaas anopin kauhu vasta onkin.
Mun anoppi on aina ollut fiksu, ja varmaankin tuntenut poikansa mielipiteen asiasta, viimeistään sen jälkeen, kun tämä erosi lapsia haluavasta naisesta. Pasmat menivät sekaisin siinä kohtaa, kun poika avioitui minun (yh) kanssa, ja kyselyjä ("koskas teille yhteistä") jatkui siihen saakka, kunnes kerroin suoraan, että piuhat on poikki. Ei kiitos enempää lapsia tänne, ja se ainoakin on kohta aikuinen. Miehet siskot ovat kantaneet kortensa kekoon ja tehneet anopista mummun.
Huh.Onneksi ei ole tollasta kauhutilannetta.En itsekään halua lasta,niin olisi kauheaa jos painostettaisiin.Ehkä se rauhottuu?