Miksette pullukat myönnä että olette vaan kateellisia timmeille treenaajille?

Voi sua...minut saa onnelliseksi ihan muut asiat kuin se miltä minä näytän. Voi olla teille pinnallisille ihmisille vaikea uskoa että kaikki todella eivät halua käyttää ainoaa elämäänsä oman kuorensa puunaamiseen, se vaan on esim. minun mielestäni todella tyhjänpäiväistä. Mutta jos se tekee sinut onnelliseksi niin jatka toki valitsemallasi tiellä :)

Ja kuka on väittänyt, että emme ole kateellisia kunnollisille treenaajille?

En kyllä ole. Sen sijaan olen kateellinen siimakätiselle amiksen keskeyttäneelle kaverilleni, joka saa naisia sormia napsauttamalla

Vierailija kirjoitti:

Voi sua...minut saa onnelliseksi ihan muut asiat kuin se miltä minä näytän. Voi olla teille pinnallisille ihmisille vaikea uskoa että kaikki todella eivät halua käyttää ainoaa elämäänsä oman kuorensa puunaamiseen, se vaan on esim. minun mielestäni todella tyhjänpäiväistä. Mutta jos se tekee sinut onnelliseksi niin jatka toki valitsemallasi tiellä :)

On se kun teille pullukoille ei mene kaaliin, että kyse ei ole vain ulkonäöstä vaan terveydestä. Millään kävelylenkillä joka toinen päivä ei pysytä terveenä varsinkin kun ruokavalio koostuu suolasta, rasvasta ja sokerista... Ulkokuoresta ei ole pakko välittää, mutta terveys on tärkeintä mitä on.

Pussi kesti koko päivän, samoin onnellisuus :p

Minä olen pullukka treenaaja. Ruoka vain on hyvää. Mulla on hyvä peruskunto mutta läski massu, vaikka olenkin normipainon rajoilla. 

Täh, totta kai myönnän. :D Mutta en tahtoisi itselleni rumaa sixpackia, haluaisin olla vain laiha. Mutta minkäs teet, sipsit on hyviä ja vievät voiton hyvästä kropasta. 😎

Olen tavannut monta pullukkaa/lihavaa ja heistä vaan yksi väittänyt olevansa onnellinen sellaisena kun on ja tyytyväinen omaan kroppaansa. Ensimmäisen kerran kun näin naisen humalassa tuli mulle itkemään kuinka kateellinen mulle on mun kropasta ja kuinka kurjaa olla ylipainoinen....selvin päin taas rakastaa itseään, tuskin muistaa avautumistaan

Fitness ihmisten elämäntavat on kaikkea muuta kuin terveelliset. Netti on pullollaan tarinoita missä tämä myönnetään vasta jälkikäteen. Moni on aidosti onnellisempi kun saa ottaa elämässään rennommin, ilman jatkuvaa treeniä ja ruuan vahtausta.

Kyllä mä varmaan olisin tyytyväisempi vartalooni jos se olisi timmimpi, mutta tuskin mun elämä olisi sen onnellisempaa isommassa mittakaavassa. Nautin kun saan iltaisin hipsiä villasukissa ja juoda teetä kuin että stressaisin että taas pitää mennä lenkille ja voinko mä nyt syödä tätä sämpylää kun siinä on hiilareita. En kertakaikkiaan jaksaisi tähän lapsiperhe-elämän päälle mitään säännöllisiä treenejä. Tykkään rennosta elämästä.

Moni timmi treenaaja on tullut mulle tunnustamaan, että olisi kauhean kiva joskus vaan herkutella ja laiskotella. Mut kun ei voi, menee kroppa pilalle. Oma valinta.

Olisit laittanu jonku perustreenaajan ja itsestään huolehtijan vertailukohteeksi. Fitness ei todellakaan oo terveellistä millään mittapuulla. Lainaten ohjelman fitnespimua "lapsettomuus on mahdollista, mutta sen riskin otan"

Oikeesti sun mielestä tervettä, et kroppa laitetaan sekasi liian kovalla reenillä ja vähällä syönnillä?

Suurin osa entisiä syömishäiriöisiä ja fitness vain pintaa. Ruokitaan sitä omaa sairasta mieltä omaa sairasta kroppaa kohtaan.

Siis tottakai oon kateellinen siitä, että jollain on ihan unelmakroppa. Siskoni ja hyvä ystävä ovat fitness-tyyppejä. En ole kateellinen siitä, että molemmat ajattelevat jatkuvasti pakko-oireisesti sitä mitä muut heistä ajattelevat, eivät ole juurikaan kehittäneet omaa persoonaa esimerkiksi lukemalla, kun päivittäin pitää käydä salilla ja toisella vielä syömishäiriö.

En mä millään pullalla ole itseäni lihavaksi vetänyt. Olen vegaani, joten en oikeen pysty edes syömään mitään karkkeja tms :D Kyllä sitä helposti lihoo, kun istuu 8h toimistossa ja 2h bussissa ja harrastuksiin kuuluu esim politiikasta kirjoittaminen, muttei mikään pumppaus. Hyötyliikuntaa ulkona sään salliessa.

Kroppa siis monilla siisti, mut sisältö puuttuu. Säälihän se ennemmin on, jos oma kroppa on elämän suurin saavutus. Tähtään vähän toisenlaiseen arvomaailmaan ja perintöön ;)

Olen lehdistä lueskellut, että jotkut näistä timmitreenaajista ovat kiusanneet itsensä jopa sairaalahoitoon ja syömishäiriöihin asti. Kuljetaan rahkapurkki ja itupussi käsilaukussa naama norsunv*lla ympäriinsä silnänaluset mustina. Mistä pitäisi olla kateellinen? Mitä merkitystä on timmillä kropalla jos korvien väli huutaa tyhjyyttään. Olisi hyvä jos ihmiset ponnistelisivat yhtä ahkerasti tyhmyyttä, ilkeyttä ja tietämättömyyttä vastaan, lukisivat kirjoja ym. sivistävää.

Koko maailma on sairas, jos liikunta katsotaan vain extraharrastukseksi eikä pakolliseksi kehonhuolloksi, jota harjoitetaan vauvasta vaariin. Kyllä suomalainen katukuva on karsea: ainakin puolet ovat ylipainoisia ja sama näyttää olevan tilanne lastenkin kohdalla. Roskaruokaa mätetään niin paljon, että oikeaa näläntunnetta ei edes ikinä ehditä tuntea. Ei ihme, jos sote-budjetit menevät kohtuuttoman suuriksi. No onneksi rahat loppuvat jossakin vaiheessa, niin eiköhän tahti muutu. Tai veronmaksajista tehdään henkisesti sairaita masentujia....

Ihan turha keshuskella läskeillään. Huono vitsi.

Mä kyllä tykkään rehellisesti että nainen on hieman pullukka, ei mikään jumalaton läski mutta pyöreät pehmeät muodot, pehmeä masu jne.

Mielummin hivelen pömppöä kuin sixpackia..

Vierailija kirjoitti:

Nautin kun saan iltaisin hipsiä villasukissa ja juoda teetä kuin että stressaisin että taas pitää mennä lenkille ja voinko mä nyt syödä tätä sämpylää kun siinä on hiilareita.

Tässä näkyy juuri se, ettei ihmisellä joka ei kuntoile ole mitään käsitystä koko hommasta. Lenkki on liikkuvalle ihmiselle nautinto siinä missä sinulle se sipsipussi. Lenkille ei siis pidä mennä, vaan sinne pääsee.

Ja lenkin jälkeen, tai miksei myös ennen, sämpyläkin maistuu vaikkapa villasukat jalassa hipsutellen.  Itseasiassa liikkujan on hyvä pitää viikossa yksi ns. herkkupäivä, mutta moni jättää väliin kun makeaa tai suola-rasvaista ei enää vain tee mieli.

Syömättä ei kukaan urheileva todellakaan ole! Energiaa meinaan kuluu niin paljon, ettei treenistä tule yhtään mitään jos syö vähän. 

Onneksi sitä on jo.sen verran ikää, ettei tarvii olla kateellinen.kellekkään. jos mun prioriteetti olis olla fit, mä olisin. Mutkun ei, mä tykkään tämmösest elämästä, jossa voi vaan olla. Voin lähteä kävelylle löntystäen jos huvittaa, mutta voin myös esim. mennä puiston.penkille istumaan ja vaan olla. Se se kuule onkin taitolaji, tuo pelkkä oleminen. Mutta tekee hyvää sielulle :)N42

Vierailija kirjoitti:

Vaan valitatte fitness-buumin "pinnallisuutta"...

Tavoitteellinen treenaus ja terveelliset elintavat tuovat aitoa onnellisuutta, pikaruoan ja jälkiruokien mussutus vaan hetkellistä mielihyvää joka pidemmällä aikavälillä tekee masentuneeksi.

Myönnän olevani kateellinen, mutta en timmeille treenaajille vaan vähän toisenlaisen hoikemman vartalon ilman kummempaa treenaamista omaaville. (En mussuta pika- tai jälkiruokaa, vaan tykkään oikeasta ajan kanssa valmistetusta kotiruoasta ja ruisleivästä, jossa on voita päällä, ja näillä olen läskini kerryttänyt.)

Olin ennen yksi timmeistä... Treenaan nykyäänkin, mutta sairauteni vuoksi olen pullukka. Pahoittelen, jos tämä häiritsee sinua.

Olen reippaasti ylipainoinen ja yrittänyt laihduttaa monta kertaa onnistumatta. Viimeisen puolen vuoden aikana olen kuitenkin pikkuhiljaa saanut todella suuren motivaation alkaa urheilemaan ja syömään monipuolisesti ollakseni terve, en niinkään laiha.

En ole enää kateellinen timmeille treenaajille, koska olen vihdoin saavuttanut sen mielentilan, jossa pääsen itsekin kiinni terveelliseen elämään ja ymmärrän, ettei kyse ole laihdutuskuureista vaan elämäntapamuutoksesta. Hiljaa hyvä tulee.

Toivon, että muutkin kokoiseni ihmiset pääsevät joskus tähän pisteeseen. Ulkonäkö on aivan toissijainen asia (ainakin minulle), mutta pitäkää siitä terveydestänne huolta.