Lue keskustelun säännöt.
50-luvun lastenkirjat on suorastaan sairaita! :D
28.05.2017 |
-"Kiitos, hyvä opettaja! Jos hän tarvitsee vitsaa, älkää sitä säästäkö! Näin sanoi äiti, niiasi ja lähti kotimatkalle."
Kommentit (77)
Niinhän se on. Oi aikoja, oi tapoja. 50-luvulla olisi taas pidetty sairaina monia nykyajan juttuja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1950-luvulla elettiin 1950-likua ja nyt eletään 2010-lukua.
Ajat muuttuvat ;)
Vierailija kirjoitti:
1950-luvulla elettiin 1950-likua ja nyt eletään 2010-lukua.
Ajat muuttuvat ;)
Ajat muuttuvat ja ihmiset sen mukana. Muuten tämä on jopa parempi kun uudet kirjat. Paljon opettavaisempi ja arkisempi. Mikäänhän ei tietty estä fiksaamasta näitä tähän päivään.
A.p
70-luvun Uunoissa vätystelevää sankaria yritetään saada töihin rouvan toimesta haulikolla uhkaamalla, kerrostaloasunnossa.
Hauskaa ottaen huomioon ajan kuvan kun citytavaratalon (Sokos muistaakseni) urheiluosastollakin myytiin haulikoita ja piekkareita, mutta tänä päivänä jopa voimaantunut femakkovosu samanlaisessa sketsiskenaariossa olisi iso hyihyi.
Itse ihmettelin Disneyn Lumikkia, kun katsoin sitä ensi kerran lapseni kanssa (en itse lapsena nähnyt sitä). Tapetaan se, tuolla se menee, tapetaan tapetaan... kääpiöt ajavat pahan äitipuolen kuolemaan. Kyllä oli monttu auki niin minulla kuin piltillä. Olin jotenkin kuvitellut, että Disneyn leffat ovat superpehmitettyjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja muistaakseni vielä 80-luvun akkareissa setä juoksee veljenpoikien perässä hirmuinen raippa kourassaan kun poikien joku tempaisu on kusahtanut...
50-luvun koulukirjassa kuvailtiin afrikkalaista näin:
Leikkisä ja vilkas. Ei kovin älykäs, mutta oikeiden olosuhteiden vallitessa pystyy myös rankkaankin työntekoon.
Ei välttämättä ihan tämä sanamuoto, mutta asia tämä.
Sittemmin tasa-arvon nostaessa päätään, päädyttiin hillitympään: N+ekeri syö banaania Aapisessa N-kirjainen kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N-ekeri pesee ja pesee, puhtaaksi ei tule milloinkaan. (Jörö-Jukka)
Kun lapselle lukee ja paljon keskustellaan, niin osaa laittaa omaan historialliseen kontekstiinsa tällaiset.
Ei ongelmaa.
Po. "pesee kasvojaan, mut ei valkene ollenkaan."
Eli se väri ei ole likaa, vaan luonnollinen ominaisuus. Hirveää rasismia.
Nykyaika on sairas. 50-luvulla oltiin vielä tervehenkisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
N-ekeri pesee ja pesee, puhtaaksi ei tule milloinkaan. (Jörö-Jukka)
Kun lapselle lukee ja paljon keskustellaan, niin osaa laittaa omaan historialliseen kontekstiinsa tällaiset.
Ei ongelmaa.
Toisaalta, miksi lapsen tietoisuuteen täytyy ehdoin tahdoin tuoda tällaisia sanoja? Eikö se ole turhaa hämmentämistä?
Ei luoja. Tähän ketjuun ei hyväksytty linkittämääni n...ri ja Heikki lastenlorua. Joka on siis tuon ajan kuvaa.
En linkitä, mutta löytyy kun haet Heikki ja n...i.
Vertasin tätä lapsen lukudiplomin kirjaan, jossa seikkailtiin samankaltaisessa ympäristössä, mutta todellakin varottiin, ettei alkuperäisistä aukkaista kukaan kiipeile siellä palmupuussa hakemassa kookospähkinää, vaan se kiipeilijä on se suomalainen poika joka sinne runossa matkustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumaailmasta tulee niin paljon inforaatiota et on aivan turhaa opettaa turhia asioita lapselle, joita hän ei kuitenkaan täysin ymmärrä. Sitäpaitsi maailma on niin paha paikka muutenki et on turhaa kertoa pienille, et ennen suomessa oltiin rasisteja. Mitä lapsi sillä negatiivisella tiedolla ihmiskunnasta tekee?
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelin Disneyn Lumikkia, kun katsoin sitä ensi kerran lapseni kanssa (en itse lapsena nähnyt sitä). Tapetaan se, tuolla se menee, tapetaan tapetaan... kääpiöt ajavat pahan äitipuolen kuolemaan. Kyllä oli monttu auki niin minulla kuin piltillä. Olin jotenkin kuvitellut, että Disneyn leffat ovat superpehmitettyjä.
Et ilmeisesti ole nähnyt niitä Aku Ankka -natsipropagandaelokuvia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelin Disneyn Lumikkia, kun katsoin sitä ensi kerran lapseni kanssa (en itse lapsena nähnyt sitä). Tapetaan se, tuolla se menee, tapetaan tapetaan... kääpiöt ajavat pahan äitipuolen kuolemaan. Kyllä oli monttu auki niin minulla kuin piltillä. Olin jotenkin kuvitellut, että Disneyn leffat ovat superpehmitettyjä.
Et ilmeisesti ole nähnyt niitä Aku Ankka -natsipropagandaelokuvia...
Kas tässä, herttaisia disneyn piirrettyjä:
Vierailija kirjoitti:
-"Kiitos, hyvä opettaja! Jos hän tarvitsee vitsaa, älkää sitä säästäkö! Näin sanoi äiti, niiasi ja lähti kotimatkalle."
No kyllä minä muistan, että 80-luvulla minulla oli koulukavereita, joita kuritettiin kotona nahkavyöllä, eikä sitä erityisesti paheksuttu, eikä olleet mitään sekopäitä vaan tavallisia perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N-ekeri pesee ja pesee, puhtaaksi ei tule milloinkaan. (Jörö-Jukka)
Kun lapselle lukee ja paljon keskustellaan, niin osaa laittaa omaan historialliseen kontekstiinsa tällaiset.
Ei ongelmaa.
Po. "pesee kasvojaan, mut ei valkene ollenkaan."
Eli se väri ei ole likaa, vaan luonnollinen ominaisuus. Hirveää rasismia.
Joo... tarkoitin siis tätä pätkää tietysti. En vain muistanut sanamuotoa.
Joka tapauksessa aikansa autenttista kulttuurituotosta ja tätä ei pidä mennä käpälöimään, vaan selittää lapselle asiat.
Käsittääkseni Peppi Pitkätossun uusimissa painoksissa on sensuroitu Pepin "n+ekerikuningasisä.
Kuinka hullua. Lindgren tarkoitti tietysti isättömän lapsen kehuskelua eksoottisella kuningasisällään. Puhdasta symboliikkaa. Rasismilla ei ollut mitään tekemistä tämän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
N-ekeri pesee ja pesee, puhtaaksi ei tule milloinkaan. (Jörö-Jukka)
Kun lapselle lukee ja paljon keskustellaan, niin osaa laittaa omaan historialliseen kontekstiinsa tällaiset.
Ei ongelmaa.
Ei se noin mennyt vaan:
N pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan.
Inti..ni punainen jälkiä etsii hiipien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-"Kiitos, hyvä opettaja! Jos hän tarvitsee vitsaa, älkää sitä säästäkö! Näin sanoi äiti, niiasi ja lähti kotimatkalle."
No kyllä minä muistan, että 80-luvulla minulla oli koulukavereita, joita kuritettiin kotona nahkavyöllä, eikä sitä erityisesti paheksuttu, eikä olleet mitään sekopäitä vaan tavallisia perheitä.
Olemme sitten täysin eri piireistä.
Minulla ei ole ollut 80-luvulla tuollaisia kavereita. Sen sijaan vanhempani ovat raportoineet kyllä tällaista tapahtuneen.
Vierailija kirjoitti:
Itse ihmettelin Disneyn Lumikkia, kun katsoin sitä ensi kerran lapseni kanssa (en itse lapsena nähnyt sitä). Tapetaan se, tuolla se menee, tapetaan tapetaan... kääpiöt ajavat pahan äitipuolen kuolemaan. Kyllä oli monttu auki niin minulla kuin piltillä. Olin jotenkin kuvitellut, että Disneyn leffat ovat superpehmitettyjä.
Lumikki on vuodelta 1937, joten onhan se eri aikakautta. Itse olen aina tykännyt Chaplinin mykkäfilmeissä kun se potkaisee poliisia ja juoksee karkuun.
Elävää ajankuvaa. Ei pidä tuomita nykyajan moraalisäännöillä.