Mies uhkailee erolla

Heitä se pihalle.

Millaisissa tilanteissa se uhkailee?

Mitä eroa on eron uhkaamisella ja sen suunnittelulla? Minäkin olen 'uhkaillut' erolla ja se on käytännössä tarkoittanut jo hyvin suunniteltua eroa, joka on väistämättä edessä päin.

Konkreettinen neuvo on se, että varmista omaa tulevaisuuttasi eron jälkeen. Pidä huoli siitä, että tulet toimeen taloudellisesti ja muutenkin sen jälkeen kun mies on toteuttanut suunnitelmansa, tai sinä olet saanut tarpeeksesi uhkailusta ja katsot parhaaksi erota oma-aloitteisesti.

Ei ero ole rikos, suomessa saa erota jos ei tykkää...ei nyt olla missään saharassa, sitten eroat

Ei mua sun jätetyksi tuleminen murehdituta. Pikemminkin mietin, että millainen lapanen se siellä vielä haluaa olla mitään miehelle, joka sinua inhoaa.

Rahaa sukanvarteen. Pidä huoli ystävyyssuhteista että on joku kenen puoleen kääntyä. Siirrä lomia jos olet töissä, jotta muuttoa ei tarvitse tehdä kiireessä. Karsi jo nyt turhaa tavaraa ja pakkaa harvemmin tarvittavat valmiiksi laatikoihin. Mieti millaiseksi haluat elämäsi muodostuvan ilman miestäsi ja kulje pienin askelin sitä kohti.

Ikävä kyllä, miehellä on uusi kiikarissa. Yllätä miehesi, älä käy roikkumaan, vaan laita itse ero vireille.

Joo, mies vaan pihalle. Ei halua olla kanssasi, jos erolla uhkailee. Ei vaan ole munaa tehdä sitä viimeistä liikettä.

Millaisessa tilanteessa uhkailu tapahtuu?

Avopuoliso on uhannut erolla 4 tai 5 kertaa. Ensin kiukuttelee puolen viikkoa, mikään ei ole vialla kun kysyy. Sitten pamauttaa, että tästä ei tule mitään. Itkeä tihrustaa omassa umpikujassaan. Siinä sitten toinen osapuoli (minä) kertoo kaikkia niitä syitä, miksi kannattaisi olla yhdessä. Kaikki hyvä mitä meillä on. Pyydän että jatkettaisiin silti (itken ja olen siis ihan paniikissa ja lyötynä). Kohta mies sanoo että nukutaan nyt yön yli ja katsotaan sitten. Seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Voi olla jopa niin hyvää ja iloista että. Minä taas koitan keräillä niitä luottamuksen palasia ja kestää monta kuukautta, että osaan taas jollain lailla luottaa yhteiseen tulevaisuuteen. Että asiat ovat niinkuin on sovittu. Että ollaan yhdessä, maksetaan lainoja yhdessä, pidetään se loma niinkuin on sovittu jne.

Olen huomannut että nämä uhkailut tulevat tietyin väliajoin. Edellisestä on jo aikaa, joten ehkä seuraava tulee tossa kesän jälkeen. Se on jonkinlaista oman egon pönkittämistä. Saada toinen itkemään ja epävarmaksi. Olla itse se vähän parempi ihminen. Sitten voi olla se ritari, joka lohduttaa ja saa asiat taas oikein.

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Vastaisin vaan: senkun lähdet.

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa tilanteessa uhkailu tapahtuu?

Avopuoliso on uhannut erolla 4 tai 5 kertaa. Ensin kiukuttelee puolen viikkoa, mikään ei ole vialla kun kysyy. Sitten pamauttaa, että tästä ei tule mitään. Itkeä tihrustaa omassa umpikujassaan. Siinä sitten toinen osapuoli (minä) kertoo kaikkia niitä syitä, miksi kannattaisi olla yhdessä. Kaikki hyvä mitä meillä on. Pyydän että jatkettaisiin silti (itken ja olen siis ihan paniikissa ja lyötynä). Kohta mies sanoo että nukutaan nyt yön yli ja katsotaan sitten. Seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Voi olla jopa niin hyvää ja iloista että. Minä taas koitan keräillä niitä luottamuksen palasia ja kestää monta kuukautta, että osaan taas jollain lailla luottaa yhteiseen tulevaisuuteen. Että asiat ovat niinkuin on sovittu. Että ollaan yhdessä, maksetaan lainoja yhdessä, pidetään se loma niinkuin on sovittu jne.

Olen huomannut että nämä uhkailut tulevat tietyin väliajoin. Edellisestä on jo aikaa, joten ehkä seuraava tulee tossa kesän jälkeen. Se on jonkinlaista oman egon pönkittämistä. Saada toinen itkemään ja epävarmaksi. Olla itse se vähän parempi ihminen. Sitten voi olla se ritari, joka lohduttaa ja saa asiat taas oikein.

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Aika kuluttavalta vaikuttaa teidän suhteenne, kun ilmeisesti joudut olemaan varpaillasi jatkuvasti. Teetkö aina jotain myönnytyksiä miehelle, jotta suhteenne taas hänen mielestään voisi jatkua? Vai saako mies lähinnä nautintoa siitä, että saa sinut pelokkaaksi ja epävarmaksi?

Mikä sinua pitää tuolla tavoin käyttäytyvän miehen kanssa? Jos kerran lomasuunnitelmat ja kaikki muukin sovittu voi mennä uusiksi "herran" mielen mukaan. Ikävästi vaikuttaa, että mies tietää, ettet kuitenkaan lähtisi suhteesta, joten hän on keksinyt sitten välillä näyttää valtaansa sinua kohtaan.

Erolla uhkailu konfliktitilanteissa on henkistä väkivaltaa.

Sanot vaan että tehdään niin et kaikilla on hyvä olla ja nukutaan yön yli, kattellaan miltä huomenna tuntuu. Voidaan erota tai olla eroamatta. Et vaan ala keskustelemaan asiasta. Ja seuraavana päivänä sanot et jaa vieläkö susta tuntuu tolta, no voi että. Et vaan lähe vellomiseen mukaan. Se on aika vaikee olla dramaattinen ja erokriisissä jos toinen on laimeen empaattinen ja vähän etäinen, miten sanoisin, jalat maassa rauhallisena eikä paniikissa.

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa tilanteessa uhkailu tapahtuu?

Avopuoliso on uhannut erolla 4 tai 5 kertaa. Ensin kiukuttelee puolen viikkoa, mikään ei ole vialla kun kysyy. Sitten pamauttaa, että tästä ei tule mitään. Itkeä tihrustaa omassa umpikujassaan. Siinä sitten toinen osapuoli (minä) kertoo kaikkia niitä syitä, miksi kannattaisi olla yhdessä. Kaikki hyvä mitä meillä on. Pyydän että jatkettaisiin silti (itken ja olen siis ihan paniikissa ja lyötynä). Kohta mies sanoo että nukutaan nyt yön yli ja katsotaan sitten. Seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Voi olla jopa niin hyvää ja iloista että. Minä taas koitan keräillä niitä luottamuksen palasia ja kestää monta kuukautta, että osaan taas jollain lailla luottaa yhteiseen tulevaisuuteen. Että asiat ovat niinkuin on sovittu. Että ollaan yhdessä, maksetaan lainoja yhdessä, pidetään se loma niinkuin on sovittu jne.

Olen huomannut että nämä uhkailut tulevat tietyin väliajoin. Edellisestä on jo aikaa, joten ehkä seuraava tulee tossa kesän jälkeen. Se on jonkinlaista oman egon pönkittämistä. Saada toinen itkemään ja epävarmaksi. Olla itse se vähän parempi ihminen. Sitten voi olla se ritari, joka lohduttaa ja saa asiat taas oikein.

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Mä olin kerran tuollaisesti käyttäytyvän miehen kanssa, ettei olisi eksäni kun siellä riehuu?

Kun hän viimeisen kerran jätti mut teatraalisesti, tilanne palasi ennalleen taas niin kuin aina ennenkin erotuksena vain se, että olin itse päättänyt mielessäni, etten ole palaamassa takaisin. Kun mies kysyi jättämispäätöksensä jälkeen pahimpien raivojensa laannuttua, missä oikein olen kun en palannutkaan hänen luoksensa, että olemmeko tosiaan eroamassa, hän sai vuosisadan raivarin kun vastasin että todellakin olemme. Se oli ajalla ennen somea, kun hän kirjoitti sähköpostilla asiasta ja totta kai vastasin sähköpostilla takaisin. Myöhemmin hän rutisi että miksi jätin hänet maililla, mutta itse hän asiaa kysyi maililla, kasvokkain hän olisi lyönyt ja puhelimessa puhunut päälle. Hän meni äärimmäiseen paniikkiin ja reagoi tosi voimakkaasti kun ilmoitin halustani erota. Takaisin en enää mennyt vaikka olisi maksettu

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Olen tehnyt noin. Mukana oli kyllä vähän enemmän kuin viikon tavarat, oli mm. auton talvirenkaat. "Enhän minä tosissani tarkoittanut" oli miehen reaktio. Mutta minä pöljä otin sen tosissani ja lähdin, mies jäi omaan asuntoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa tilanteessa uhkailu tapahtuu?

Avopuoliso on uhannut erolla 4 tai 5 kertaa. Ensin kiukuttelee puolen viikkoa, mikään ei ole vialla kun kysyy. Sitten pamauttaa, että tästä ei tule mitään. Itkeä tihrustaa omassa umpikujassaan. Siinä sitten toinen osapuoli (minä) kertoo kaikkia niitä syitä, miksi kannattaisi olla yhdessä. Kaikki hyvä mitä meillä on. Pyydän että jatkettaisiin silti (itken ja olen siis ihan paniikissa ja lyötynä). Kohta mies sanoo että nukutaan nyt yön yli ja katsotaan sitten. Seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Voi olla jopa niin hyvää ja iloista että. Minä taas koitan keräillä niitä luottamuksen palasia ja kestää monta kuukautta, että osaan taas jollain lailla luottaa yhteiseen tulevaisuuteen. Että asiat ovat niinkuin on sovittu. Että ollaan yhdessä, maksetaan lainoja yhdessä, pidetään se loma niinkuin on sovittu jne.

Olen huomannut että nämä uhkailut tulevat tietyin väliajoin. Edellisestä on jo aikaa, joten ehkä seuraava tulee tossa kesän jälkeen. Se on jonkinlaista oman egon pönkittämistä. Saada toinen itkemään ja epävarmaksi. Olla itse se vähän parempi ihminen. Sitten voi olla se ritari, joka lohduttaa ja saa asiat taas oikein.

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Minun mies teki tuota kuvaamaasi erolla uhkailua kaksi kertaa, ihan siis puun takaa yllättäen ilman että olisi mistään ongelmista maininnut aiemmin. Ja minä siis aika hädissäni siihen kerroin aina että rakastan ja mitä kaikkea hyvää meillä oli jne. Ja mies sitten seuraavana päivänä oli niin iloista miestä kuin mitään ei olisi koskaan sanonutkaan. Sillä oli oikeasti ollut vain paska päivä ja päätti purkaa sen minuun ja tehdä minulle epävarman olon (koska hänellä oli jostain itsellä epävarma olo). No kun sama toistui kolmannen kerran niin sanoin vain erouhkaukseen vastaukseksi, että "selvä, erotaan sitten jos kerran haluat" ja poistuin huoneesta (en kuitenkaan asunnosta). En siis halunnut erota, mutta en tykkää uhkailusta. Miespä raivostui minulle siitä, ja alkoi huutamaan että miksi haluan erota ja olen paska kun haluan erota. Sanoin edelleen rauhallisesti että "en minä halua erota, sinähän sitä ehdotit ja minä vain sanoin että se sopii jos välttämättä sitä haluat". Mies mökötti vihaisena kaksi päivää. Mutta sen jälkeen ei ole kertaakaan enää uhannut. Joten suosittelen kokeilemaan.

Meillä oli sitä samaa ja mies oli sitä mieltä, että kyllä tämä näyttää siltä että erotaan. Syynä miehen erokorttiin oli se, että en toipunut hänen pettämisestään vaan romahdin muutaman viikon välein ja purskahdin itkuun, kun pintaan nousi tosiasia, että meidän avioliitto ei ole enää pyhä miehen tekojen vuoksi.

Mä sanoin sitten että erotaan, en halua elää hänen kanssaan. Jaettä mies voi muuttaa naisensa luo. Sanoin myös, että ero on nopea, kun mies maksaa puolet omakotitalon arvosta mulle niin saan ostettua oman asunnon. Talon arvo meillä 500 000 eli pyysin 250 000 näppiin. Sanoin myös, että otat sitten ainakin osa noista komesta muksusta mukaan, mä en yksin ala kaikkia kasvattamaan.

Sen jälkeen mies hakkui minut ilkeäksi, koska eihän hänsaa ostettua 250 000 eurolla kunnon asuntoa. No kas, enhän minä saa samalla summalla yhtään sen kummempaa asuntoa. Ei ollut mies ihan miettinyt mitä ero tarkoittaa käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa tilanteessa uhkailu tapahtuu?

Avopuoliso on uhannut erolla 4 tai 5 kertaa. Ensin kiukuttelee puolen viikkoa, mikään ei ole vialla kun kysyy. Sitten pamauttaa, että tästä ei tule mitään. Itkeä tihrustaa omassa umpikujassaan. Siinä sitten toinen osapuoli (minä) kertoo kaikkia niitä syitä, miksi kannattaisi olla yhdessä. Kaikki hyvä mitä meillä on. Pyydän että jatkettaisiin silti (itken ja olen siis ihan paniikissa ja lyötynä). Kohta mies sanoo että nukutaan nyt yön yli ja katsotaan sitten. Seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Voi olla jopa niin hyvää ja iloista että. Minä taas koitan keräillä niitä luottamuksen palasia ja kestää monta kuukautta, että osaan taas jollain lailla luottaa yhteiseen tulevaisuuteen. Että asiat ovat niinkuin on sovittu. Että ollaan yhdessä, maksetaan lainoja yhdessä, pidetään se loma niinkuin on sovittu jne.

Olen huomannut että nämä uhkailut tulevat tietyin väliajoin. Edellisestä on jo aikaa, joten ehkä seuraava tulee tossa kesän jälkeen. Se on jonkinlaista oman egon pönkittämistä. Saada toinen itkemään ja epävarmaksi. Olla itse se vähän parempi ihminen. Sitten voi olla se ritari, joka lohduttaa ja saa asiat taas oikein.

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Minun mies teki tuota kuvaamaasi erolla uhkailua kaksi kertaa, ihan siis puun takaa yllättäen ilman että olisi mistään ongelmista maininnut aiemmin. Ja minä siis aika hädissäni siihen kerroin aina että rakastan ja mitä kaikkea hyvää meillä oli jne. Ja mies sitten seuraavana päivänä oli niin iloista miestä kuin mitään ei olisi koskaan sanonutkaan. Sillä oli oikeasti ollut vain paska päivä ja päätti purkaa sen minuun ja tehdä minulle epävarman olon (koska hänellä oli jostain itsellä epävarma olo). No kun sama toistui kolmannen kerran niin sanoin vain erouhkaukseen vastaukseksi, että "selvä, erotaan sitten jos kerran haluat" ja poistuin huoneesta (en kuitenkaan asunnosta). En siis halunnut erota, mutta en tykkää uhkailusta. Miespä raivostui minulle siitä, ja alkoi huutamaan että miksi haluan erota ja olen paska kun haluan erota. Sanoin edelleen rauhallisesti että "en minä halua erota, sinähän sitä ehdotit ja minä vain sanoin että se sopii jos välttämättä sitä haluat". Mies mökötti vihaisena kaksi päivää. Mutta sen jälkeen ei ole kertaakaan enää uhannut. Joten suosittelen kokeilemaan.

Miksi tämä on saanut alapeukkuja??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaisessa tilanteessa uhkailu tapahtuu?

Avopuoliso on uhannut erolla 4 tai 5 kertaa. Ensin kiukuttelee puolen viikkoa, mikään ei ole vialla kun kysyy. Sitten pamauttaa, että tästä ei tule mitään. Itkeä tihrustaa omassa umpikujassaan. Siinä sitten toinen osapuoli (minä) kertoo kaikkia niitä syitä, miksi kannattaisi olla yhdessä. Kaikki hyvä mitä meillä on. Pyydän että jatkettaisiin silti (itken ja olen siis ihan paniikissa ja lyötynä). Kohta mies sanoo että nukutaan nyt yön yli ja katsotaan sitten. Seuraavana päivänä on kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Voi olla jopa niin hyvää ja iloista että. Minä taas koitan keräillä niitä luottamuksen palasia ja kestää monta kuukautta, että osaan taas jollain lailla luottaa yhteiseen tulevaisuuteen. Että asiat ovat niinkuin on sovittu. Että ollaan yhdessä, maksetaan lainoja yhdessä, pidetään se loma niinkuin on sovittu jne.

Olen huomannut että nämä uhkailut tulevat tietyin väliajoin. Edellisestä on jo aikaa, joten ehkä seuraava tulee tossa kesän jälkeen. Se on jonkinlaista oman egon pönkittämistä. Saada toinen itkemään ja epävarmaksi. Olla itse se vähän parempi ihminen. Sitten voi olla se ritari, joka lohduttaa ja saa asiat taas oikein.

Sitten kun vielä uskaltaisi joskus tehdä niin, että sanoisi vaan "olen kyllä täysin samaa mieltä" ja lähtisi pakkaamaan viikon tavarat mukaan. Niin menisikö se toinen siitä sitten oikeasti paniikkiin vai miten se reagoisi, kun en enää toimisikaan niinkuin "käsikirjoituksessa" on kirjoitettu?

Minun mies teki tuota kuvaamaasi erolla uhkailua kaksi kertaa, ihan siis puun takaa yllättäen ilman että olisi mistään ongelmista maininnut aiemmin. Ja minä siis aika hädissäni siihen kerroin aina että rakastan ja mitä kaikkea hyvää meillä oli jne. Ja mies sitten seuraavana päivänä oli niin iloista miestä kuin mitään ei olisi koskaan sanonutkaan. Sillä oli oikeasti ollut vain paska päivä ja päätti purkaa sen minuun ja tehdä minulle epävarman olon (koska hänellä oli jostain itsellä epävarma olo). No kun sama toistui kolmannen kerran niin sanoin vain erouhkaukseen vastaukseksi, että "selvä, erotaan sitten jos kerran haluat" ja poistuin huoneesta (en kuitenkaan asunnosta). En siis halunnut erota, mutta en tykkää uhkailusta. Miespä raivostui minulle siitä, ja alkoi huutamaan että miksi haluan erota ja olen paska kun haluan erota. Sanoin edelleen rauhallisesti että "en minä halua erota, sinähän sitä ehdotit ja minä vain sanoin että se sopii jos välttämättä sitä haluat". Mies mökötti vihaisena kaksi päivää. Mutta sen jälkeen ei ole kertaakaan enää uhannut. Joten suosittelen kokeilemaan.

Miksi tämä on saanut alapeukkuja??

Joku erolla uhkaileva käynyt alapeukuttamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vastaisin vaan: senkun lähdet.

Tekisin saman. Katsoisin tyynesti silmiin ja sanoisin että sopii minulle, milloin muutat? Sitten kääntäisn selän ja menisin touhuamaan lapsen kanssa.