Mies jumittunut paikalleen elämässään. Voiko häntä herätellä mitenkään?

Olemme nyt kolmekymppisiä, pian kuusi vuotta yhdessäoloa täynnä. Nelisen vuotta meni oikeastaan ilman suurempia ongelmia, tietysti jotain pieniä riitoja on ollut ennenkin ja sellaisia lyhyitä "huonompia hetkiä". Pääsääntöisesti suhde onollut erittäin hyvä kaikin puolin.

Pian pari vuotta on kuitenkin menty mielestäni alamäkeen suhteen laadussa. Mies on monellakin tapaa jumittunut elämässään paikalleen samalla, kun minun elämäni on mennyt eteenpäin. Hän on työssä, josta ei tykkää, mutta ei halua/jaksa hakea muuallekaan hommiin. Olen ehdottanut myös opiskelua, ja hänellä kyllä löytyisi päätä siihen, mutta ei kuulemma halua elää opiskelijabudjetilla. Kotona mies istuu ja pelaa, yksi urheiluharrastus sentään onneksi löytyy. Hän on passiivinen ja vaikuttaa turhautuneelta, mutta ei tee mitään sen eteen, että asiat voisivat olla toisin.

Eniten huolestuttaa miehen kaveripiiri, jolla tuntuu olevan häneen iso vaikutus. Kaikki hänen oikeasti mukavat, kivat ja elämäniloiset kaverit ovat jääneet johonkin (osa muuttanut ulkomaille tai muualle päin Suomea työn/opintojen perässä) ja tilalle on tullut sellaisia perusnegatiivisia kaljan kittaajia. Mies ei kylläkään juo paljon, mutta pyörii silti tällaisten tyyppien kanssa. Näitä kavereita hän on löytänyt enimmäkseen nykyisen työnsä kautta. Tuntuu että kun kavereillakaan ei ole elämässään mitään pyrkimyksiä tai mielenkiintoa esim. hoitaa parisuhdetta, mies ottaa heistä jotenkin mallia (ehkä tiedostamattaan).

Se iloinen, puuhakas, huomioonottava ja eteenpäin pyrkivä mies on kadonnut ja tilalle on tullut möllöttävä jurnuttaja, jolla ei ole edes yritystä päästä elämässään mihinkään, vaikka hän ei selvästikään ole tyytyväinen tilanteeseensa. Valitettavasti parisuhteen hoitaminenkin on miehen osalta nykyään todella onnetonta. Kaikki yhteisen tekemisen järjestäminen jää minulle - ennen ei ollut näin. Kun sitten olemme esim. yhteisellä lomalla, mies selvästi piristyy ja palaa omaksi vanhaksi itsekseen, mutta arkeen palatessa sama tympeä meno jatkuu.

Onko kokemuspohjaisia vinkkejä, että voisiko miestä mitenkään yrittää herätellä vai onko toivo jo mennyttä? Harmittaa kun hän heittää oman potentiaalinsa hukkaan ja kuljemme elämässä eri teitä, mikä ajaa meitä erilleen.