Miten hemmetissä saan lapset syömään kaikkea ruokaa?

Meillä poika 5v ja mies 29v tosi ronkeleita. Mies ei syö salaatteja, kalaa, kotiruokaa niin ja näin, roskaruoka maistuis koko ajan. Poika syö kotiruokaa mutta on tosi rajoittunut. Ruuassa sipulinpala niin ei voi syödä. Keitossa porkkananpala niin ei voi syödä. Monesti juo lähinnä maitonsa ja elää sillä, kun mun pöperöt ei maistu. Minä kun en erikoisruokia ala valmistelemaan. Tosin usein koitan valmistaa niitä tuttuja ruokia että saan pojan syömään, koska äitinä huolestuttaa pojan huonot syömiset eikä se kivaa ole ruokaa roskiin lapata.

Tyttö 2v sitten taas syö lähes kaiken mitä nokan eteen sille laitan. Eli ei oo kasvatuksesta kiinni. Se on vaan raskasta jos perheeseen sattuu näitä ruokarajoitteisia... vielä kun itse haluaisi koko perheen syövän terveellisesti ja monipuolisesti :(

Jos meidän lapsille ei joku ruoka maistu, niin sitä samaa tarjotaan joka aterialla, kunnes lapset ovat tarpeeksi nälkäisiä, että he syövät mitä tahansa, myös sitä ruokaa, mistä ovat kieltäytyneet. Mitään muuta ennen sitä ei anneta kuin vettä. Joskus saattaa mennä parikin päivää, että joku lapsista alkaa syömään jotain ruokaa ollen sitä ennen ne pari päivää kokonaan syömättä. Näin menetellen kahdeksasta lapsesta 5 syö jo kaikkea ja kuudeskin melkein kaikkea. Tänäänkin oli ruokana keitettyä kukkakaalia sienikastikkeen kanssa lapsille ja kuusi vanhinta söi sitä vapaaehtoisesti ja kaksi pienintäkin pakotettuna.

Meillä sama juttu kuin ap:n perheessä. Lapset (10,13,15 v) on tosi ronkeleita. Ja joo, on pienestä asti koitettu totuttaa monenlaisiin ruokiin. Isoin syö jo aika hyvin kaikkea ruokaa, mutta salaattiin ei koske. Keskimmäinen ja nuorin myös sihtaa kaikki kasvikset pois ruuasta jos ovat kypsennettyjä. Raakana syövät porkkanoita ja kurkkuja sekä muutamia hedelmiä.

Ja yllätys yllätys, kun mies on ruokavastuussa, on yleensä joko käyty mäkkärissä, ostettu pakastepizza tai pakasteranskalaiset.

Helvetin turhauttavaahan tämä on. En kuitenkaan yritä pakottaa. yritän, että jokaisen lempiruokaa olisi joskus ja koitna puhua, että ruokaa nyt vaan on syötävä monipuolisesri vaikka se ei aina sitü lempparia olisikaan.

Eli vastaus on, ei mitenkään. Kasvaessaan alkavat syödä monipuolisemmin, jos monipuolista ruokaa on tarjolla. Mutta,15v kyllä ei vielä oma-aloitteisesti valitse sitä mun suosimaa aamupalaa (tumma leipä, hedelmää, maitolasi) vaan ottaa kaapista sen isin ostaman suklaamuromyslipaketin. Yritä siinä sitten pitää ruokavaliota kunnossa😫

Mä otin lapset mukaan ruoanlaittoon, olivat aina ruikuttaneet esim.sipulista mutta itse pilkottuna katosi kitusiin spagettikastikkeen muassa.

Voi aloittaa vaikka joillain jälkkäreillä, lapset tykkää kun saa närppiä leipomustarpeita ja lopputuloskin usein maistuu, siitä laajentaja repertuaaria.

Perheenjäsenet ehdottaamaan vuorotellen ruokalajia,kerran kuussa tms.valitsen-itselleni-uuden-ruokalajin, vaikka keittokirjaa/reseptisivuja selaamalla.

ap täällä, turhauttavinta on sukutapaamiset kun lapset on ronkeleita, varsinkin nuorimmainen kun ei syö juuri mitään. Viimeksi pelkkiä ranskalaisia. Voi kyllä johtua siitäkin nyt että hampaita heiluu ja ei suostu niitäkään ottamaan pois. Mutta se on nöyryyttävää sukutapaamisissa kun joku kysyy miksei syö tai joko syö kaikkea tai onko tarjottu tarpeeksi. Tulee todella syyllinen olo ja huono äiti fiilis.

Vierailija kirjoitti:

Mä otin lapset mukaan ruoanlaittoon, olivat aina ruikuttaneet esim.sipulista mutta itse pilkottuna katosi kitusiin spagettikastikkeen muassa.

Voi aloittaa vaikka joillain jälkkäreillä, lapset tykkää kun saa närppiä leipomustarpeita ja lopputuloskin usein maistuu, siitä laajentaja repertuaaria.

Perheenjäsenet ehdottaamaan vuorotellen ruokalajia,kerran kuussa tms.valitsen-itselleni-uuden-ruokalajin, vaikka keittokirjaa/reseptisivuja selaamalla.

ollaan kokeiltu tuota ruuanlaittoon mukaan pyytämistä. Pitäisi pakottaa, se ehkä on vikani että ei ole tullut pienestä asti tarpeeksi otettua ruuanlaittoon mukaan. Vanhempi aloittaa juuri yläastee ja alkaa köksä niin ehkä sitten...nuorempi taas ei suostu kuin leipomaan. Kumpikaan ei halua valita ruokiaan keittokirjoista, sanovat ettei ollut mitään hyvää.

ap

Aloitin heti kiinteiden aloituksen jälkeen käymään läpi vauvaperheen keittokirjaa. Tein joka ainoan sapuskan, joka kirjasta löytyi. Tällä menetelmällä laset söivät jo parivuotiaana mm. sieniä, oliiveja ja homejuustoa, yrttejä ja erilaisia mausteisia ruokia herkkunaan.

Mutta: takapakkia tuli murrosiässä. Yhteen aikaan ei kelvannut raa'at kasvikset (kyseessä vielä pojat, yäk miten kliseistä!) eikä keitot. Makkaraa ja lihaa olisi pitänyt olla koko ajan. Tein jääräpäisesti ruokaa, mihin rahat riittivät ja jota pidin terveellisinä. Pidin "ruoka-aitan avaimet" taskussani ja kävin aina itse kaupassa, ettei mies olisi sortunut johonkin roskaan. Joskus jäi pojilta aterioita välistä, mutta eivät siihen kuolleet. Saivat ottaa itse välipalaksi leipää ja jotain banaania, joka hedelmistä on aina kelvannut, mutta en passannut mitään vaihtoehtoista koskaan eteen.

Nyt ovat aikuisia. Toinen varsinainen herkkuperse ja hienostelija, joka maistelee kaikkea ja yhdistelee ennakkoluulottomasti, nauttii ruoasta. Toinen syö vaikka paistettuja kengänpohjia, ja paljon. Eli tuollainen nirsoilu voi mennä ohikin, kun pidät vain terveellisen pääsi.

Meillä ruokailu on iloinen ja hyvä asia, ei äidin ristiretki. Lapset syövät mitä syövät, ei ole minun ongelmani. Kahdesti päivässä on tarjolla lämmin ateria ja 2 erilaista salaattia. saa syödä tai olla syömättä, ei pakoteta eikä maanitella. Mausteiset ruuat eivät ole meillä kenenkään herkkua, sillä vuosi Intiassa aiheutti melkein kammon mädän lihan makua peittäviä mausteita kohtaan. Kanan pitä maistua kanalta, ei mausteilta.

Ei kukaan syö "kaikkea ruokaa". Niillä kaikkiruokaisillakin on varmasti joku, mikä ei maistu, vaikka eivät sitä myönnäkään.

Pienenä lapsi söi kaiken mitä tarjottiin, tykkäsi karpaloista ja homejuustosta. 6-8v ei syönyt käytännössä kuin puuroja, makaronia, salaatteja ja saarioisten pippurikalkkunaa, mikään muu ei kelvannut ei edes roskaruoka. Nyt 10v alkaa taas syödä.

En tee asiasta numeroa, lusikallisella sotketaan lautanen joka aterialla, syödä ei tarvitse muttei kuunnella marinaa tai hyiyökkejä.

Lapsi on siitä asti kun puhumaan oppi saanut ruokatoiveensa kerran viikossa...ei vaikutusta, välillä se itse toivottukin oli hyiyäk.

Meillä on lapsi aika kaikkiruokainen,pienestä asti ollut kokkailuissa mukana,ruokaa on kiva syödä kun on itse sitä tehnyt,maistatettu ihan kaikkea hedelmiä,kasviksia yms. Ruokailussa pitää maistella edes kerran jos on jotain uutta,pakko ei ole syödä jos ei tahdo mutta muutakaan ei tarjota. Tottakai kaikilla on jotain inhokkijuttuja mikä ei uppoa sitten millään. Niitten suhteen voi luovuttaa suosiolla jos ei kolmannellakaan maistelulla mene.(esim meillä parsakaali) mutta jos neiti alkaisi raakatavintoa vaatimaan niin nauraisin partaani ja sanoisin että siitäpä ostat ja valmistat ihan itse. Varmasti hyvin äkkiä maisutuisi arkiruoka..yllättävän moni suostuu tuohon sadan eri ruoan valmistikseen,ihan älytöntä. Sitä syödään mitä on tarjolla ja piste.

Tee valmiit annokset lautasille. Tämä tapa siis aloitetaan jo pienenä, teini-ikäisen kohdalla on jo peli menetetty. Tästä on myös hyötyä jos lapset on liian lihavia, on määrää helpompi säädellä kun on valmis annos.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on lapsi aika kaikkiruokainen,pienestä asti ollut kokkailuissa mukana,ruokaa on kiva syödä kun on itse sitä tehnyt,maistatettu ihan kaikkea hedelmiä,kasviksia yms. Ruokailussa pitää maistella edes kerran jos on jotain uutta,pakko ei ole syödä jos ei tahdo mutta muutakaan ei tarjota. Tottakai kaikilla on jotain inhokkijuttuja mikä ei uppoa sitten millään. Niitten suhteen voi luovuttaa suosiolla jos ei kolmannellakaan maistelulla mene.(esim meillä parsakaali) mutta jos neiti alkaisi raakatavintoa vaatimaan niin nauraisin partaani ja sanoisin että siitäpä ostat ja valmistat ihan itse. Varmasti hyvin äkkiä maisutuisi arkiruoka..yllättävän moni suostuu tuohon sadan eri ruoan valmistikseen,ihan älytöntä. Sitä syödään mitä on tarjolla ja piste.

Samaa mieltä, olen ollut aiheesta joskus hyvin hämmentynyt, En tiennyt että tämä on oikeasti niin yleistä mitä se on! En olisi uskonut että niin monet vanhemmat oikeasti suostuvat siihen, että yhdellä lapsella on ihan oma spesiaali ruokavalionsa ja sitten lapselle tehdään aina oma annos näistä muutamasta ruoka-aineksesta mitä lapsi suostuu syömään. Ihan vain siksi että lapsi sanoo ettei tykkää, mitään oikeita ruokavaliorajoituksia ei ole.Lapsi hyppyyttää vanhempiaan ja vanhemmat suostuu siihen.Naurettavaa.

Mun mielestä se on pelkästään huonoa vanhemmuutta, sori, mutta se on.