Lue keskustelun säännöt.
TUNNUSTA: pidätkö avioeron jälkeen yksin jäänyttä tai jättäytynyttä viallisena/nirsona/erakkona?
18.06.2017 |
Olen huomannut tämän ilmiön sekä miehissä että naisissa: jos eron jälkeen on yksin, oletetaan elävän villiä elämää vaihtuvin kumppanein tai vastaavasti jääneen yksin, koska kukaan ei huoli. Yh-vanhempiin kohdistuu oletuksia siitä, että joko juoksee miesten/naisten perässä tai on kelpaamaton kenellekään koska lapset. Toisesta ketjusta bongasin tämän, jonka laista viljellään aika paljon: "Kyllä meitä kunnollisiakin naisia vielä on, parhaat tosin taitaa olla varattuja ;)"Olen myös kuullut tuttavapiiristä säälittelyä, kun en "saa ketään" ja puhetta siitä, että parhaat pariutuvat. Mitä mieltä olet? Perustele!
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini oli sinkkuna 10v ennenkuin löysi ihanan miehen itselleen. Näen asian niin, että äitini antoi itsestään 100% meille lapsille. Hän siis vain keskittyi meihin, ravintoloissa ei käynyt vkloppuisin (ei juo) ja oli vähän ujohko. Kun minä, nuorin, olin täysi-ikäinen, löysi hän saman henkisen miehen itselleen ja menivät nopeasti naimisiin. Emmänkin ihmetyttää, jos eron jälkeen muutamassa kuukaudessa uusi mies/nainen kainalossa. Laastarisuhteet ovat aika ikäviä, varsinkin jos yh-mamma tutustuttaa lapsille "uuden kaverinsa" ja homma ei toimikkaan. Isälläni oli eron jälkeen n.8 eri naista alle 5 vuodessa (jotka meille lapsille esitteli heti), eikä se ikinä mukavaa ollut, kun nainen lähtikin vaihtoon. Lopulta meni naimisiin ja rauhoittui muutamaksi vuodeksi... Ainakin näin omasta näkökulmasta en todellakaan pidä pahana jos viihtyy yksin eron jälkeen, kun omia vanhempiaan miettii.