Miten saatte pidettyä työnhakuvireen yllä?

Muutama päivä pitää välillä levätä. Toisaalta kun saa haastattelukutsun, se piristää - että noteerataan. Kun saisi sen työpaikankin.

Olin tänään taas haastattelussa. Väsyttää (oli 300 km päässä, heräsin ennen 4 aamulla, tulin noin tunti sitten kotiin).

Pidän sulle peukkuja (ja varpaita), että saisit sen työn!

Ilmeisesti olen itse jotenkin turtunut. Koulutukseni on erikoinen ja työhistoriani rikkonainen. Kokemusta on kertynyt monelta eri alalta, kultakin kuitenkin aika vähän. En voi tehdä yhteenkään avoimeen paikkaan hakemusta millään kopioi-ja-liitä-tekniikalla, vaan jokainen hakemus on kirjoitettava alusta loppuun. Vain yhteystiedot tulee pohjan mukana.

Soitan työnantajan edustajalle saadakseni selville, millaista ihmistä he hakevat. Muotoilen hakemuksen kokemukseni ja puhelun perusteella. CV:ni on jumalaton tilkkutäkki, joka ei mitenkään mahdu mihinkään pariin sivuun, jos kirjoitan edes jotakin kaikista tekemistäni töistä. Lopputulos: kirjoitan CV:nkin erikseen. Keskityn vain hakemuksen kannalta oleellisiin kokemuksiini ja kuittaan muun työhistorian pelkällä maininnalla. Yhden hakemuksen ja CV:n tekemiseen menee parista tunnista kahteen päivään.

Kun hakemus on lähtenyt, unohdan sen autuaasti. Joskus ani harvoin on sitten tullut kutsu haastatteluun. Olen syytänyt erilaisia hakemuksia pitkin Suomea ja vähän Ruotsiakin varmaan satoja kappaleita. Niillä olen saanut vuoden 2000 jälkeen yhteensä kolme (!) työpaikkaa. Muut työpaikkani olen saanut suhteilla tai harjoittelujakson jälkeen.

Silti jokainen kiitos-mielenkiinnosta-viesti on pettymys. Erityisesti kirpaisee, jos olen oikein innostunut jostakin hakemastani työstä. Tosin nykyään en enää jaksa innostua samoin kuin ennen.

Heinäkuun pidän lomaa hakemusten rustaamisesta. Ei silloin kukaan ketään palkkaa. 

Nyt olen kouluttautumassa uudelle alalle, joka jotakin täysin muuta kuin aikaisempi kokemukseni ja koulutukseni. On pakko todeta, ettei tämä uusi ammatti ole parhaiden ominaisuuksieni mukainen. Mutta jotakin pitää tehdä. Varmaa on, että jos jää kotiin lojumaan ja kirjoittamaan vastentahtoisesti hakemuksia, saa lojua vaikka varhaiseen kuolemaansa asti.

Voi vinde kirjoitti:

Pidän sulle peukkuja (ja varpaita), että saisit sen työn!

Kiitos :-)

Mulla menee kausittain. Välillä oon into piukeena väsäämässä hakemusta hakemuksen perään ja välillä on viikkoja (jopa kuukausi) etten vaan jaksa. Vuoden ollut nyt työttömänä.

Miten saatte pidettyä työnhakuvireen yllä?

Satojen hakemisten jälkeen en enää jaksa, mutta miksi pitäisikään. Kyllähän kaikkiin avoimiin tehtäviin saadaan työntekijä palkattua. Kaikkien panosta ei selvästikään tarvita.

T. YTM

Kahdessa edellisessä oli liian vähän työkokemusta (10 v järjetöissä ei riittänyt toisessa). Nyt "läheltä pitää" taas sanoo, että kun minulta puuttuu ne x perusopinnot .... vaikka ON työkokemusta.

Aina on joku vika.