Isä ei suostu antamaan lapselleen lääkkeitään!

Eli, oma isäni sai uudesta avioliitostaan lapsen, joka on nyt 10v. Isä ja äitipuoleni erosivat, sisarpuolellani adhd. Koulussa ei pystynyt keskittymään ollenkaan, pakko naputtaa jotain, ei istu viittä sekuntia rauhassa, hyppii ja pomppii. Kotonaan ovat paljon pihalla ja aktiviteettejä on, joihin sisarpuoleni saa purkaa energiaansa. Kuitenkin lääkärin kanssa päätyivät lääkitykseen, kun koulunkäynti kärsi niin paljon. Lääkityksen jälkeen kouluarvosanat nousivat, ja sisaruksena oli rauhallinen, mutta samalla energinen ja iloinen oma itsensä. Pääsääntöisesti on äitinsä luona, joskus isälläni päivän. Silloin kun lapsi isällämme, on ihan sekaisin. Kirjaimellisesti hyppii, pomppii ja juoksee koko ajan. Silmissään näkyy väsymys, että ei jaksaisi enää sekuntiakaan. Silloin kysynytkin että onko isä antanut lääkettä. "Ei se suostu antaan.. äiti soitti jo sille että vie mut kotio ottaan sen lääkkeen tai ei tartte hetkeen miettiä tänne tulemista". Isäni mielestä lapsella on vaan liikaa energiaa eikä pääse sitä purkamaan äidillään, ja että adhd on ihan höpöhöpöjuttua! Sitten karjuu lapselle kurkku suorana että rauhottuu, mutta kokee tekevänsä oikein - ei lääkkeitä, saa riehua mutta sitten karjumisella tasataan välillä sitä lapsen riehumista. Lapsi itsekin haluaa ottaa lääkkensä, koska ilman lääkkeitä tilanne on hänelle itselleenkin tosi raskas ja väsyttävä. Onneksi äiti on ottanut nyt tarkemman linjan, ne lääkkeet otetaan tai lapsi ei mene isälleen.. Järkyttää silti tuo isäni käytös. Lääkkeitä ei saisi käyttää (tai rokotuksia antaa), vaikka itselleen maistuu viina ja tupakka, vähän liiankin hyvin...