Sanooko miehet suuttuneena sellaisia asioita joita eivät tarkoita? Tai jos ovat surullisia?

Usein puolustuskeinojen käyttäminen tapahtuu tiedostamatta, henkilön pyrkiessä sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Anna Freudin muotoileman teorian mukaan psyykkistä uhkaa voivat aiheuttaa muun muassa superegon pelko (sisäistettyjen rajoitteiden voimakkuus), idin eli viettipohjan tarpeiden voimakkuuden pelko ja egon synteesin vaarantuminen (keskenään ristiriitaiset tarpeet). Uudempien teorioiden mukaan psyykkistä uhkaa voivat aiheuttaa esimerkiksi varhaisemmat minäkuvaan ja maailmankuvaan sopimattomat representaatiot (kognitiivis-konstruktiivinen teoria) tai ylipäänsä kognitiivisesti ristiriitaiset ja emotionaalisesti epämieluisat kokemukset.

Defenssimekanismeja ovat muun muassa kieltäminen, älyllistäminen, arvonkieltäminen (devaluoiminen), selittely (rationalisoiminen), huumori, torjunta (repressio) sekä projektio (sijoittaminen). Alun perin Anna Freud esitti listan 10 erillisestä defenssimekanismista, mutta tällä hetkellä defenssimekanismien lukumäärästä ei vallitse yksimielisyyttä. Defenssien lukumäärä ja määritelmä riippuvat teoreettisesta lähestymistavasta ja tutkimusmenetelmistä. Erilaisia defenssimekanismien mittaamiseksi tarkoitettuja menetelmiä (esimerkiksi kyselyitä, projektiivisia testejä) on kirjallisuudessa mainittu yli 50.

Usein defenssimekanismeja on luokiteltu neuroottisiin, kypsymättömiin, kehittyneisiin defenssimekanismeihin (George Eman Vaillantin esittämä luokitus). Luokitus eri defenssityyleihin on saanut jonkin verran tukea myös itsearviointikyselyihin perustuvissa faktorianalyyttisissä tutkimuksissa (mm. Bond ym., 1983). Tutkimuksissa on joskus havaittu myös rajatilaisten puolustusmekanismien tyyli. Nämä eri defenssityylit eroavat siinä miten ja millä tavoin ne vääristävät itsen, toisten ja tunteiden kokemista.

Neuroottisille (neurotic) defenssimekanismeille (mm. reaktionmuodostus, pseudo-altruismi) on ominaista voimakas superegon toiminta. Tilanteet havaitaan realistisesti mutta niihin liittyvä merkitys muutetaan käänteiseksi.

Kypsymättömille (immature) defenssimekanismeille (mm. kieltäminen, projektio, acting out) on ominaista että uhan olemassaolo kielletään tai siihen liittyvä vastuu siirretään muualle.

Kehittyneille (mature) defenssimekanismeille (mm. sublimaatio, huumori) on ominaista että uhkaava tilanne havaitaan realistisesti, mutta uhkaan liittyviä tunteita hallitaan kunnes uhkaava tilanne on ohi.

DSM-IV puolestaan jakaa defenssit seitsemään eri kehitykselliseen tasoon (I hyvä sopeutuminen, II kompromissien käyttö suojautumisessa, III vähäisten vääristymien käyttäminen, IV kieltäminen, V vääristäminen, VI toiminnan ja vetäytymisen korostuminen & VII väärinsäätely). Defenssien arviointi ja luokittelu ei kuulu enää DSM-5:een niiden tieteellisen näytön puutteen vuoksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustusmekanismi

Sanovatko naiset? Kyllä, joskus totuus tulee hyvin terästettynä ja kärjistettynä. Ei se ole kuitenkaan oikea totuus, vaan se ääripää siitä.

Kyllä voivat sanoa asioita joita eivät tarkoita. Itse olen ainakin sanonut sellaisia vain loukatakseni toista tai jos olen ollut äärimmäisen stressaantuneena jotenkin pois tolaltani.

Miehet ovat ihmisiä. Jotkut ihmiset sanoo ja jotkut ei.

Mä saatan sanoa ikävästi jos mua sattuu tai on tosi paska olo. Muita?

Riippuu miehestä.

Mutta jos mies tarkoituksella loukkaa minua, on kylmä ja ilkeä, en pääse siitä enää yli. Näin on käynyt muutaman kerran, eikä miehen anteeksipyyntö ole auttanut.

Ajattelen, että tuossa hän on sellaisena kuin todellisuudessa on. Kun kova paikka tulee, hän hylkää minut.

Johtuu osittain lapsuuden hylkäämiskokemuksista ja koulukiusaamisesta. Etenkin jos olen todella luottanut mieheen ja rakastanut, ja hän loukkaa minua tarkoituksella - oli suuttunut tai ei - en voi unohtaa sitä ikinä. Aina voi valita sanansa. Aina voi olla loukkaamatta ja satuttamatta. On psyykkisiä haavoja, jotka eivät koskaan parane.

Itse pystyn olemaan loukkaamatta ja olematta ilkeä.sellaisia miehiäkin on. Ne muut kartan kaukaa. Defenssi on usein vain toinen nimitys kusipäisyydelle.

Sanovat ne. Ainakin toivottavasti ne sanomiset ovat vain puolitotuuksia...

Vierailija kirjoitti:

Mä saatan sanoa ikävästi jos mua sattuu tai on tosi paska olo. Muita?

Mua sattuu usein ja on paska olo (olen vaikeasti masentunut), mutta en sano "ikävästi" enkä ole ilkeä.

Toivottavasti pyydät edes anteeksi.

Nämä jotka suuttuneena tai muuten paskoissa fiiliksissä kuvittelevat voivansa töräytellä mitä tahansa, voisivat muuttaa Saharaan töräEi, se ei ole temperamenttista tai söpöä, vaan pelkästään kusipäistä.

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka suuttuneena tai muuten paskoissa fiiliksissä kuvittelevat voivansa töräytellä mitä tahansa, voisivat muuttaa Saharaan töräEi, se ei ole temperamenttista tai söpöä, vaan pelkästään kusipäistä.

"töräyttelemään. Ei..."

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voivat sanoa asioita joita eivät tarkoita. Itse olen ainakin sanonut sellaisia vain loukatakseni toista tai jos olen ollut äärimmäisen stressaantuneena jotenkin pois tolaltani.

Haluat siis loukata toista? Olet täysi mulkku.

T. Stressaantunut

Vierailija kirjoitti:

Nämä jotka suuttuneena tai muuten paskoissa fiiliksissä kuvittelevat voivansa töräytellä mitä tahansa, voisivat muuttaa Saharaan töräEi, se ei ole temperamenttista tai söpöä, vaan pelkästään kusipäistä.

Juuri näin. Exäni oli tuollainen, ja lopulta lemppasin hänet. Oli niin stressiä blaa blaa, vuorotellen kylmää ja kuumaa kohtelua, enkä jaksanut enää.

Mut hei, "olihan meillä hyviäkin hetkiä". Ei ollut sen henkisen kivun arvoista enkä ole kenenkään kusipään kynnysmatto, milloin häntä sattuu stressaamaan tai olemaan muuten "huono päivä". Varmasti löytänyt jo uuden stressilelun. Mies oppi, että voi purkaa pahan olonsa minuun olemalla töykeä, kylmä, etäinen, ilkeä. Mut rajansa kaikella.

Nykyinen mies ottaa mun tunteeni huomioon eikä rupea vittupääksi vaikka kuinka stressaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vai tuleeko aina totuus näissä tilanteissa?

Ainakin totuus miehestä. En koske tollasiin pitkällä tikulla sen jälkeen.

 

Riita tai suuttumus ei ole lupa sanoa mitä tahansa.

Niinhän sitä selitellään. En usko kuitenkaan sanaakaan. Joskus käytös ja sanat on niin loukkaavia, että sitä vaan EI voi antaa anteeksi, eikä edes pidä. Etenkin jos on itse kiltti ihminen kuten minä. Sitä onkin käytetty mulkeroiden taholta hyväksi.

Nyttemmin oon oppinut, että peli poikki heti, ja sanon että noin ei mua kohdella. Jos ei tajua, kengän kuva persuksiin ja se oli siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voivat sanoa asioita joita eivät tarkoita. Itse olen ainakin sanonut sellaisia vain loukatakseni toista tai jos olen ollut äärimmäisen stressaantuneena jotenkin pois tolaltani.

Miksi haluat loukata toista ihmistä? Saatko siitä jotakin sadistista nautintoa tai tunnetko itsesi jotenkin paremmaksi ihmiseksi, kun pääset loukkaamaan? Onko kyse vallan tunteesta? (Tuo viimeisin tuli hyvin tutuksi lasteni isän kanssa, josta olen Luojan kiitos eronnut. Hänellä nousi kusi päähän, kun pääsi hyvään ammattiin ja korkeille liksoille, tai sitten se tosi luonne yksinkertasesti paljastui.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä voivat sanoa asioita joita eivät tarkoita. Itse olen ainakin sanonut sellaisia vain loukatakseni toista tai jos olen ollut äärimmäisen stressaantuneena jotenkin pois tolaltani.

Miksi haluat loukata toista ihmistä? Saatko siitä jotakin sadistista nautintoa tai tunnetko itsesi jotenkin paremmaksi ihmiseksi, kun pääset loukkaamaan? Onko kyse vallan tunteesta? (Tuo viimeisin tuli hyvin tutuksi lasteni isän kanssa, josta olen Luojan kiitos eronnut. Hänellä nousi kusi päähän, kun pääsi hyvään ammattiin ja korkeille liksoille, tai sitten se tosi luonne yksinkertasesti paljastui.)

Oli siis kiva tyyppi alunperin, tai sitten se Jekyll/Hyde -juttu jäi vaan rakkauden huumassa huomaamatta.

Ei tuo ole mikään sukupuolisidonnainen asia. Yhtä lailla me naiset saatamme riidan jälkeen sanoa, että emme tarkoittaneet, mitä sanoimme. Tosiasiassa tarkoitimme kyllä, mutta meitä vain jälkeenpäin harmittaa ja kaduttaa, että sanoimme sen ääneen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole mikään sukupuolisidonnainen asia. Yhtä lailla me naiset saatamme riidan jälkeen sanoa, että emme tarkoittaneet, mitä sanoimme. Tosiasiassa tarkoitimme kyllä, mutta meitä vain jälkeenpäin harmittaa ja kaduttaa, että sanoimme sen ääneen. 

En sano ilkeitä enkä loukkaavia asioita. Exäni kyllä. Opin sitten vain sulkemaan korvani tai häipymään paikalta, ja sitten tuli se lopullinen ero.

Mun mielestä jotkut ihmiset vain on kusipäitä.

T. Nainen

Nämä samat miehet sanovat myös ihastuneina ja hyvissä fiiliksissä asioita, joita eivät tarkoita. Kokemusta on.