Lapseton ystävä ei sovi tapaamisia ennalta

Antamassasi esimerkissä ystäväsi on päättämätön ja sinä spontaani. Kirjoituksesi perusteella pystyt tekemään asioita ihan kohtuullisella varoitusajalla ja keksimään suunnitelmia nopeasti. Ei kukaan voi olettaa, että ystävä on aina valmiina odottamassa toisen soittoa.

Perheessä on sitten vielä se ero, et muidenkin mielipiteet on otettava huomioon. Jos ollaan juuri sovittu, että lähdetäänkin kohta mummolaan, niin siinähä on jo monta ihmistä odottamassa vierailua. Mutta samalla tavalla sinkku olisi saattanut sopia vierailun vanhemmilleen ja ikävä sitäkin olisi perua vain koska kaveri sattuu soittamaan.

Minusta spontaanisuuteni on aivan mahtava piirre ihmisessä, mutta se ei tarkoita sitä, että on aina kotona odottamassa josko joku soittaisi.g

Vierailija kirjoitti:

Minulla, kahden pienen lapsen äidillä on pitkäaikainen vapaaehtoisesti lapseton ystävä, jonka kanssa tapaamisten sopiminen on alkanut viime aikoina käydä ihan mahdottomaksi. Hän ei halua koskaan sopia tapaamisia edes päivää aiemmin, vaan aina extempore ja sitte mököttää kun en ole saatavilla. Tuntuu että hän olettaa minun olevan aina kotona ilman omia menoja kun hoidan tyttöjäni vielä kotona. Päin vastoin, elämäni on vuorotöitä tekevän puolison vaimona melko täyttä. Opiskelen lastenhoidon ohella ja vilkkaiden lasten kanssa pyritään keksimään usein tekemistä myös kodin ulkopuolella, käydään puistoissa, sukuloidaan ja kyläillään.

Esimerkki elävästä elämästä - > ystäväni kysyi eilen aamulla viestillä, mitä puuhailen viikonlopun aikana. Vastasin että tänään olen toisella paikkakunnalla kylässä, huomisen ohjelmasta ei ole vielä tietoa. Ystävä vastasi vasta tänään aamupäivällä ja kysyi olisinko nyt kotona mutta olin tällä välin ennättänyt jo luvata lapsille mummolareissun. Nyt hän sitten suutahti kun minulla ei ole koskaan aikaa hänelle. Ja näin tämä toistuu.

Yritän ymmärtää hänen spontaania luonnettaan mutta hän ei tunnu ymmärtävän etten voi istua kotona odottamassa häntä kaiken varalta. Elämäntilanteessani on nyt vaikeaa olla kovin spontaani mutta tilanne muuttuu kun lapset kasvavat ja itsenäistyvät vähitellen. Mutta onkohan tätä ystävyyttä enää olemassakaan siinä vaiheessa...

Kummallakohan se ongelma mahtaa olla?? :)

minä olisin ymmärtänyt ystävänäsi että teillä ei ole tänään mitään ja on sovittu tuolla viestillä että hän voi tulla. tänään vaan sitten kysyi monelta tulee. olit kuitenkin sopinut menoa vaikka olit hänelle jo luvannut nähdä.

Mä teen työkseni silppu-ja hälytöitä vuorotyötyöpaikolla. Pitää olla kokoajan hälytysvalmiudessa eikä voi suunnitella elämäänsä puolta päivää pidemmälle. Mulla on neljä eri nollatyösopimusta. Jos vastaat kieltävästi liian usein sua ei enää hälytetä kun työnantaja loukkaantuu.

Mulla yksi lapsuudenajan kavereista poisti mut kutsulistalta koska en voi sitoutua grilli-iltaan pari kolmeviikkoa etukäteen. Myönnän että loukkaannuin, odotin kaverilta enemmän. Mielelläni osallistuisin kaveriporukan tapaamisiin silloin kun en ole töissä, mutta osa kavereista stressaa jos eivät tiedä etukäteen kaikkia osallistujia.

"Esimerkki elävästä elämästä - > ystäväni kysyi eilen aamulla viestillä, mitä puuhailen viikonlopun aikana. Vastasin että tänään olen toisella paikkakunnalla kylässä, huomisen ohjelmasta ei ole vielä tietoa. Ystävä vastasi vasta tänään aamupäivällä ja kysyi olisinko nyt kotona mutta olin tällä välin ennättänyt jo luvata lapsille mummolareissun."

Itse olen oppinut, että tietyntyyppisille ihmisille ei kannata vastata tällaiseen kertomalla omasta ohjelmastaan etukäteen, ainakaan jos siinä on tyhjää. Voi sanoa vaikka, että olen tänään toisella paikkakunnalla, mutta mitä sulla oli mielessä?

Vierailija kirjoitti:

"Esimerkki elävästä elämästä - > ystäväni kysyi eilen aamulla viestillä, mitä puuhailen viikonlopun aikana. Vastasin että tänään olen toisella paikkakunnalla kylässä, huomisen ohjelmasta ei ole vielä tietoa. Ystävä vastasi vasta tänään aamupäivällä ja kysyi olisinko nyt kotona mutta olin tällä välin ennättänyt jo luvata lapsille mummolareissun."

Itse olen oppinut, että tietyntyyppisille ihmisille ei kannata vastata tällaiseen kertomalla omasta ohjelmastaan etukäteen, ainakaan jos siinä on tyhjää. Voi sanoa vaikka, että olen tänään toisella paikkakunnalla, mutta mitä sulla oli mielessä?

Niin, ehkä pitää alkaa selkeämmin itse ehdottaa tapaamista jos ystävä menemisiäni kyselee. Ystävällä on tällainen tyyli tiedustella ympäripyöreästi mitä puuhailen mutta ei koskaan suoraan että nähdäänkö illalla/huomenna/viikonloppuna jne. Joskus tulee mieleen että kyseleekö samanaikaisesti useammalta ja jos useampi ystävä on saatavilla niin voi sitten valita sen parhaimman vaihtoehdon kun ei ole kenellekään mitään vielä luvannut.

Ap