Ärsyttää kyläpaikat, joissa pitää olla nälässä

Tarjoudu valmistamaan aamu- ja iltapalat niin saat mieleistä.

Tottakai haet kaapista omia eväitä! Itsekin laitan omat juomat kaverin jääkaappiin ja haen sieltä itse kun edellinen loppuu, illanistujaisissa siis. Ja jos ruokaa vien, alan itse sitä valmistaa kun muutkin alkaa ruokaa tehdä, joskus teen myös vain omalle porukalle jos ruokarytmi on eri toisten kanssa. Kuinka etäisiä ystävänne ovat, jollet kehtaa edes ruuasta puhella/kysellä?

Kannattaa kehdata avata suunsa, esimerkiksi lauseet "Hei! Minulla on nälkä. Sopiihan jos otan jääkaapistanne tuomani xxxx ja zzzzzz?" voivat toimia hyvänä täsmäiskuna tilanteeseen.

Miksi kyläilet missään vuorokausikaupalla? Pysy kotona.

Oletko kylässä sen tyypin luona, jolla oli kolmelle ihmiselle iltapalaksi yksi patonki ja pääruoaksi neljä makkaraa?

Mieheni serkun luona ollaan, eikä serkku ole hänellekään kovin tuttu. Olen kokeillut mennä avuksi keittiöön, mutta emäntä ei ole päästänyt, johon perheen isäntä onkin naureskellut keittiön olevan vaimon valtakuntaa, johon ei muilla ole asiaa, eikä hän itse ainakaan valita asiasta, hehhe. Ei olla oltu vielä montaakaan vuotta naimisissa, niin en viitsisi ottaa nipottamalla mitään raivoisan syöttösian mainetta, vaan mieluummin tyydyn kohtalooni. Ihmetyttää vaan tällainen emännöinti.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mieheni serkun luona ollaan, eikä serkku ole hänellekään kovin tuttu. Olen kokeillut mennä avuksi keittiöön, mutta emäntä ei ole päästänyt, johon perheen isäntä onkin naureskellut keittiön olevan vaimon valtakuntaa, johon ei muilla ole asiaa, eikä hän itse ainakaan valita asiasta, hehhe. Ei olla oltu vielä montaakaan vuotta naimisissa, niin en viitsisi ottaa nipottamalla mitään raivoisan syöttösian mainetta, vaan mieluummin tyydyn kohtalooni. Ihmetyttää vaan tällainen emännöinti.

ap

Selvästi haluaisivat, että lähdette jo pois. Miksi ihmeessä edes olette siellä.

Joo, tiedän tunteen. Niin rasittavaa! Lähisuvussani on 2 ihmistä, jotka syövät kolme kertaa päivässä pari voileipää tai jotain muuta yhtä pientä, ja ruoka-aikojen välillä voi olla jopa 8 tuntia. Vähän väliä ovat kutsumassa kylään, kun kumminkin ollaan hyvin läheisiä. Yhtä tuskaahan se syömättömyys on, vaikka muuten ihania ihmisiä ovatkin. En tiedä miten pysyvät hengissä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni serkun luona ollaan, eikä serkku ole hänellekään kovin tuttu. Olen kokeillut mennä avuksi keittiöön, mutta emäntä ei ole päästänyt, johon perheen isäntä onkin naureskellut keittiön olevan vaimon valtakuntaa, johon ei muilla ole asiaa, eikä hän itse ainakaan valita asiasta, hehhe. Ei olla oltu vielä montaakaan vuotta naimisissa, niin en viitsisi ottaa nipottamalla mitään raivoisan syöttösian mainetta, vaan mieluummin tyydyn kohtalooni. Ihmetyttää vaan tällainen emännöinti.

ap

Selvästi haluaisivat, että lähdette jo pois. Miksi ihmeessä edes olette siellä.

Huomenna lähdetäänkin. Ihan ovat itse ehdottaneet kyseistä vierailua vieläpä kestoineen, kun kuulivat meidän olevan tulossa heidän paikkakunnalleen. Sitä paitsi tarjoilut ovat olleet ihan alusta asti yhtä niukkoja. Talon emäntä itse syökin aina aterialla vain sen yhden perunan ja vähän lisukkeita. Ilmeisesti olettaa muidenkin olevan yhtä pieniruokaisia. Ihmetyttää myös miten noin pieniruokainen eukko voi olla silti hirvittävän ylipainoinen. No tämä oli jo rumasti sanottuna, mutta nälkäisenä sitä pääsee suusta sammakoita.

ap

Anoppilassa ei syödä iltaruokaa ollenkaan (kun ei niin vanhat ihmiset kuulemma tarvitse montaa lämmintä ateriaa päivässä). Sen sijaan siellä puputetaan ensin iltapäivällä kahvit, jonka kanssa pullaa, kakkua, marjapiirakkaa, suklaakeksejä ynnä muuta ynnä muuta. Sitten illalla toiset kahvit tai teetä jonka kanssa leipää ja vähän (tai paljon) lisää makeita herkkuja.

Itse en vaan pysty syömään montaa pullaa nälkääni, joten olen sieltä lähtiessä aina kuolemaisillani nälkään. Siis oikean ruoan nälkään.

Ja kyllä, olemme siellä tavallisesti useampia päiviä. Enkä minä voi ruveta anopin keittiössä jotain perunoita keittämään.

Mulla on yks pieniruokainen ystävä, jolla ei vissiin käy mielessä että muilla tulee nälkä aikaisemmin. Jos olen viikonloppun hänellä kylässä, käyn ostamassa omat aamu- ja iltapalat kaappiin nii ei ainakaan tartte nähdä nälkää.

Olen itse pieniruokainen ja pelkään aina, että vieraat jäävät meillä nälkäisiksi, vaikka yritän muistaa tarjota ruokaa paljon useammin kuin itse söisin. Toivoisin kyllä, että meillä kyläilevät sanoisivat, jos ruokaa ei tarjota tarpeeksi.

Tämä vatsani kurina on jo naurettavan kuuloista. Hassua, että silti nolottaa itseä, vaikka tavallaan tämä onkin isäntäperheen häpeä. Sitä vaan tulee sitten nätisti valehdeltua mahan kurnuttavan omiaan muiden ihmetellessä. Itselle on kunnia-asia kestitä vieraita hyvin ja yltäkylläisesti.

ap

Viikonloppu Ahvenanmaan saaristossa oli varsinainen nälkäleiri. Syötiin pelkkiä savustettuja ahvenia. Isäntäpari muistutti jo itsekkin ahvenia. Olihan siellä kauniit maisemat mutta ei ne nälkää poista:)

Lähtekää ajelemaan ja muka katselemaan kylille ja käytte jossain syömässä. Kurjaa kyllä sekin, kun omia ruokia kuitenkin toitte.

Kun kävin ekan kerran miehen isän luona tajusin, että täälläpä ei paljon syödä. Aamulla oli leipää, iltapäivällä ruoka ja illalla jukurtti... Sen jälkeen olemme käyneet kaupassa hakemassa ruokaa aina, kun mennään miehen isälle kylään (asuu kaukana ja ollaan siellä yleensä useampi päivä ).

Kokkaan siellä myös kaikille sapuskaa. Miehen isä aina ihmettelee miten me niin "paljon" syödään. Jotenkin hänelle on jotenkin ihan ihmetys sekin, että leikki-ikäinen syö 4-5 kertaa päivässä. Ihan hyvä järjestely näin, eipä tartte syödä kynsiä ja tietty vieraina voimme osallistua ruokakuluihin!

Vierailija kirjoitti:

Olen itse pieniruokainen ja pelkään aina, että vieraat jäävät meillä nälkäisiksi, vaikka yritän muistaa tarjota ruokaa paljon useammin kuin itse söisin. Toivoisin kyllä, että meillä kyläilevät sanoisivat, jos ruokaa ei tarjota tarpeeksi.

On se vieraille silti noloa alkaa syömään tarjoamisesta huolimatta silloin jos sinä et syö. Vinkkinä: Kata aina ne normaalit aamupalat, lounaat, välipalat, päivälliset ja iltapalat ja pyri syömään itse edes näön vuoksi jotain ihan pientä siinä sivussa. Olethan huolehtinut myös, että pöydässä on tarpeeksi ruokaa kerrallaan katettuna, jotta vieraan on mahdollista saada mahansa täyteen.

No nämä taas on niitä kohteliaisuusasioita jotka ihmiset näkee niin kovin eri tavalla. Vaikka minä veisin kylään mennessäni ruokaa, niin ei sitä hirveesti viitsis kysellä, muutenkun tuolleen, että voisko keittiössä auttaa. Voi muuten olla että isäntäväki loukkaantuu, vaikka se hölmöltä kuulostaakin. Ellei ole niin tuttu paikka, että tiedän ettei loukkaannu. Meille jos tulee kylään, niin saa ottaa jos vaan kysyy/ilmottaa, että nyt maistuis välipala ja yritän tietysti kyllä tarjotakin, niin ettei jää vieraan asiaksi kysellä ruuan perään, tai vaihtoehtoisesti olla nälässä.

Tuosta syystä en koskaan kutsu yövieraita. Syön itse vain 2-3 kertaa päivässä ja vaikka ruuanlaitosta pidänkin, en silti halua seistä koko päivää keittiössä. Tosin mulla on aterialla tarjolla enemmän kuin vain yksi peruna per nuppi. 

Eväät mukaan. Niin mä teen, kun menen kylään yhdelle pieniruokaiselle tuttavalle. Ekan kerran pääsi yllättämään: iltapalaksi oli appelsiini puoliksi ja luvattu "tukeva aamupala" oli paahtoleipä, juustosiivu ja kaksi kirsikkatomaattia. Innokas kutsumaan ihmisiä kylään, ja asuu sen verran kaukana, ettei päiväseltään oikein ennätä, pitää jäädä yöksi. Siispä ruokaa mukaan.