Lue keskustelun säännöt.
Tyhjyyden ja onnettomuuden tunne ulkoisesta "hyvästä elämästä" huolimatta
18.05.2017 |
Kaiken pitäisi olla elämässäni hyvin. Minulla on luotettavia ja hyviä ystäviä, koulunkäyntini on sujunut hyvin ja tulen saamaan hyvän päättötodistuksen, perheessäni asiat ovat kunnossa ja elän pääsääntöisesti terveellisesti. Silti minulla on jo useamman vuoden ajan ollut kummallinen tyhjyyden ja onnettomuuden tunne. Sitä on vaikea selittää. Olen kuitenkin jatkuvassa stressitilassa ja minusta tuntuu aina, että teen jotain väärin ja aiheutan ongelmia olemassaolollani. Nukun nykyään vain kolmisen tuntia yössä, koska joko heräilen kesken unen tai jostain selittämättömästä syystä itken monta tuntia ennen nukahtamista. Väsymystä taistelen juomalla jatkuvasti kahvia, mutta silti olen ison osan päivästä puoliunessa. Pahimpina hetkinä huutoitken tyynyyn ja lyön käteni tai reiteni mustelmille. Itsemurha pyörii mielessä useita kertoja päivässä, enkä todellakaan tiedä miksi. Kaiken pitäisi olla hyvin enkä halua elää tässä tunteessa, ettei ole.
En uskalla avautua ystävilleni tai vanhemmilleni, vaikka tiedän heidän välittävän minusta. Sulkeudun yhä vain enemmän itseeni. Pelkään, ettei minua kuitenkaan voida auttaa, koska ulkoisesti kaikki on hyvin. Ja tiedän, ettei minulla ole oikeutta valittaa, koska monilla asiat ovat paljon huonommin.
En tiedä, mistä tämä kaikki johtuu. Olen varmaan menossa sekaisin.
Kommentit (2)
Mitä väliä jos ulkoisesti kaikki ok? Sisällä se vika on. Lääkäri auttaa kyllä kunhan menet sinne. Jos nyt jotenkin haluat auttaa itseäsi saman tien niin jätä se kahvin juominen kokonaan. Se vaikuttaa unettomuuteesi, joka taas aiheuttaa nuo kaikki muut masennuksen oireet. Jos jollain on asiat pahemmin niin entä sitten? Esimerkiksi siskoni kuoli jokin aika sitten onnettomuudessa. Ihan kamalaa, mutta ei se kenenkään muun oloa paranna, vaikka suren. Tällä hetkellä alan olemaan jo sinut asian kanssa. Mutta yhtä lailla saavat asiat sinullakin olla huonosti. Ei väkisin pärjäämisesi esim. minua mitenkään sen enempää auta. Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat masentuneelta. Tai ehkä suorittajalta, joka elänyt elämänsä "niin kuin kuuluu". Saatko opiskeluistasi itse tyydytystä? Millaisena visioit tulevaisuutesi, entä miellyttääkö tuo visio sinua? Pidätkö itsestäsi?
Elämäntilanteen vakaudesta huolimatta siitä nauttiminen voi olla vaikeaa jos itsearvon tunto ja tulevaisuuden visiot eivät tyydytä.