Narsistien uhrit

Innolla odotan taas näitä keittiöpsykologeja, jotka ovat diagnosoineet muille narsistisen persoonallisuushäiriön ilman minkäänlaista pätevyyttä tai edes tietoa diagnosointikriteereistä.

Vierailija kirjoitti:

Innolla odotan taas näitä keittiöpsykologeja, jotka ovat diagnosoineet muille narsistisen persoonallisuushäiriön ilman minkäänlaista pätevyyttä tai edes tietoa diagnosointikriteereistä.

Siinähän odotat. Haluat tyrehdyttää keskustelun narsismista ilmiönä, jotta kaikki lievästi tai kohtalaisen narsistisesti käyttäytyvät saisivat olla "terveitä", eikä heidän käytöstään eriteltäisi, vaikka se on hyvin tunnistettavaa, onhan erittely inhottavaa. Haluaisit, että kyseistä persoonallisuushäiriötä tarkasteltaisiin ääri-ilmiönä, vaikkei se edes ole kovin harvinainen, että persoonallisuushäiriöinen näyttäisi joltain epäihmiseltä, johon verrattuna muut näyttävät normaalimmilta. Oletko ajatellut, onko häiriön marginalisoiminen oikein, noin asiallisesti ja vielä häiriötä sairastavia kohtaan? Vai onko henkilökohtainen päämäärä tärkeämpi?

Vierailija kirjoitti:

Innolla odotan taas näitä keittiöpsykologeja, jotka ovat diagnosoineet muille narsistisen persoonallisuushäiriön ilman minkäänlaista pätevyyttä tai edes tietoa diagnosointikriteereistä.

Diagnosointikriteerit löytyy netistä, ja on aika harvinaisen selvät tämän taudin kohdalla.

Kaikkien naispuolisten ystävieni exät ovat olleet "narsisteja", paitsi yhden. Miehissä on narsisteja kyllä naisia huomattavasti enemmän. Narsisti on pintapuolisen hurmaava ja karismaattinen, mutta hän voi tuhota itsetuntosi täysin. Narsisti on usein myös hyvin menestynyt, niinpä heitä on johtajissa, poliitikoissa jne paljon. En kuitenkaan jaksa uskoa, että ne exät olisivat jokainen olleet narsisteja. Se on vain helppo haukkumasana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Innolla odotan taas näitä keittiöpsykologeja, jotka ovat diagnosoineet muille narsistisen persoonallisuushäiriön ilman minkäänlaista pätevyyttä tai edes tietoa diagnosointikriteereistä.

Diagnosointikriteerit löytyy netistä, ja on aika harvinaisen selvät tämän taudin kohdalla.

Kaikkien mt-häiriöiden diagnostiset kriteerit ovat julkiset. Ne on kuitenkin luotu lääkäreiden - erityisesti psykiatrien - työvälineiksi, ei jonkinlaisiksi nettitesteiksi, joiden avulla maallikko pystyisi diagnooseja tekemään.

Varsinkin psykiatrisessa diagnostiikassa on myös tärkeää, että lääkärin ja tutkittavan välinen suhde on ammatillinen, jolloin lääkäri kykenee arvioimaan tutkittavaa mahdollisimman objektiivisesti. Ja lisätään vieläpä se, että diagnoosi perustuu tutkittavan haastattelemiseen, usein myös aiempiin terveystietoihin. Persoonallisuushäiriödiagnoosin asettaminen edellyttää yleensä useita tapaamisia usean viikon tai kuukauden aikana.

Niin ja persoonallisuushäiriöitä ei yleensä pidetä "tauteina". Vaikka ICD-10:ä suomeksi tautiluokitukseksi kutsutaan, se kuitenkin sisältää suuren määrän "ei-tauteja" kehitysvammoista potilaan saattajana olemiseen.

Pahoittelut pitkästä selityksestä. Narsistisella persoonallisuushäiriöllä on kuitenkin niin huono maine, että minusta on epäeettistä käyttää sitä hihasta vedettynä haukkumasanana.

Menisitte akat nyt vaikka kilpailemaan vammaisten moottoriurheilussa, niin menestyisitte tässä lajissa, kuin elämä, eikä täten se, että heterolla rinnakaissukupuolen adonis, näyttää karismaattiselta ja on vähintään liki normiälyinen ja menestynyt, herättäisi sähinäänne persoonallisuushäiriön kirjosta.

Ystäväpiirissäni oli yksi selkeä narsku. Se sijaan en ole törmännyt tuohon ilmiöön, että exät leimattaisiin narsisteiksi.

Tämä uusi "ystävä" tupsahti aikoinaan vakiporukkaamme, ihan muitta mutkitta. Oli tosi kiva alkuun, hyväntuulinen ja huomioiva. Minua tosin otti aivoon se kaikentietävyys, hän kun kaikessa mukavuudessaan tykkäsi kumminkin olla vähän muiden yläpuolella ja tietää kaikesta kaiken. Minä olinkin sitten kaveriporukan ainoa, joka ei yksityiselämässään joutunut häntä kovin lähelle, kun hän kai haistoi, etten ollut varauksettoman ihastunut. Yhden kaverin suojauksista hän meni heittämällä läpi, ja sittemmin omi koko kaverin itselleen. Lupaili paljon mielenkiintoisia asioita ja nosti uhrin itsetuntoa, kunnes sai tämän hallintaansa. Sitten alkoi pompottaminen, kaverin varpaillaanpito ja arvon alentaminen. Ja kaikelle tälle oli aina joku selitys, niin, että kaveri sinisilmäisesti nieli syötin koukkuineen vielä pitkään. narskureppanaa piti ymmärtää ja ihailla kaikesta huolimatta. Meidän muiden kavereiden mustamaalaus ja syrjäyttäminen alkoi tehokkaasti, mutta minä pidin sivusta yhteyttä tähän kaveriini, onneksi.

Jossain kohtaa kaverin silmät avautuivat, narsku luuli häntä paljon tyhmemmäksi ja tuli varomattomaksi. Ja auta armias, mikä paskamyrsky nousi, kun narsku paljastui... Se käytös oli jotain aivan käsittämätöntä. Meni tosi pitkään, ennen kuin vainoaminen, julkinen mustamaalaaminen ja muut kurjat temput loppuivat, ja vielä pidempään meni ystävän henkisessä laastaroimisessa. Hän oli niin ollut tämän narskun pauloissa, jaksanut uskoa parempaan ja samalla kokenut alentamista... 

Kyllä oppikirjaesimerkin narsistista tunnistaa, kun sellainen ihan oikeasti osuu kohdalle.   

Missä näitä kaveriporukoita oikein on, jossa kaikkien eksät muka on olleet narsisteja? Millaisia ovat? En ole törmännyt minäkään tämmöiseen, siksi hämmästelen.

Voisitteko kertoa yksityiskohtaisia esimerkkejä miten narsku on ensin ollut ystävällinen? Miten erottaa normaalin ystävällisyyden narskun ystävällisyydestä? Eikös kaikki ihmiset ole ensalkuun normaalin ystävällisiä toisilleen, kun ei vielä kunnolla tunneta?

Millaista se vainoaminen ja mustamaalaaminen on, ihan konkreettisia esimerkkejä? Kertooko narsku siis alentavia ja nolaavia tarinoita uhrista, tarinoita, jotka eivät ole totta?

Vierailija kirjoitti:

Voisitteko kertoa yksityiskohtaisia esimerkkejä miten narsku on ensin ollut ystävällinen? Miten erottaa normaalin ystävällisyyden narskun ystävällisyydestä? Eikös kaikki ihmiset ole ensalkuun normaalin ystävällisiä toisilleen, kun ei vielä kunnolla tunneta?

Millaista se vainoaminen ja mustamaalaaminen on, ihan konkreettisia esimerkkejä? Kertooko narsku siis alentavia ja nolaavia tarinoita uhrista, tarinoita, jotka eivät ole totta?

Narsisti mielistelee sinua aluksi mahdollisimman paljon, koska tarvitsee ympärilleen "hovia" joka ihailee häntä. Hän ei ole aidosti kiinnostunut sinusta, vaan kaikki pyörii hänen asioidensa ympärillä, hän haluaa huomiota ja hakee sitä kaikin mahdollisin tavoin. Keksii esim draamaa ja valheita huvikseen. Saattaa kertoa itse keksimiään valheita yhteisistä tuttavista, ja nauttii siitä että saa ihmisten väleihin kismaa. Hän kertoo niin nolaavia ja rumia tarinoita muista ihmisistä, että sinulle ei tulisi mieleenkään että se ei olisi totta. Niin vakuuttavasti valehtelee, ja haukkuu selän takana muita. Itse uhri on se, jota haukutaan eniten ja hän tekee kaikkensa saadakseeen muut ihmiset tätä uhria vastaan, varsinkin jos on kyse työporukasta tai ystäväporukasta. Hän saattaa puhua potaskaa vuosikausia tästä uhrista. On hyvin vaikea saada hänet kiinni valheista. Hän on erittäin manipuloiva ja ovela. Et uskoisi kuinka julma hän on, ellet itse joudu uhriksi. Jos asetut narsistia vastaan, narsistin viha on pelottava. Siksi monet pysyvätkin "hovissa" koska eivät uskalla kohdata narsistin vihaa. Narsisti pelaa kaikilla ihmisillä, hänellä ei ole empaattisia tunteita ja jos hän kyynelehtii, se on esittämistä. Esittää hienosti myös uhria, jos esim kiusattu on laittanut välit häneen poikki. Jos joudut tällaiseen kuvioon, kannattaa varmistaa tarina myös sen oikean uhrin eli kiusatun puolelta. Narsistin valheet ovat erittäin uskottavia ja tarkkaan mietittyjä.

Tuossa mainitsemassani tapauksessa narskun tapa oli tosiaan esittää kaikkitietävää, ja sitten "hyväksyä" muidenkin mielipiteet... Siinä ikään kuin pääsi "itseään paremman ja viisaamman" ihmisen suosioon. Kovin sydämellinen hän oli myös, suorastaan holhoavalla tavalla. Siis tyyliin "jos sinulla on hätä, ota ihmeessä yhteyttä vaikka keskellä yötä, niin riennän apuun". Vähän semmoinen "liian hyvää ollakseen totta", ja niinhän hän olikin. 

Ystäväni yrittäessä irtautua hänestä, hän ryhtyi systemaattisesti pilaamaan ystäväni välejä meidän vanhaan kaveriporukkaan. Siitähän hänet oli jo irrotettu, ja kun hän yritti paluuta, niin kyllä tuli pitkiä meilejä meille muille, että millainen tyyppi on kyseessä... Narsku esitti uhria ja yritti muka jalomielisesti pelastaa meidät tältä ystävämme kamalalta persoonalta. Hän kertoi jopa hyvin arkaluonteisia asioita itsestään, luottamuksellisesti: "Haluan kertoa sinulle itsestäni tämän, ennen kuin ystäväsi ehtii käyttää tätä tietoa minua vastaan..." Tarinat olivat hyvin todentuntuisia ja mietinkin vankasti, voisivatko ne pitää paikkansa. Kun hänhän kerran tunsi ystäväni nyt niin hyvin, ehkä paremmin kuin minä koskaan?

Päädyin kumminkin uskomaan ystävääni, jolloin narsku kippasi paskalastin koko kaveripiirin niskaan. Hän paljastui ihan täysin. Kurja kyllä, hän onnistui pelottelemaan joitain kavereita loitommas, uhkaamalla sotkea heidät kamalaan skandaaliin, jonka hän nostaisi tästä uhristaan. Uhkasi jopa poliisilla ja kunnianloukkaussyytteellä ja oikeuteen todistajaksi joutumisella. Itse juttuhan siis oli ihan hatusta vedetty, mutta hän vakuutteli tuhoavansa koko porukan yksityisyyden, ellemme hylkäisi ystäväämme ja ottaisi häntä tilalle. 

t: 8

Näihinhän saattaa kuulua jopa sellaista mustamaalaamista, että otetaan yhteyttä uhrin kaverien lisäksi myös vaikka työnantajaan ja kerrotaan kauhujuttuja kys. ihmisestä. Ihan muutamalla puhelinsoitolla voi saada aikaan todella paljon pahaa. Ja narsissihan kyllä tietää, minne ottaa yhteyttä, kun olet uskoutunut hänelle ja hän tietää kaikki asiasi. Myös ne herkimmät, sillä niistä hän on erityisen kiinnostunut. Tieto kun on valtaa.

No isä oli kunnon narsku ja on vieläkin (emme ole väleissä). Keksi omia hulluja sääntöjä ("maton hapsut oltava suorassa, kengät viivasuorassa linjassa hyllyssä) ja jos ei noudattanut sääntöä niin selkään tuli. Pahoinpiteli vaimoa ja lapsia ilman syytä "ennakoivasti ja kadvatuksellisesti". Taisteli kaikessa lapsiaan vastaan ikäänkuin lapsi olisikin toinen kilpaileva aikuinen (piti voittaa kaikki väittelyt, tietokilpailut, afrikan tähti jne, ja voitonriemuisena ilkkui hävinneelle ja pettyneelle lapselle).

Haukkui lapsen ulkonäköä jatkuvasti, koulumenestystä jatkuvasti (vaikka kympin tyttö olin) ja kaikin tavoin alisti ja nöyryytti. Jos vaikka juomalasi meni rikki vahingossa, piti itkien nöyristellä ja anoa polvillaan anteeksi. Uhkaili noiran tappamisella, kiristi kaikella mahdollisella, uhkaili jatkuvasti väkivallalla ja toteuttikin väkivaltaa tiuhaan tahtiin. Ja oma työstressi purettiin hakkaamalla lapsia. Minutkin on useaan kertaan yöllä kesken unie kiskottu sängystä isän halutessa piestä viaton lapsi vain oman stressinpurun takia.

Etä tällaista keittiöpsykologiaa jolla "viaton henkilö aiheetta leimataan narsistiksi' niinkuin joku tuolla veemäisesti kommentoi. Veemäinen kommentoija voi miettiä hetken, että millainen lapsuus minulla oli ja millaiset arvet pelko, kauhu ja väkivalta on jättänyt.

Pahoja, sadistisia ja luonnevikaisia ihmisiä ON olemassa. 70-80 luvulla vaan edes ladtensuojelu ei laittanut niitä kampoihin. Suku ja naapurit tiesi mitä me lapset koetaan ja kukaan ei auttanut koskaan.

Up!

Äitini on narsisti. Olen tajunnut tämän vasta aikuisiällä. Äiti oli ns. kylmä-kuuma. Jos käyttäydyin  mielensä mukaan, olin hyvä lapsi. Jos tein eri tavalla kuin hän olisi halunnut, hän muuttui kylmäksi ja välinpitämättömäksi. Hän vähätteli minua, oli kateellinen, näki minut uhkana... Hämmentävintä oli että hän muunteli totuutta mielensä mukaan ja käänsi ne aina niin ettei hänessä itsessään ole mitään vikaa. Hän ei ole pyytänyt minulta koskaan anteeksi. Rakastan äitiäni mutta en osaa luottaa rakkauteensa. Äidistä en ole päässyt eroon mutta olen oppinut suhtautumaan häneen. Pysyn tietoisena kauempana, en kerro kaikkia asioitani, elän omaa elämääni.

Lapsuuteni narsistin kanssa teki sen että olen hakeutunut narsistien seuraan tiedostamattomasti. Minulla onkin ollut paljon pettymyksiä parisuhteissa ja vaikeuksia muodostaa tasapainoisia suhteita. Tavallaan olen koko ikäni opiskellut narsismia ja siitä selviämistä. Annan neuvoksi narsismin ja psykopatian kanssa kamppaileville, että jos narsisti ei ole lähisukulaisesi, juokse karkuun henkesi edestä ja katkaise suhteesi ihan kokonaan tähän ihmiseen. Narsistin kanssa ei voi elää vahingoittamatta itseään.

Vierailija kirjoitti:

Innolla odotan taas näitä keittiöpsykologeja, jotka ovat diagnosoineet muille narsistisen persoonallisuushäiriön ilman minkäänlaista pätevyyttä tai edes tietoa diagnosointikriteereistä.

Tottakai odotat innolla, että pääset korjaamaan sinua alempien olentojen surkeat käsitykset. Tämä on itsestäänselvyys.