Muita lapsuudenperheen mustia lampaita
Mitään diagnooseja ei tietenkään ole mutta isäni on narsistinen (vanhemmiten pehmentynyt), äitini on luultavasti ohutnahkainen narsisti, isäni kynnysmatto ja molemmat sisarukseni palvovat vanhempiamme eivätkä näe heissä mitään vikaa.
Itse olen ollut aina se vaikea, syntipukki ja yleinen pilkan kohde. Minua haukuttiin (isä ja sisareni) läskiksi ja yhä vieläkin kärsin syömishäiriöstä varsinkin stressin yms.yhteydessä. Esimerkkejä olisi paljonkin.
Oireilen nyt aikuisena monella tapaa (epävakaus ja se syömishäiriö ainakin). Haluaisin laittaa kokonaan välit poikki lapsuudenperheeseeni mutta minua syyllistetään (sisarusteni taholta varsinkin). Olen taas se vaikea ja hullu heidän mielestään.
Kohtalotovereita?
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Välit poikki vaan, oman itsesi tähden. Et ole ratkaisusi kanssa yksin.
en maininnut että minulla on lapsia joiden takia olen yrittänyt pitää isovanhempiin yhteyttä. Mutta kumpi on parempi; ahdistuva äiti vai se että vapautuisin lapsuudenperheeni vaikutuspiiristä ja olisin onnellisempi.
Ap
Välit poikki vaan, oman itsesi tähden. Et ole ratkaisusi kanssa yksin.