Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä sanoa anorektikko pikkusiskolle

Vierailija
14.05.2017 |

Pikkusiskoni sairastaa anoreksiaa ikää on 16.on saanut apua ja paino vähän noussut.Itkee ja valittaa kuinka lihava on miten lohdutan mitä sanon.Alipainoinen on vieläkin.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

K

Vierailija
2/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miltä kuulostaisi "mä rakastan sua"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hae sille mäkkäriä ja käske syömään pari hampparia

Vierailija
4/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

K

Vierailija
5/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anoreksia on, kuten ilman minun saarnaakin tiedät, melkoisen mutkikas ongelma, jossa järkipuhe ei auta. Jos olen mitään ymmärtänyt, potilaan mieli kertakaikkiaan toimii jotenkin väärin. Vanhempana sisaruksena sinulla ei ole mitään keinoa suoranaisesti parantaa häntä, vaikka kuinka haluaisit. Näin olen asian hahmottanut. Sen sijaan voit antaa hänelle aikaasi, tehdä hänen kanssaan mukavia asioita ja kenties esimerkilläsi vähitellen osoittaa kohtuulliset ja terveet elämäntavat.

Kun hän itkee ja valittaa, sinun ei ehkä edes kannata sanoa kovin paljon. Yleensäkin näissä psyykkisissä ongelmissa kuuntelu on tavallisen ihmisen valtti. Varsinainen hoito on viisasta jättää ammattilaisille, joilla on kokemusta vastaavista tapauksista. Tosin tiettyä tervettä järkeä saa käyttää, sillä ammattilaisetkin mokaavat.

Läsnäolo ja esimerkki... noin tiivistettynä. Ne ovat ne seikat, jotka minulle maallikkona tulee mieleeni.

Vierailija
6/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

K

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos neuvoista.On niin säälittävää kun itkee ja valittaa olevansa lihava ja ahdistuu.

Vierailija
8/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tsemppiä sinulle paljon. Yksi ystäväni on kärsinyt anoreksiasta yli 10 vuotta ja on ihan kamalaa aina tavatessa odottaa millainen luuranko hän tällä kertaa on. Välillä on parempia kausia, sitten taas pohjamudat. Toivottavasti siskosi parantuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jaksamista sinulle ja siskollesi. Tilanne on varmasti sinulle rankka.

Vierailija
10/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä ainakaan sano että näyttää ihan kehitysmaan nälkälapselta. Ei tunnu kivalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En osaa sanoa mitä sinä voisit siskollesi sanoa mutta, itse paranin ortoreksiasta kun aloin juhlimaan reippaasti, kyllä siinä paino rupesi nousemaan kun saleilut ja lenkkeilyt ja ruisleipä sekä mysli vaihtui drinkkeihin ja krapulamättöihin. En tosin tätä suosittele, kunhan totesin.

Vierailija
12/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä puhu siitä et hänen pitäis syödä terveellisemmin tai muutenkaan terveellisestä ruokavaliosta. Ite ainakin käänsin ne (kun sairastin anoreksiaa) niin että mun pitäis vaan jatkaa laihduttamista koska tällä hetkellä syön epäterveellisesti (=lihottavasti) ja kaikki toitottaa että pitää syödä terveellisesti (ja sitä kautta laihtua) 

Kehota mielummin vaan syömään lisää MUTTA älä kyttää sitä syömistä jos syötte saman pöydän ääressä (syöminen vaikeutuu sillon aivan tajuttomasti koska kaikki kattoo mitä ja kuinka paljon syöt ja sairas pelkää koko ajan että muut kritisoi mielessään kuinka paljon hän syö, ja nimenomaan siis että syö liikaa) 

Anoreksiaa sairastavan mieli on monimutkanen asia ja oikeestan kaiken mitä sanot joka liittyy häneen, kääntää hän päässään sen negatiiviseksi eli ruokkii vaan sairautta koko ajan lisää.

Paras mitä voit tehdä on olla normaalisti hänen kanssaan! koko ajan ei saa puhua sairaudesta koska sillon sairas ei pääse sitä itsekkään koskaan pakoon, totuus on että sä et kauheesti siihen pysty mitään tekemään. Tukeminenkaan tossa tilanteessa ei oo helppoa ja on todella yksilöllistä mikä auttaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen entinen anorektikko ja tiedän, miltä siskostasi tuntuu. Painonnousuvaiheessa tulee hirveä ahdistus, mutta on tärkeä muistaa, että se menee ohi ja lopulta elämä terveenä on niin paljon parempaa ilman anoreksian tuomia rajoitteita.

Lisäksi anorektikko kärsii vääristyneestä kehonkuvasta ja ihan todella voi kuvitella olevansa lihava, mutta tämä korjaantuu sitten, kun elimistö on saanut tarpeelksi ravintoa. Muuta tietä kuin syöminen ei siis ole. Nyt siskosi on siis vaan kestettävä ahdistus ja nostettava painoa. Se on oikeasti kovaa työtä, mutta se on sen arvoista.

On hyvä, että olet siskosi tukena, mutta muista, ettei sinun tarvitse aina osata olla terapeutti. Riittää, että olet läsnä. Ammattilaiset hoitavat sitten sen, mikä heidän hommansa on.

Jos jotain haluat tehdä, voit vaikka kertoa näitä asioita, joita kirjoitin ja vaikka yrittää realisoida tilannetta muistuttamalla, että anorektinen mieli nyt vaan tekee tepposiaan väittämällä lihavuusjuttuja, mutta todellisuudessa siskosi on varmasti kaikkien mittarien mukaan lisäpainon tarpeessa. Pn ehkä vaikea katsoa vierestä, kun toinen on lohduton, mutta voisin melkein sanoa, että se kuuluu asiaan. Olisi epätavallista parantua sormia napsauttamalla. Siskosi on oikealla tiellä nyt. Kyllä se vielä helpottaa!

Tsemppiä taisteluun teille molemmille!

Vierailija
14/14 |
14.05.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

15 jatkaa vielä: Tosiaan niin kuin joku jo sanoikin, niin mahdollisimman vähän kommentteja syömisestä (paitsi jos se liittyy ruoan vähäisyyteen) ja painosta. Esim. toteamus "oletpas kaunistunut ja terveämmän näköinen nyt" saattaa sairastavan mielessä kääntyä muotoon "olen siis lihonut niin paljon, että muutkin sen huomaavat, joten minun täytyy olla todella lihava".

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi viisi kuusi