Lue keskustelun säännöt.
Älä osta koiraa lapselle, jos et itse halua koiraa hoitaa
27.06.2017 |
Pitäisi olla itsestään selvää, mutta olen nyt katsellut naapurien ja tuttavien koiratouhuja hämmästellen tätä. Perhe ottaa koiran koululaisen toiveesta, kukaan ei kouluta koiraa, eikä sille opeteta perusasioita. Ei ole loppujen lopuksi kivaa perheellä eikä koiralla. Älä siis hanki, jos et ITSE ole valmis ottamaan vastuuta ja jaksa hoitaa ja keskittyä koiraan, jos lapsesi ei osaakaan tai kyllästyy.
Koira ei ole koskaan lapsen vastuulla vaan aina aikuisen.
Terkuin täti, joka katselee juuri ikkunasta, kun naapurin pikkupojat varmaan sadannen kerran vuoden sisään raivoavat ja juoksevat koiransa perässä, joka päässyt karkuun. Surullinen juttu koiralle ja pojille.
Kommentit (16)
Moni luulee, että pikkukoiraa ei tarvitse kouluttaa, mutta ovat väärässä. Jos koira vaikka juuri pääsee livahtamaan ovesta, sen pitää pystyä pysymään käskystä paikoillaan tai ylipäätään pysymään pihassa. Meillä myös naapurustossa kaksi tällaista perhettä, joilla pikkukoirat, kun lapset niin halusi. Kummankin perheen koiraa etsitään ainakin kerran kuussa niin pihoilta kuin facessakin. Ja maailman yksinkertaisinta olisi, jos koira olisi opetettu olemaan hetki vapaana ilman, että saa hepulin ja säntää tiehensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pikkukoirien koulutus on ihmisille niin vaikeaa? Vai ottaako pikkukoiran juuri joku ihan urvelo, joka ei ymmärrä koirista mitään?
Onneksi kissaa tai hamstereita ei tartte kouluttaa.
Paitsi ajattelin tulevan kissan kouluttaa käymään pytyllä kissanhiekan sijaan, pääsee kaikki helpommalla :D ja kissallekin mukavampaa, kun hajut peittyy pytyssä paremmin kuin kissanhiekassa.
Mä mietin kasvattajan vastuuta näissä tilanteissa. Olin itse jo Ivan pienestä lähtien koirahullu. Halusin aina omaa koiraa ja äiti alkoi pikkuhiljaa myöntää kun olin yläasteella. Kävimme katsomassa springerin pentuja, ja äitini käyttäytyi kasvattajalla niin epäkoiraihmismäisesti, että kasvattaja ilmoitti, että ei myy meille, koska äitini ei selvästikään ymmärrä koirista yhtään mitään. Porasin silmät oäästäni silloin.
Nyt melkein 40 vuotta myöhemmin, kolme koiraa jo aikuisiässä omistaneena, arvostan kyseistä kasvattajaa. Tuskin olisin yksin koirani kanssa silloin pärjännyt. Eikä rakkauttani koiriin pilattu huonolla kokemuksella. Jos lapsesi todella haluaa koiraa, hän ehtii sen ottamaan aikuisenakin.
Helppo koe heti alkuun, leikki koira, joka otetaan taskuun ja lähdetään "ulkoilutamaan" kahdesti päivässä, jos nyt kuukaudenkin jaksaa...tuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helppo koe heti alkuun, leikki koira, joka otetaan taskuun ja lähdetään "ulkoilutamaan" kahdesti päivässä, jos nyt kuukaudenkin jaksaa...tuskin.
Mun miehen siskonpojat saivat ulkoiluttaakseen hihnan, kolmesti päivässä, vuoden ajan. Kokeilu alkoi lokakuun alussa ja päättyi ennen marraskuun alkua 😁
Koiraa ei tullut.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pikkukoirien koulutus on ihmisille niin vaikeaa? Vai ottaako pikkukoiran juuri joku ihan urvelo, joka ei ymmärrä koirista mitään?
En tiedä olenko urvelo vai mikä ,mutta en ole onnistunut pikku koirasta kitkemään esim remmi rähjäystä pois vaikka isojen koirien koulutuksessa mitään ongelmia ei ole ollut.Olenkin tullut siihen tulokseen että pikku koirissa on joku valu vika ettei niitä saa koulutettua kunnolla =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavan lapsen oli saatava koira hinnalla millä hyvänsä, loppujen lopuksi koira ei pitänyt lapsesta ollenkaan eikä moni muukaan ole hänestä tykännyt. Lapsi ahdistelee eläimet nurkkaan jossa ne itsepuolustautuu ja puraisee. Ei tottele lasta ollenkaan jne. Mutta tottakai lellipennun on saatava kaikki mitä haluaa, koirat joutuneet uuteen kotiin kiertoon kun lellari on halunnut ne pois sitten kuitenkin
En ymmärrä minäkään miksi lapselle ylipäätään hankitaan minkään sortin lemmikkiä. Näin kävi exäni muijan lapsen kanssa kun kanin halusi ja sai kanin, nyt ovat myymässä kania pois kun kukaan ei sitä hoida kumminkaan. Tyttäreni kertoi.
Täysin vatipäätouhua moinen.
Ja tosiaan miksei niitä pikkukoiria ymmärretä kouluttaa? Aina maristaan isoista ja pelottavista koirista sekä puolustellaan sen oman koiran huonoa käytöstä pelkoagrella >:(
Olen samaa mieltä ettei kasvattajien pidä myydä koiraa heppoisin perustein ja ottaa ostajasta selvää onko aiempaa kokemusta ollenkaan saatikka mitään muutakaan tietämystä koiran tarpeista ja vastuusta.
Älkää vanhemmat hankkiko lemmikkejä lapsillenne!!!
Pahinta mitä voi eläimelle tehdä, on antaa se osaamattomaan ja vastuuttomaan kotiin. Vastuu kuuluu aikuiselle, ei lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni luulee, että pikkukoiraa ei tarvitse kouluttaa, mutta ovat väärässä. Jos koira vaikka juuri pääsee livahtamaan ovesta, sen pitää pystyä pysymään käskystä paikoillaan tai ylipäätään pysymään pihassa. Meillä myös naapurustossa kaksi tällaista perhettä, joilla pikkukoirat, kun lapset niin halusi. Kummankin perheen koiraa etsitään ainakin kerran kuussa niin pihoilta kuin facessakin. Ja maailman yksinkertaisinta olisi, jos koira olisi opetettu olemaan hetki vapaana ilman, että saa hepulin ja säntää tiehensä.
Näihin tapauksiin helpoin ja varmin ratkaisu on aita pihan ympäri. Erityisesti jos sillä koiralla meinaan on riistaviettiä kuten monilla pienilläkin koirilla (esim. terrierit) on, niin ei se hyvin koulutettukaan aina siinä pihassa pysy jos joku rusakko juoksee naapurin pihassa. Samoin esim. kiimanarttu joka kulkee tiellä voi kyllä vetää hyvin koulutetunkin uroksen peräänsä tms.
Itse sanoisin että älkää luottako siihen koulutukseen ja jättäkö koiria valvomatta pihaan, ellei kyseessä sitten tosiaan ole ihan poikkeustapaus (esim. vanhus joka ei kiinnostu/jaksa lähteä minnekään tai ihan lapatossu luonne ilman juuri mitään viettejä) vaan koirat pihaan ilman että ihminenkin on siellä valvomassa vain jos piha on koiranpitävästi aidattu.
Koirankasvattajana aina korostan tätä pentujen ostajille, jos on tilanne jossa koiraa on halunnut ensisijaisesti lapsi. Tavallista on, että esim. 7-10 -vuotias lapsi, erityisesti tyttö, tahtoo koiran, ja lupaa ja vannoo että hoitaa sen itse. Aina sanon, että kukaan ei tiedä miten mieli murrosiässä muuttuu, ja että vanhempien pitää valmistautua hoitamaan ja pitämään koira. Jos tähän ei ole valmis, ja esim. vaan inttää että kyllä meidän tyttö on tosi tunnollinen ja ei hän hylkää koiraa ikinä, en myy pentua.
Eikä mun kasvattien kanssa ole koskaan käynyt niin että olisi koira kiertoon joutunut kun lapsi ei ole enää ollut kiinnostunut. Mutta pari sellaista tapausta kyllä on, jossa vanhemmat on kyllä hoitaneet koiran velvollisuudentunnosta tämän loppuiän, lapsen kiinnostuksen loputtua murrosiässä ja opiskelemaan lähtiessä jätettyä koiran vanhemmille, mutta se hoitaminen on sellaista pakkopullaa. Koiraa ei niin erityisesti rakasteta, ehkä ollaan vähän kiintyneitä sentään, ja lenkit tms menee minimillä. Lisäksi koiraa kiikutellaan hoitopaikasta toiseen kun pitää päästä matkoille, purjehtimaan, jne. Ei nyt eläinrääkkäystä mutta ei optimaalista koiranpitoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella paljon on kuitenkin tätä, no kun meidän lapset halusivat koiran - juttua. Tiedän jopa koiran, joka ostettiin ulkomailta metroasemalta lomareissulla. Perheen nuorimmainen oli eskarissa ja veti pentua perässään kuin lelua perässä ilman, että kukaan aikuinen olisi edes aluksi kulkenut mukana ohjeistamassa. Pentuna söi pelkkiä ruoan tähteitä, spagettia ja kastiketta ym. Koira viettää aikansa vain ok-talon alakerrassa, jossa saunat ja autotalli. Ei oteta eikä pääse yläkertaan lainkaan. Ja kyseessä korkeakoulutettu pariskunta....
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä minäkään miksi lapselle ylipäätään hankitaan minkään sortin lemmikkiä. Näin kävi exäni muijan lapsen kanssa kun kanin halusi ja sai kanin, nyt ovat myymässä kania pois kun kukaan ei sitä hoida kumminkaan. Tyttäreni kertoi.
Täysin vatipäätouhua moinen.
Ja tosiaan miksei niitä pikkukoiria ymmärretä kouluttaa? Aina maristaan isoista ja pelottavista koirista sekä puolustellaan sen oman koiran huonoa käytöstä pelkoagrella >:(Olen samaa mieltä ettei kasvattajien pidä myydä koiraa heppoisin perustein ja ottaa ostajasta selvää onko aiempaa kokemusta ollenkaan saatikka mitään muutakaan tietämystä koiran tarpeista ja vastuusta.
Älkää vanhemmat hankkiko lemmikkejä lapsillenne!!!
Pahinta mitä voi eläimelle tehdä, on antaa se osaamattomaan ja vastuuttomaan kotiin. Vastuu kuuluu aikuiselle, ei lapselle.
Itse olen eri mieltä, lemmikkejä kannattaa ottaa. Kuitenkin vanhemman täytyy pitää huoli siitä, että lapsi hoitaa eläimen. Meillä oli kani, kun olin lapsi. Pelloilta kerättiin kesäisin voikukkaa ja muuta ruuaksi, ja tehtiin pajusta kerppuja talveksi. Ne oli asioita, jotka oli vain tehtävä. Vasta sitten, kun velvollisuudet olis hoidettu, sai tavata kavereita, tai mennä omaan huoneeseen lukemaan. Pahimmassa tapauksessa nukkumaan sai mennä vasta kun hommat oli hoidettu, jos niitä oli päiväsaikaan onnistuttu lintsaamaan.
Tuloksena meistä kasvoi ihmisiä, jotka eläimen ottaessaan ymmärtävät, mitä siitä huolehtiminen tarkoittaa. Ei tule yllätyksiä siitä, millainen vastuu on kyseessä. Ja kun lapset mankuvat lemmikkiä, tiedämme mitä se sitten on sen eläimen kanssa. Mutta vastuu siitä, että lemmikki tulee hoidetuksi, on todellakin aikuisella. Aikuisen tulee katsoa, että lapset hoitavat eläimen niin kuin pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli siis koiranomistajille koiranajokortti pakolliseksi!
Vierailija kirjoitti:
Eli siis koiranomistajille koiranajokortti pakolliseksi!
Ei tällaista. Ensinnäkään, se ei auttaisi ongelmaan. Kyllä ne vanhemmat voisivat sen koiran ajokortin suorittaa ja ostaa sitten lapselle koiran.
Toiseksi, tässä maassa on vaikka kuinka paljon ihmisiä, joiden olisi eri syistä vaikea suorittaa mitään ajokortteja mutta jotka silti ovat aina hoitaneet lemmikkinsä erinomaisesti. Sitä paitsi, miten niitä koiran ajokortteja edes valvottaisiin? Koiraveroakaan on maksanut erittäin pieni osa koiranomistajista paikkakunnilla joilla sellainen on. Kuka estäisi ostamasta vaikka sekarotuista koiraa ilman mitään ajokortteja?
Jep. Ja vaikka lapset kuinka itkisivät, lupaisivat, vannoisivat ja vakuuttaisivat, niin eivät ne sitä koiraa hoida enää uutuudenviehätyksen laannuttua.