Eroaisitko jos lapset niin toivoo

Kyllä tuossa tilanteessa

Yleensä lapset eivät missään nimessä halua,et isä ja äiti eroaa.Joten teillä täytyy olla TODELLA hirveää kotona,jos lapset tuollaista toivoo.

Joo eroaisin.

Lasten isä kallistui ajan kanssa alkoholistiksi. Erosin hänestä juuri siksi ettei lasten tarvinnut katsella sitä touhua enää.

Nyt minulla on raitis miesystävä, mutta jos hän olisi ilkeä lapsille, eroaisin myös hänestä, vaikka olisi miten ihana minulle.

Erosin, aina toivoin että vanhemmat olisivat eronneet. Mutta ei kun ei, yhdessä piti vaan olla vaikka kaikki pelkäsi isää. Muutin aika nopeasti kotoa pois, ja olen aina ollut äidille katkera siitä että ei yrittänyt tehdä kodista rauhallista ja turvallista. Hänelle meni raha edelleen lasten turvallisuus.

Jos jompikumpi lapsistani pyytäisi että eroaisin, niin jo lähtisin menemään. En tekisi lapselleni semmoista että joutuisi kärsimään. Yleensä lapset eivät halua eroa, että jos ne oikeasti semmoista pyytää niin jossain on jotain hälyttävää.

Ei lapsien kuulu päättää vanhempiensa avioliiton jatkumisesta. Vanhemman tulee tehdä se itse! Minusta koko homma on lähtökohtaisesti väärin, jos lasten toiveesta erotaan/ollaan yhdessä. Mitä parisuhteen puoliskot itse elmältään haluavat? Kerro vähän, millainen parisuhde sinulla sitten on? Minkäikäiset lapset?

Vierailija kirjoitti:

Yleensä lapset eivät missään nimessä halua,et isä ja äiti eroaa.Joten teillä täytyy olla TODELLA hirveää kotona,jos lapset tuollaista toivoo.

Komppaan tätä. Yleensä itselle "vaikea suhde" ei lapsia haittaa jos heillä asiat on normaalisti. Teillä täytyy olla jotain tosi pielessä jos jopa lapset pyytää teitä eroomaan, kynnys ottaa sellaista puheeksikaan vanhempien kanssa on tosi kova.

Sinuna ottaisin vakavasti ja eroisin tuollaisesta miehestä, jonka kanssa lapset eivät kestä asua, tai ovat sinusta noin huolissaan. Mitä tuo "vaikea" tässä tarkoittaa?

Toivoin monta vuotta vanhempieni eroa hankalan isäni takia. Masennuinkin hänen takiaan. Olin vain ilahtunut kuullessani, että he lopulta eroavat. Ei ole harmittanut, parempi näin. Olisin vain toivonut, että he olisivat eronneet monta monta vuotta aikaisemmin. Joten jos lapsesi sitä pyytävät, heillä on aivan varmasti painava syy siihen. Tee se heidän vuokseen ja eroa.

Kiitos vastauksista. Mitään isompaa tässä ei ole takana. On vaan usein kurja tunnelma. Ei siis sellaist iloista touhuamidta kuin vaan välillä.

Ap

Eikö pariterapia voisi auttaa?

Onko kyseessä ydinperhe vai uusperhe?

Hyppäätkö myös katolta jos lapsesi niin vaativat.

Vierailija kirjoitti:

Onko kyseessä ydinperhe vai uusperhe?

Ydin. Yhdessä oltu 25v eli ihan helpolla ei erota.

Mä eroaisin jos lapsista joku sitä pyytäisi. Mä pyysin äitiä eroamaan lapsena, mutta ei tehnyt niin. Luulen, että meidän kaikkien elämä olisi erilaisempaa jos olisi tehnyt. Auttaisko ap, jos kertoisit miehelle tämän lasten pyynnön? Muuttaisiko tilannetta?

Kyllä minä vein eroanomuksen käräjäoikeuteen osalta lasten toiveesta. Lasten isä ajautuin alkoholismista lääkkeitten väärinkäyttäjäksi ja elämästä tuli helvettiä kaikilta osin. Lasten mielestä oli aika antaa isukin elää omaa elämää ja vein erohakemuksen. Emmehän todellakaan halunneet olla esteenä hänen uudelle elämälle.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksista. Mitään isompaa tässä ei ole takana. On vaan usein kurja tunnelma. Ei siis sellaist iloista touhuamidta kuin vaan välillä.

Ap

Aika välttelevä vastaus. Epäilen alkoholia.