Olenko curling-vanhempi?

Lasten ikä?

Curling-vanhempi voisi soittaa etukäteen lapsen opettajalle, että annatha sitten kevätjuhlanäytelmässä prinsessa roolin meidän nicolinalle kun hän sitä niin kovasti toivoo ja haluaa.

En nyt tarkkaan tiedä määritelmää mutta epäilen miestäni :D

Kaikki alkoi kun lapsi meni kouluun. Läksyt ja se että ne on oikein on miehelle sydämenasia. Hän kirjaimellisesti vahtii olan yli niiden tekoa ja niistä pitää keskustella pitkään kun ne on tehty ja kaikki korjattu. Tarkistaa myös tehtävät jotka on tehty koulussa. Koetuloksista pitää kertoa kaikille ja olla ylpeä.

Itse otan mielummin rennosti ja annan tehdä virheitä. Kyllä niistäkin voi oppia.

Vierailija kirjoitti:

En nyt tarkkaan tiedä määritelmää mutta epäilen miestäni :D

Kaikki alkoi kun lapsi meni kouluun. Läksyt ja se että ne on oikein on miehelle sydämenasia. Hän kirjaimellisesti vahtii olan yli niiden tekoa ja niistä pitää keskustella pitkään kun ne on tehty ja kaikki korjattu. Tarkistaa myös tehtävät jotka on tehty koulussa. Koetuloksista pitää kertoa kaikille ja olla ylpeä.

Itse otan mielummin rennosti ja annan tehdä virheitä. Kyllä niistäkin voi oppia.

Ai niin ja lapsen partioharrastus oli pieni pettymys koska sitä ei voi harrastaa niin tuloshakuisesti kuin jotain urheilua.

Yksi tuntemani curling-äiti kirjoitti opettajalle kistan, kenen luokkakavereiden vieressä hänen lapsensa saa istua ja kenen ei, koska tosi monet luokkakaverit häiritsivät hänen lapsensa keskittymistä.

Sama äiti laittaa lapselleen parin tunnin synttäreille mukaan ison repun jossa on eväitä, juomapullo, sisätossut, vaihtovaatteet, lämpimät vaatteet jos sattuu että mennään ulos, varmuuden vuoksi vähän rahaa, oman puhelinnumeronsa (joka meillä tosin jo on) ja aurikorasvan sekä aurinkolasit ja lippiksenl jos sattuisi että auriko paistaa jos sinne ulos mentäisiin.

Ja synttäreiden aikana sitten kirjoittaa parinkymmenen minuutin välein whatsappeja että mitenkäs siellä sujuu?

..siis kirjoitti Listan

pienen lapsen curling-vanhempi kiertää leikkipuiston kaukaa, jos siellä on sen näköisiä lapsia että oma mussukka voisi jäädä jalkoihin. Tai menee sinne, ja päsmäröi hiekkalaatikolla vartioimassa ettei vaan pääse syntymään mitään tilannetta, jossa lapsi voisi kehittää konfliktinsietokykyään tai joutua odottamaan vuoroaan.

Curling-vanhempi ei vaadi lapseltaan yhtään mitään ja tekee lapselle kaiken valmiiksi, ettei Mikon nyt tarvitse tehdä yhtään mitään. Lapsi on aina oikeassa, kaikki tapahtuu lapsen tahdon mukaan. Niin, ja curling-vanhempi ostaa aina KAIKEN, mitä lapsi keksii ehdottaa.

Curlinglapsi on yleensä huono häviäjä, eikä kestä negatiivista palautetta tekemisistään. Olen huomannut, että lapselle annetaan aina tasotusta joka helvetin asiaan. Oli kyseessä sitten leikkimielinen juoksukisa, jossa lapsi on häviöllä, tai sitten ihan perinteinen afrikan tähti.

Lapsi yrittää myöskin kiinnittää huomion itseensä, kaikin mahdollisin keinoin. "Oon ihan tyhmä." "Kukaan ei tykkää musta." Naurettavin esimerkki on se, kun piloille lellitty serkkuni löi itseään toistuvasti päähän, lopetti, kun en reagoinut mitenkään.

Ehkä vähän ohi aiheen, mutta on harvoja asioita, jotka vituttaa enemmän, kuin curlingvanhemmat/curlinglapset.

No yksi merkki on olla opettajaan koko ajan yhteydessä ilman, että opettaja on sinuun oma-aloitteisesti yhteydessä ollenkaan.

Curlingvanhempi putsaan ja harjaa lapsen tieltä esteitä ja pettymyksiä.

Ei siis itse taida kestää lapsen pettymystä eikä tiedä miten sen kanssa tulisi toimeen.

Välillä tuntuu, että ollaan jo kollektiivisesti ylitetty joku raja esimerkiksi lasten synttäreiden kohdalla. Kaikkien on saatava kaikkea.

Ennen esimerkiksi sai kutsua juhliinsa kenet tahtoi. Joskus jäi kutsu saamatta. Ei siitä mitään traumaa tullut. Ja jos ottaa liian koville, niin vanhemmuus on sitä, että opetetaan ja autetaan kestämään se paha mieli.

Ja jokainen osaa kyllä nyt tässä esimerkissä erottaa systemaattisen kiusaamisen ihan vaan siitä, että joku kaveri on oman lapsen mielestä sellainen, jonka kanssa ei leikit suju.

Vierailija kirjoitti:

pienen lapsen curling-vanhempi kiertää leikkipuiston kaukaa, jos siellä on sen näköisiä lapsia että oma mussukka voisi jäädä jalkoihin. Tai menee sinne, ja päsmäröi hiekkalaatikolla vartioimassa ettei vaan pääse syntymään mitään tilannetta, jossa lapsi voisi kehittää konfliktinsietokykyään tai joutua odottamaan vuoroaan.

Tunnistin itseni. Tosin päivystän hiekkalaatikolla kasvattamassa sitä lastani, että muistaa kysyä saako hiekkaleluja lainata tai ettei ketään lyödä lapiolla.

Mun mielestä tosin enempi curlingia oli siinä, kun yhden äidin mielestä leikkipuistoihin ei saisi tuoda muita leluja kuin lapion ja ämpärin, kun muut pahoittaa mielensä jos ei ole samoja leluja.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä tosin enempi curlingia oli siinä, kun yhden äidin mielestä leikkipuistoihin ei saisi tuoda muita leluja kuin lapion ja ämpärin, kun muut pahoittaa mielensä jos ei ole samoja leluja.

Esteiden poistaminen määräilemällä sitä mitä muut saa tehdä onnistuu usein varsin huonosti. Oikea curlingi raivaa estee tieltä itse ja osataa lapselle sellaisen valikoiman leluja että lapsi ei varmasti pahoita mieltään.

Elävästä elämästä, yksi ja sama tapaus.

Lasta ei saa kieltää, ettei tule paha mieli.

Isovanhemmat kiristettiin ja uhkailtiin kaikkiin lapsen juhliin, esityksiin ja harrastuksen tapahtumiin, koska pakko on tulla kun lapsi haluaa. (Toisten lapsenlapsenlapsen ristiäiset esim. ei ollut hyväksyttävä syy jäädä pois harrastusseuran järjestämästä kahviosta)

Kaikki on saatava, mitä lapsi kertoo muillakin olevan ettei lapsi tunne huonommuutta. Esim. tämä oli syy palkata siivooja.

Lapsen opettajalle yritti järjestää potkut kun lapsi "ei pärjännyt koulussa" (= ooettaja ei osannut opettaa koska lapsi sai seiskoja ja kaseja).

Lääkärillä ravataan sadan kilometrin päässä, myös psykologilla lapsi on käynyt kolmevuotiaasta asti "korjaamassa minäkuvaansa vanhempien eron jälkeen".

Täällä curlingvanhempi, hei!

Kysymys on siitä, että lasten hermorakenteessa on eroja. Toiset ovat luonnostaan lehmänhermoisia, hieno juttu. Toiset menettävät malttinsa kylmässä, kuumassa, melussa, nälässä, sosiaalisissa konfliktitilanteissa. Pikkuvauva ulvahtaa aina itkemään, koska sillä ei ole itsehillinnän valmiuksia, mutta siitä se pinna alkaa pidentyä. Toisilla nopeammin, toisilla hitaammin. Jotkut saavat diagnoosin, esim. Asperger.

Voin vakuuttaa, että olen huudattanut lastani aika monta kertaa. Eikä se opeta hänelle mitään muuta kuin että hän on typerä, kyvytön vauva. Sen sijaan kun pikkuisen säännöstelen hänen virikkeitään, otan korvatulpat tivoliin tai pikkuisen organisoin pihan lasten pallopeliä, hän huomaa onnellisena olevansa samanlainen kuin muut. "Tavallinen" on hänen suurin tavoitteensa.

Terveisin kuusivuotiaan curling-äiti ja nelivuotiaan ihan tavallinen äiti.